Luomutuotannon yhteiset ehdot

Ohje: 819/04.02.00.01/2022, (Ohjetta päivitetty 14.9.2022)

Luomutuotannon yhteiset ehdot

Kaikki luomuketjun toimijat noudattavat samoja EU:n luomuasetuksessa annettuja sääntöjä. Noudattamalla yhteisiä vaatimuksia luomuketjun toimijat varmistavat, että kuluttajat voivat luottaa ostamiensa luomutuotteiden luomuisuuteen. Noudattamalla sääntöjä luomuketjun toimijat varmistavat myös yhtenäisen kilpailukentän ja reilun kilpailun. Luomuvalvonta sertifioi luomutoimijat EU:n luomuasetuksen nojalla, sekä pyrkii ohjaamaan toimijoita kohti yhteisiä toimintatapoja.

EU:n luomuasetus velvoittaa, että luomutoimijan on toteutettava ennaltaehkäiseviä toimia ja varotoimenpiteitä kaikissa tuotannon, valmistuksen ja jakelun vaiheessa. EU:n luomuasetus vaatii myös, että jokaisella toimijalla on kuvaus luomutoiminnoistaan. Jatkossa tästä kuvauksesta käytetään sanaa luomusuunnitelma.

Luomuvalvonta on aina jälkivalvontaa eli luomutarkastajien valvontakäynneillä tarkastellaan aina tilannetta edellisestä tarkastuskäynnistä nykyhetkeen. Luomuvalvonnan tavoitteena on varmentua, että jokainen luomutoimija noudattaa omassa toiminnassaan EU:n luomuasetusta. Luomutarkastaja vertaa tarkastuksella luomusuunnitelmaa luomutoiminnan käytäntöihin. Jotta tarkastaminen olisi sujuvaa, edellyttää tämä, että kukin luomuketjun toimija on kuvannut oman toimintansa mahdollisimman selkeästi ja tallentanut toimintaansa liittyvät tositteet ja asiakirjat helposti saavutettavalla tavalla.

1 Luomusuunnitelma

SUUNNITTELE JA KUVAA – TOTEUTA JA DOKUMENTOI – ESITTELE TARKASTUKSELLA

Jokaisen luomutoimijan tulee suunnitella ja kuvata oma luomutoimintansa ennen toiminnan aloittamista. Aluksi luomutoimijan tulee tunnistaa toiminnassaan olevat mahdolliset riskikohdat. Riskillä tässä yhteydessä tarkoitetaan tilanteita, jossa toimija voi päätyä käyttämään vääriä tuotantomenetelmiä tai jossa luomutuote kontaminoituu tai sekoittuu tavanomaisen tuotteen kanssa puuttuvien erilläänpitotoimien vuoksi. Tämän jälkeen toimijan tulee suunnitella, miten riskeiltä vältytään, sekä noudattaa toiminnassaan näitä suunnittelemiaan ehkäisevistä toimenpiteistä.

Elämme jatkuvasti muuttavassa ympäristössä, joten myös luomusuunnitelma on tarpeen arvioida ja päivittää. Luomutoimijan tulee säännöllisesti arvioida oman luomusuunnitelmansa toimivuutta ja omien luomutoimintojensa luotettavuutta sekä päivittää luomusuunnitelmaansa ja toimintojaan tämän arvion mukaisesti. Hänen pitää myös selvittää mitä muutoksia on luomutuotannon ehdoissa ja arvioida mitä muutokset tarkoittavat omassa toiminnassa.

Perussääntönä on, että jokaisen luomuketjun toimijan tulee varmistua, että on hankkinut luomutuotannossa käyttämänsä tuotantopanokset, kuten lisäysaineiston, eläimet tai raaka-aineet sellaiselta toimijalta, joka kuuluu luomuvalvontaan tai että tuotantopanokselle on myönnetty poikkeuslupa. Jokaisen luomutoimijan on myös varmennuttava, että on tuotannossaan tai valmistuksessaan käyttänyt luomussa sallittuja tuotantotapoja.

Tämän vuoksi on tärkeää, että luomutoimija suunnittelee etukäteen toimintansa eli kirjoittaa toiminnastaan kuvauksen: luomusuunnitelman.

Luomusuunnitelman sisällölle on kullakin luomusektorilla erilaiset vaatimukset, siksi niihin palataan tarvittaessa tarkemmin oppaan sektorikohtaisissa osioissa.

Luomusuunnitelmassa pitää olla: toiminnan ja tilojen kuvaus, kuvaukset hankinnoista ja varastoinnista, sekä kuljetuksista ja vastaanottotarkastuksista. Tarvittaessa kuvaus erilläänpito- ja puhdistustoimista. Lisäksi tarpeen mukaan kuvaukset tuotteiden valmistamisesta (eli säilömisestä, jalostamisesta tai muusta käsittelystä), sekä pakkausmerkinnöistä ja pakkaamisesta.

Luomusuunnitelmasta tulee myös käydä ilmi, miten toimija toimii, jos syntyy epäily, että tuote tai sen osa tai toimijan toiminta ei täytä EU:n luomuasetuksen vaatimuksia. Tällainen epäily voi olla esimerkiksi puutteelliset luomumerkinnät vastaanotetussa tuotteessa tai asiakirjoissa.

Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että luomutuotteet ovat jäljitettävissä koko luomutoimintaketjun läpi ja jokaisen luomutoimijan toimintojen eri vaiheessa. Muistiinpanot toiminnasta, sekä tositteet tulee sisällyttää luomukirjanpitoon.

Luomusuunnitelmassa tulee kuvata luomutuotteen jäljitettävyys kaikissa tuotannon vaiheissa. Luomusuunnitelmassa tulee kuvata myös miten tuotevirtakirjanpito (tulevat, varastoidut, lähtevät tuotteet) muodostetaan. Kuvataan miten ja kuinka usein tase täsmäytetään tai oikaistaan, eli miten huomioidaan hävikki ja oikaistaan arviointivirheet.

Tarkemmat ohjeet luomusuunnitelman sisällöstä löydät sektorikohtaisista osioista.

1.1 Tositteet ja tuotteiden jäljitettävyyden kuvaus

Luomutoimijan pitää pystyä osoittamaan tositteilla todeksi kaikki luomutoimintaan liittyvät kirjanpitomerkinnät toiminnastaan: hankinnat, varastot, tuotantoprosessit (viljelystä tuotteiden valmistukseen), myynnit, myös hävikit (ml. tuotereklamaatiot ja takaisinvedot). Erityisesti asiakirjojen tärkeys korostuu jäljitettävyyden ja taseen tarkastamisen yhteydessä. Luomutoimijan on hyvä suunnitella luomukirjanpito ja luomutositteiden säilytys sellaiseksi, että se palvelee myös vuosittaisia luomutarkastuksia ja mahdollisia ennaltailmoittamattomia tarkastuksia. Luomuvalvonta on aina jälkivalvontaa, mistä johtuen, jos jotain ei ole dokumentoitu eli kirjattu, ei sitä luomuvalvonnan näkökulmasta myöskään ole tehty.

Jokaisen luomutuotteen on oltava seurattavissa läpi koko tuotantoketjun eli kaikissa tuotannon, valmistuksen ja jakelun vaiheissa. Tämän vuoksi jokaisen luomutoimijan on suunniteltava ja kuvattava miten tuotteen jäljitettävyys heidän omassa toiminnassaan toteutetaan.

Jäljitettävyys tarkoittaa, että tuotteen (jalostettu ja jalostamaton) alkuperä tulee pystyä jäljittämään tuotteen kaikkien osien tai raaka-aineiden kohdalta koko tuotantoketjun läpi alkutuotteen kasvatukseen/viljelyyn asti.

Luomutoimijan tulee luomusuunnitelmaa kirjoittaessaan suunnitella miten luomutarkastuksella jäljitettävyys voidaan tarkastaa, seuraavien vaatimusten mukaisesti:

Ostot: tavaran toimittajan nimi ja osoite sekä, jos eri kuin toimittaja, tuotteen omistajan, myyjän tai viejän nimi ja osoite;
Myynnit: tavaran vastaanottajan nimi ja osoite sekä, jos eri kuin vastaanottaja, tuotteen ostajan tai tuojan nimi ja osoite;
Tavaran toimittajan sertifikaatti;
Mahdollisen saateasiakirjan luomumerkinnät ja linkittyminen kuljetettavaan erään
Tavaran tai tuotteen yksilöivä erätunnus.

Tarkempia ohjeita löydät: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/esitteet/luomu/luomuelintarvikkeiden_jaljitettavyys_fi.pdf.

1.2 Kirjaamisvaatimukset ja miten kirjanpito kuvataan luomusuunnitelmassa

Luomutoimijoiden, toimijaryhmien ja alihankkijoiden on pidettävä kirjaa toteuttamistaan luomutoiminnoista. Luomutoimijan tulee kuvata luomusuunnitelmassaan miten kirjaamiset toteutetaan ja miten ne ovat tarkastettavissa. Luomutarkastuksella keskeinen tarkastuskohde on toimijan kirjanpito, jolla toimija osoittaa käyttäneensä vain luomutuotannossa sallittuja tuotteita toiminnassaan. Kirjanpidosta tulee tehdä määräajoin yhteenvetoja, taselaskelmia, joista ilmenee tuotantopanosten ja tuotettujen tuotteiden tase hävikit ja mahdolliset arviointivirheet huomioiden. Kirjanpidon tarkoituksena on varmistaa luomutuotteiden jäljitettävyys ja mahdollistaa yksikköön tulevien, siellä varastoitavien ja sieltä lähtevien luomutuotteiden määrien vastaavuus.

Luomutoimijan tulee luomusuunnitelmaa kirjoittaessaan suunnitella miten luomutarkastuksella tasetta voidaan tarkastaa. Aiheesta tarkemmin sektorikohtaisissa osioissa.

Todisteena on oltava asiaankuuluvat tositteet mukaan lukien tositteet varasto- ja liikekirjanpidosta. Asiakirjat on säilytettävä vähintään seuraavaan tarkastukseen asti, jollei muusta lainsäädännöstä muuta johdu.

Tarkempia ohjeita löydät: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/esitteet/luomu/luomutoimijan_kirjanpito_fi.pdf.

1.3 Luomusuunnitelman vähimmäisvaatimukset

Alla on listattu yleiset perusvaatimukset luomusuunnitelman sisällölle. Jokaiselta toimijalta tulee löytyä luomusuunnitelmasta ainakin toiminnan- ja tilojen kuvaus, hankinnan ja varastojen kuvaus, sekä jäljitettävyyden, kirjausten ja kirjanpidon kuvaus. Lisäksi toimijan luomusuunnitelmassa pitää olla kuvaus suoritettavista toimista kun epäillään, että luomutuotannon ehtoja ei ole noudatettu. Muun toiminnan osalta valitaan soveltuvat osiot luomusuunnitelmaan.

Toiminnan kuvaus

Kuvaus luomutoiminnoista: kuka tekee, mitä tekee ja missä tekee (toimipaikat toiminoittain) ja kuvaus tuotettavista, valmistettavista tai tuotavista luomutuotteista.

toiminta:
- kasvintuotanto
- eläintuotanto
- elintarvikkeiden tai rehujen valmistus (säilöminen, jalostaminen, käsittely: pakkaa, uudelleen pakkaa, tekee merkintöjä, etiketöi) tai
- markkinoille saattaminen (tukut ja vähittäiskaupat)
- tuonti EU:n ulkopuolelta,
- vienti EU:n ulkopuolelle
milloin tekee eli onko toiminta jatkuvaa vai kausiluontoista,
käsitteleekö samoja tuotteita sekä luomuna että tavanomaisena
lista alihankkijoista ja näiden suorittamista luomutoimista
sekä tehdäänkö jokin toiminta alihankintana toiselle luomutoimijalle.

Tilojen kuvaus

kuvaus kaikista luomutoimintoihin käytetyistä tiloista: tuote/tila/toiminta
kuvaus käytetyistä laitteista.

Hankinta

kuvaus miten toimija varmentuu ostamiensa luomutuotteiden luomukelpoisuudesta (luomusertifikaatin tarkastaminen)
kuvaus hankittujen tuotantopanosten soveltuvuuden tarkistamisesta (esim. gmo, säteilytys, nanomateriaalit, lannoitevalmisteiden raaka-ainepohja)
tuotelistaus + tavarantoimittajat. Tieto on ylläpidettävä joten lista tavarantoimittajista voi pitää myös varastokirjanpidossa.
kuvaus lähetysten vastaanottotarkastuksista.

Varastointi

kuvaus tuotteiden varastoinnista
kuvaus vastaanottotarkastuksista, ellei kuvattu jo hankinnan alakohteena
puhdistus- ja erilläänpito toimenpiteistä
tuotteiden kuljetuksesta ja lähettämisestä.

Jäljitettävyys, eli tuote-erien tunnistus kaikissa toiminnan vaiheissa

kuvaus tuotteen tuotantoketjusta niin, että pystyt jäljittämään kaikki tuotteen osat/raaka-aineet koko tuotantoketjusi osalta. Alkutuotannossa jäljitys tehdään kasvatukseen/viljelyyn asti, mukaan lukien käytetty lisäysaineisto.

Pakkausmerkinnät ja pakkaaminen

kuvaus käytetyistä lainsäädännön mukaisista merkintätavoista
kuvaus puhdistus- ja erillään pitomenetelmistä
kuvaus varmennustoimista joilla varmistetaan, ettei tavanomaisia tuotteita pakata luomuiksi
esimerkiksi pakkausmateriaalin vaihtaminen (miten vältät, ettei tavanomaista tuotetta pakata luomupakkaukseen).

Tuotevirtakirjanpito ja muu kirjaaminen

Kuvaus miten toimija tekee muistiinpanot tuotannosta, varastoista, puhdistuksista:
- tuotantokirjanpito
- varastokirjanpito
- puhdistuskirjanpito
Kuvaus miten toimija tekee tuotekirjanpidosta taselaskeman (muodostustapa ja jaksotus).

Asiakirjat, tositteiden ja dokumenttien tallennus

tositteet (osto- ja myyntiasiakirjat)
saateasiakirjat, saatteet, lähetteet (esim. viljapassi)
sertifikaatit
vaatimuksenmukaisuusvakuus (mikäli annettu).

Jalostus, säilöminen ja muu käsittely

kuvaus puhdistus- ja erilläänpito toimista eri tuotantovaiheissa
koostumusvaatimusten huomioiminen (sallittujen aineiden luettelot, sallitut tavanomaiset, aromit)
miten varmistetaan reseptien ajantasaisuus.

Toimenpiteet epäiltäessä virheellistä tuotetta

kuvaus toimista, joita toimija tekee epäiltäessä oman tai hankitun tuotteen luomukelpoisuutta: tuotteen erottaminen ja seisauttaminen, ilmoitus valvontaan, selvitystoimet
kuvaus toimista, joita toimija tekee, kun on varmistunut, että oma tai hankittu luomutuote ei täytä säädöksiä: tuotteen erottaminen, ilmoitus valvontaan, mahdollinen takaisinveto, ilmoitukset ostajille.

Tuonti

Kuvaa kuka on yrityksen tuontiyhteyshenkilö, mitä tuotteita tuodaan ja miten tuotteiden luomuisuus on varmennettu.
Kuvaa myös tuontituotteiden vastaanottoon ja varastointiin käytettävät tilat ja miten vastaanottotarkastus tehdään (mitkä dokumentit tarkastetaan) ensimmäisen vastaanottajan toimesta
alihankintana suoritettavat toimet tuonnin osalta
yhteisöön tuotavien tuotteiden saapumispaikat ja kaikki muut tilat, joita tuoja aikoo käyttää tuotujen tuotteiden varastointiin ennen niiden toimittamista ensimmäiselle vastaanottajalle (mahdolliset välivarastot, purkupaikat tulee olla valvottuja kuljetusreitillä).

Vienti

Kuvaa viemiesi tuotteiden ostajat, jäljitettävyys (sisäinen ja ulkoinen), kohdemaat, vientituotteet, määrä.

2 Alkutuotantoyksikön kirjaamisvaatimukset

Tuotantoyksikössä toimija kirjaa tilalla tuotetut tuotteet tilan lohkokirjanpitoon ja varastokirjanpitoon. Lohkokirjanpidossa satoarvio riittää. Varastokirjanpitoon kirjataan myös tilalle tulevat, tilalta lähtevät sekä tilalla käytetyt tuotantopanokset ja tuotteet.

Ajan tasalla olevaa kirjanpitoa on pidettävä yksikkökohtaisesti, myös tavanomaisessa tuotannossa olevasta yksiköstä.

Tulkinta:
Yksinomaan tavanomaista eläintuotantoa harjoittavien tilojen ei tarvitse pitää varastokirjanpitoa sellaisista eläintuotantoon tarvittavista tuotantopanoksista ja eläintuotteista (kivennäisrehut, liha, maito jne.), joissa ei ole sekaantumisvaaraa luomutuotannossa käytettävien tuotteiden kanssa. Varastokirjanpitoon on kirjattava tiedot hankituista tuotteista, joissa on sekaantumisvaara luomutuotteisiin (esimerkiksi rehuviljan osto).

Tarkastuksella tarkastuskertomukseen merkitään tärkeimpien varastossa olevien kasvinviljelytuotteiden tuotantovaiheet ja määrät (esim. 1 000 kiloa, 10 hehtolitraa, 50 kappaletta jne.). Varmista, että varastokirjanpitoon merkityt tiedot ilmentävät luotettavasti varastossa tarkastushetkellä olevia tuotemääriä.

Määräarvioita voi myöhemmin tarkentaa ja korjata, eli täsmäyttää, varastokirjanpitoon esimerkiksi tilitystietoihin ja hävikkiin perustuen. Hävikillä tarkoitetaan esimerkiksi varastotappioita. Viljelijän ilmoittamat tuotemäärät toimivat pohjatietona luomutuotteiden jäljitettävyyden varmistamisessa, jota tehdään mm. ristiin-tarkastuksin.

2.1 Varasto- tai tuotekirjanpito

Tulkinta: Muistiinpanot on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa tapahtumasta.

Tuotanto
Tilalla tuotetut

maataloustuotteet ja tuotteiden tuotantotapa (luomu, siirtymävaihe, tavanomainen)
tuotteiden sato ja kokonaismäärä (esim. kg tai m³) ja laatu (esim. ohra, kaura)
mahdollinen hävikki.

Hankinta
Tilalle hankitut (ostetut tai saadut) tuotantopanokset (kuten lannoitteet, mukaan lukien karjanlanta, maaparannusaineet, kasvinsuojeluaineet sekä siemenet ja muu lisäysaineisto) ja maataloustuotteet:

määrä (esim. kg tai m³) ja laatu (esim. siemenohra, rehukaura)
tuotantotapa (luomu, siirtymävaihe, tavanomainen)
tuotteiden myyjä
tuotteiden toimittaja (jos eri kuin myyjä), esim. kuljetusliike
toimituspäivä
vastaanotetuista luomutuotteista tehtyjen pakkausmerkintöjen ja saateasiakirjojen vastaavuuden tarkastusten tulos.

Vastaanotettaessa luomutuotteita tarkistetaan, että pakkauksissa ja saateasiakirjoissa olevat tiedot (toimijan ja tuotteen nimi, mahdollinen eränumero, valvontaviranomaisen tunnus) vastaavat toisiaan.

Tulkinta: Tarkastuksen tuloksen voi kirjata varastokirjanpidon sijasta saateasiakirjaan tai vaatimuksenmukaisuusvakuuteen ja vahvistaa päivämäärällä ja allekirjoituksella.

Myynti, luovutus ja käyttö

Tilalta myydyt tai luovutetut tuotantopanokset ja maataloustuotteet tuotteiden määrä (esim. kg tai m³) ja laatu (esim. mallasohra, rehukaura)
tuotteiden tuotantotapa (luomu, siirtymävaihe, tavanomainen)
käyttö, esim. siemeneksi tai rehuksi
tuotteiden vastaanottajat
tuotteiden ostajat (jos ostaja eri kuin vastaanottaja)
vastaanottaja, ei kuitenkaan vähittäismyynnissä kuluttajille
toimituspäivä.

2.2 Varastokirjanpidon tase

Varastokirjanpidon taseella tarkoitetaan yhteenvetoa siitä, kuinka paljon tuotantopanoksia ja valmiita tuotteita on kulloinkin varastossa. Taseet lasketaan vähintään kalenterivuosittain. Luomutarkastuksessa tuotekirjanpito ja tuotekohtaisien taseiden on oltava käytettävissä edellisestä luomutarkastuksesta lähtien. Tase on oikaistava vuosittain ennen luomutarkastusta. Oikaisussa huomioidaan arviointivirheet ja hävikki.

3 Kuljetus ja tuotteiden merkinnät kuljetuksen aikana

Pakkauksissa tai saateasiakirjoissa on oltava tiedot toimijasta, omistajasta ja myyjästä, tuotteen nimi ja tuotantotapa, valvovan viranomaisen tunnusnumero ja tarvittaessa erätunnus.

3.1 Pääsääntö kuljetuksista

Kun luomutuotteita kuljetetaan muihin yksiköihin ulkopuolisen kuljetusliikkeen toimesta, on tuotteiden pääsääntöisesti oltava suljetuissa pakkauksissa. Pakkaus tai kuljetus on suljettu, kun sisältöä ei voida korvata toisella tuotteella sinettiä käsittelemättä tai rikkomatta.

Kuljetuksen aikana erässä tai pakkauksessa on oltava seuraavat merkinnät:

toimijan nimi ja osoite sekä, jos eri kuin toimija, tuotteen omistajan tai myyjän nimi ja osoite
tuotteen nimi ja viittaus luonnonmukaiseen tuotantotapaan (siirtymävaihetuote/luomutuote)
valvovan viranomaisen tunnusnumero
erätunnus, joka mahdollistaa erän yhdistämisen kirjanpitoon.

3.2 Tuotteiden kuljetus sulkemattomissa pakkauksissa tai säiliöissä

Pakkauksen, säiliöiden tai ajoneuvojen sulkeminen ei ole kuitenkaan tarpeen, jos:

kuljetus tapahtuu suoraan kahden luomuvalvontaan kuuluvan toimijan välillä, ja
tuotteiden saatteena on asiakirja esim. viljapassi, josta käy ilmi yllä mainitut tiedot (kuljetuksen aikaiset merkinnät) ja
kuljetus on kirjattu sekä lähettävän että vastaanottavan toimijan luomusuunnitelmaan
tuotteiden jäljitettävyyden varmistamiseksi kummankin valvonnassa olevan toimijan (lähettäjän ja vastaanottajan) on pidettävä kirjaa tällaisista kuljetuksista.

Esimerkkeinä tällaisesta kuljetuksesta ovat viljakuormat sekä keräilynä suoritettavia kuljetuksia kuten eläinten kuljetus tilalta teurastamoon ja maidon kuljetus tilalta meijeriin.

3.3 Kuljetuksen saateasiakirjat

Kuljetuksessa vaaditut ja edellä mainitut tiedot voidaan ilmoittaa myös saateasiakirjassa, jos asiakirja voidaan kiistatta yhdistää tuotteen pakkaukseen, säiliöön tai ajoneuvoon. Tällöin saateasiakirjaan on lisäksi merkittävä tuotteiden toimittajaa ja/tai kuljetusliikettä koskevat tiedot.

Alkutuotannon osalta tiedot voidaan esittää myös nk. vaatimuksenmukaisuusvakuutuksella tai viljapassilla. Eläinten osalta eläin tulee tunnistaa, esim. korvamerkin kautta ja eränä (mm. lihasiipikarja, lihasika) ja asiakirjojen perusteella on pystyttävä yksilöimään, mitkä eläimet ovat luomua. Yksilöidyt eläintiedot ilmenevät vaatimuksenmukaisuusvakuutuksella, jolla toimija vahvistaa tilalta lähtevät luomueläimet. Tästä syystä ohjeistetaan, että vaatimuksenmukaisuusvakuutus tulee aina antaa luomuna myytävistä eläimistä.

3.4 Erätunnus pakkauksessa tai saateasiakirjassa

Erätunnus tulee olla yhdistettävissä luomutuotteita koskevaan kirjapitoon. Hyväksyttäviä erätunnuksia ovat esimerkiksi 1/2019 , L125, LOT N3 tai Batch 1486-1. Erätunnus voidaan korvata elintarvikkeen säilyvyysaikaan (parasta ennen/viimeinen käyttöajankohta/viimeinen käyttöpäivä) liittyvällä merkinnällä edellyttäen, että ilmoitetaan ainakin päivä ja kuukausi nimenomaan tässä järjestyksessä mainittuna. Erätunnuksesta lisää Elintarviketieto-oppaassa (Ruokaviraston ohje 17068/2).

3.5 Luomu- ja muiden tuotteiden samanaikainen kuljetus valmistusyksikköön

Luomutuotteita ja tavanomaisia tuotteita voidaan kerätä ja kuljettaa sulkemattomissa kuormissa valmistusyksiköihin samanaikaisesti ainoastaan, jos keräilyn aikana huolehditaan siitä, että tuotteet eivät sekoitu tai vaihdu keskenään. Jotta erilläänpito voidaan todentaa ja varmentaa, toimijan on pidettävä tuotteiden keräyspäiviin, -tunteihin, -reitteihin sekä vastaanottopäiviin ja -aikaan liittyviä tietoja tarkastusviranomaisten saatavilla.

3.6 Tuotteiden vastaanotto kuljetuksen jälkeen

Vastaanotettavat luomutuote-erät on tarkastettava, kun ne saapuvat toimijan varastoon tai toimipaikkaan. Vastaanottotarkastuksessa tarkastetaan

onko pakkaus tai säiliö suljettu vai ei
löytyvätkö vaadittavat tiedot merkinnöistä, joko etiketistä tai saateasiakirjasta
vastaavatko tuote, sen merkinnät (etiketti) ja mahdollinen saateasiakirja toisiaan, eli voidaanko ne kiistatta yhdistää toisiinsa.
että pakkauksissa ja saateasiakirjoissa olevat tiedot (toimijan ja tuotteen nimi, mahdollinen eränumero, valvontaviranomaisen tunnus) vastaavat toisiaan.

Tarkastusten tulos on kirjattava, eli toimija kirjaa olivatko tuotteiden pakkausmerkinnät yhtäpitäviä asiakirjatietojen kanssa. Tämän voi tehdä esimerkiksi kuljetusasiakirjaan tai varastokirjaan.

Jos on epäselvää, onko vastaanotettu tuote luonnonmukainen, tuotetta ei saa käyttää, jalostaa eikä pakata ennen kuin epäselvyys on poistettu. Mikäli ei saada varmuutta tuotteen luonnonmukaisuudesta, on tuote saatettava markkinoille tavanomaisesti tuotettuna.

Esimerkki viljakuorman saateasiakirjasta. Viljapassi on vilja-alan yhteinen viljalähete, jota käytetään tietojen siirrossa, kun viljaerä myydään ja se toimitetaan tilalta vastaanottajan varastoon. Viljapassilla voi korvata vaatimuksenmukaisuusvakuutukset ja saateasiakirjat luomuviljakaupassa. Viljapassi sisältää ne tiedot, joita luomulainsäädäntö edellyttää, kun luomutuotteita kuljetetaan pakkaamattomana tai sulkemattomissa säiliöissä kahden luomuvalvontaan kuuluvan toimijan välillä.

Ammattimaisen viljakaupan lisäksi viljapassi soveltuu käytettäväksi myös luomutilojen välisessä, esimerkiksi rehuviljakaupassa.

Esimerkki. Luomumansikoita kuljetaan avonaisissa laatikoissa luomuvalvontaan kuuluvalle pakastamolle. Samassa kuorma-autossa kuljetetaan myös tavanomaisia mansikoita. Luomu- ja tavanomaisten mansikoiden ovat tunnistettavissa pakkauslaatikoista ja sekoittuminen voidaan estää tarkastamalla, että luomutilalta lähetetty määrä vastaa pakastamolle lähetettyä määrää. Toiminta on kuvattava sekä luomumansikkatilan että luomupakastamon luomusuunnitelmassa, mutta kuljetusyrityksen ei tarvitse kuulua luomuvalvontaan alihankkijana. Kuvattu esimerkki pätee tyypillisesti myös eläinten ja viljan kuljetuksiin.

Esimerkki. Pakattujen luomukylvösiementen vastaanottotarkastus. Kun kyseessä on suljetun, luomu- tai siirtymävaiheen tuotteiden pakkauksen, säiliön tai ajoneuvon vastaanottaminen, luomuviljelijän on tarkastettava, että sulkeminen on tehty asianmukaisesti, tuote-erät on merkitty ja että merkinnät ovat yhtäpitäviä saateasiakirjan tietojen kanssa. Pakatut luomusiemenet ovat esimerkki suljetusta kuljetuksesta. Siemenpakkauksen sisältöä ei voi ilman vilppiä muuttaa pakkausta avaamatta, joten suljettu pakkaus on helppo tarkastaa. Kuljetettavat tuotteet on varustettava merkinnöillä, joista käy ilmi vähintään: 1. Vastaanottajan nimi ja osoite, 2. Toimittajan tai myyjän nimi ja osoite, 3. Tuotteen nimi, 4. Tarkastuslaitoksen tunnusnumero tai nimi. Lisäksi luomuviljelijän on kirjattava tarkastusten tulokset luomusuunnitelmassa kuvatulla tavalla (esimerkiksi saatekirjaan) ja säilytettävä ne osana kirjanpidon tositteita.

4 Varastointi

Koko luomutuotteiden käsittely- ja varastointiketju on kuuluttava luomuvalvonnan piiriin. Tuotteiden varastointi on järjestettävä niin, että eri tuotantotavoilla tuotettujen erien tunnistaminen on aina mahdollista (luomu, siirtymävaihe, tavanomainen).

4.1 Varastointi luomumaatilalla

Varastot on hoidettava niin, että tuote-erät voidaan tunnistaa ja voidaan välttää erien sekoittumisen tuotteisiin tai aineisiin, jotka eivät ole luonnonmukaista tuotantoa koskevien sääntöjen mukaisia.

Luonnonmukaisten ja siirtymävaiheen tuotteiden on aina oltava selvästi tunnistettavissa. Silloin kun tilalla on myös tavanomaisia tai siirtymävaiheen tuotteita on näille oltava erilliset varastot tai selvästi merkityt omat siilot tai varastot. Tilat on tyhjennettävä ja puhdistettava, ja puhdistuksen tehokkuudesta on varmistuttava ennen kuin tuotteet tuodaan varastoon. Varastotilojen puhdistamisesta on pidettävä kirjaa.

Tuotantoyksikössä ei saa varastoida muita kuin sellaisia tuotantopanoksia tai -aineita, joiden käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa on sallittu. Eläinlääkkeet tulee säilyttää valvotussa paikassa ja niiden käyttö kirjata lääkekirjanpitoon.

4.2 Luomutuotteiden varastointi luomutuotantoyksikön ulkopuolella

Vastuut ja tuotteiden erilläänpito korostuvat, kun luomutuotteita käsitellään luomuyksikön ulkopuolella. Luomuvalvonnan näkökulmasta luomuviljelijä tai muu luomutoimija on aina vastuussa siitä, että luomuehtoja noudatetaan, vaikka esimerkiksi viljan kuivaisi ja varastoisi naapuritila. Siksi vastuista tuotteiden käsittelyssä on aina huolehdittava etukäteen kuvauksin luomusuunnitelmassa ja kirjallisin sopimuksin.

4.3 Rahtikuivaus ja -varastointi toisen osapuolen lukuun

Jos luomuvalvontaan kuuluva toimija varastoi toimeksiantona tuotteita toisen osapuolen lukuun (esim. markkinointiyhtiö tai maatalouskauppa) siten, että tuotteiden omistusoikeus on siirtynyt tuottajalta kaupalle, valvotaan varastoja ja tuotteita omistajan kautta.

Esimerkki: Luomutilan kuivurissa varastoidaan paikallisen maatalouskaupan omistamaa viljaa. Maatalouskauppa vastaa varastoinnista. Varastointitoiminta tarkastetaan osana maatalouskaupan tarkastusta, ja varastolla saatetaan käydä sen tarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksen maksaa silloin viljan omistaja eli maatalouskauppa.

4.4 Varastojen ja muiden tuotantotilojen ja -paikkojen vuokraaminen

Maatilan ulkopuolelta vuokratut tilat (esimerkiksi varastot tai sadon käsittelylaitteet) ovat osa luomuyksikköä, kun ne on kuvattu luomusuunnitelmassa. Kun vuokrasopimukseen liittyy luomutuotteiden käsittelytehtäviä, joita vuokraaja siirtää vuokranantajan tehtäväksi, on kyseessä alihankintatoiminta. Tehtäviä voivat olla esimerkiksi tuotteiden kuljetukset, vastaanotto, erilläänpito, puhdistustoimenpiteet, valmistus, tuotteiden merkintä, varastointi, lähetys tai luovutus ja muu käsittelyyn liittyvä työ. Näistä toimijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Tuotantotilojen vuokraamisesta ei tarvitse ilmoittaa, jos se on kuvattu luomusuunnitelmassa ja se voidaan luontevasti tarkastaa toimijan vuositarkastuksen yhteydessä, eli on lähellä toimipaikkaa ja on saavutettavissa.

Esimerkki 1. Luomutila hoitaa itse viljan kuivauksen ja varastoinnin naapuritilan kuivurissa. Luomuviljelijän on tehtävä kirjallinen vuokrasopimus naapurin kanssa ja kuvattava kuivaus ja varastointitoiminta sekä tuotteiden erilläänpito luomusuunnitelmassaan. Erillistä kirjallista ilmoitusta ELY-keskukselle ei tarvitse tehdä.

Esimerkki 2. Luomuviljelijä kuivaa ja varastoi viljaa maamiesseuran kuivurissa, jossa hän on osakkaana. Kuivuri kuuluu luomuviljelijän kautta luomuvalvontaan, ja viljelijä itse vastaa luomuvaatimusten noudattamisesta kuivurissa. Vuokrasopimusta ei tarvita, kun luomuviljelijä on käsittelytilan osaomistaja, haltija tai jäsen. Luomusuunnitelmassa on kuitenkin oltava kuvaus toiminnasta ja erilläänpitotoimenpiteistä.

Esimerkki 3. Luomuviljelijä tekee luomujuureksista sosetta paikallisen koulun tiloissa ja laitteilla. Viljelijä hoitaa itse kaikki valmistuksen vaiheet ja varastoi tuotteet omissa tiloissaan. Viljelijä vastaa luomuvaatimusten noudattamisesta. Toiminta on kuvattu luomusuunnitelmassa. Koulun ei tarvitse sitoutua luomuvaatimusten noudattamiseen eikä kuulua luomuvalvontaan.

Edellä kuvattuihin esimerkkeihin sopiva vuokrasopimusmalli saatavissa Ruokaviraston sivuilla.

4.5 Varastointi valmistajalla

Valmistaja on luomusuunnitelmassaan kuvannut käytössä olevat tilat, myös varastonsa. Varastointialueita on hoidettava niin, että erät voidaan jatkuvasti ja selvästi tunnistaa. On varmistettava, että luomutuotteet eivät sekoitu tai vaihdu tavanomaisesti tuotettuihin tuotteisiin eivätkä sellaisiin aineisiin, joiden käyttö ei ole sallittua luomutuotteissa. Luomuelintarvikkeisiin ei saa missään vaiheessa joutua jäämiä tavanomaisesti tuotetuista tuotteista tai niiden ainesosista.

Silloin kun valmistusyksikössä valmistetaan myös tavanomaisia tuotteita, luomuelintarvikkeiden varastoimiseksi on oltava erilliset tilat tai selvästi merkityt omat varastoalueet. Vaihtoehtoisesti luomuelintarvikkeet ja tavanomaisesti tuotetut tuotteet on varastoitava ajallisesti erillään. Tilat on myös puhdistettava asianmukaisesti ja puhdistuksen tehokkuudesta on varmistuttava ennen luomuelintarvikkeiden varastointia. Varastotilojen puhdistamisesta on pidettävä kirjaa.

4.6 Tuotteiden käsittely varastossa

Tuotteiden käsittely sadonkorjuun jälkeen muilla kuin toimeenpanoasetuksen liitteessä II erikseen tähän tarkoitukseen mainituilla aineilla on kiellettyä. Tuotteiden käsittely ionisoivalla säteilyllä on kiellettyä.

4.7 Varaston puhdistus ja desinfiointi

Luomuasetuksen mukaan luomutuotteiden tuotanto- ja varastointitiloissa saa käyttää vain sallittuja puhdistus- ja desinfiointiaineina. Listat eri tuotantosektoreilla sallituista pesu - ja desinfiointiaineista on julkaistu/julkaistaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1165 eri liitteissä. Eläintuotannon osalta liite IV C sovelletaan jo v 2022 alkaen. Elintarvikkeiden osalta listaa tullaan soveltamaan v 2024 alkaen.

Komissio työstää vielä listaa sallituista puhdistus- ja desinfiointiaineista, joten toimijan on syytä vuosittain tarkistaa sallitut aineet sektorikohtaisissa ohjeissa.

4.8 Varastokirjanpito

Varastokirjanpitoa on kuvattava luomusuunnitelmassa. Tätä on ohjeistettu tarkemmin kappaleissa 1 ja 2, ja on mahdollisesti täsmennetty sektori-osioissa.

5 Luomutoiminta alihankintana

Ruokaviraston tai ELY-keskuksen luomuvalvontaan kuuluva toimija, päämies, voi teettää luomutoimintoja alihankintatyönä luomuvalvontaan kuulumattomilla alihankkijoilla.

Alihankinnassa eli ulkoistamisessa toimija (jäljempänä päämies) siirtää osan luomutoiminnasta sopimuksella ulkopuolisen yrityksen (alihankkijan) tehtäväksi.
Päämies on vastuussa kaikista alihankintana tehtävistä luomutoimista
- päämies ilmoittaa alihankintatyöstä valvovalle viranomaiselle
- päämies päivittää luomusuunnitelmaansa listauksen kaikista alihankkijoista, kuvaukset alihankintana tehtävistä toimista, sekä kirjalliset sitoumukset alihankkijoilta, että alihankkijan luomutoimet voidaan tarkastaa,
- päämies on myös vastuussa kirjanpidosta alihankkijan toimipaikassa
Alihankkijan ei tarvitse itsenäisenä toimijana kuulua luomuvalvontaan, ellei tällä ole omaan lukuun suoritettavaa luomutoimintaa.

Kun toimija sopii töiden ulkoistamisesta hän ei vaadi alihankkijalta luomusertifikaattia todisteeksi luomuvalvontaan kuulumisesta, vaan hän solmii sopimuksen ja saa alihankkijalta sitoumuksen noudattaa luomutuotannon ehtoja. Kaikista luomutoimista alihankkijan tiloissa vastaa luomuvalvontaan kuuluva päämies ja alihankkijan toiminnot tarkastetaan osana päämiehelle tehtävää luomutarkastusta. Alihankkija maksaa tarkastuksesta tuntiperusteisesti.

5.1.Toimijan velvollisuus on ilmoittaa alihankkijansa valvonnalle

Vaikka alihankkijat eivät kuulu luomuvalvontaan, niiden päämiehelle suorittamat alihankintatoiminnot on oltava tarkastettavissa. Päämiehen on toimitettava valvontaviranomaiselle tiedot käyttämistään alihankkijoista ja näille ulkoistetut luomutoiminnot valvontaan ilmoittautuessaan, tai kun alihankkijoita tulee lisää tai kun alihankkijat vaihtuvat. Ilmoitus valvontaviranomaiselle on tehtävä ennen toiminnan aloittamista.

Tietojen ajantasaisuudesta on hyvä huolehtia. Mikäli luomuvalvonnassa havaitaan, että kaikki päämiehen toiminnot eivät ole olleet tarkastettavissa, voidaan valvonnassa päätyä markkinointikieltoon sellaisten tuotteiden osalta, joiden luonnonmukaisuudesta ei ole voitu varmentua tarkastamattomassa valvontakohteessa.

5.2. Alihankinnasta luomusuunnitelmaan sisällytettävät tiedot

Päämiehen tulee sisällyttää tiedot alihankkijoista luomusuunnitelmaansa. Myös mahdolliset muutokset näiden toiminnassa päivitetään päämiehen luomusuunnitelmaan.

Päämiehen luomusuunnitelmassa on alihankinnan osalta oltava vähintään tiedot alihankkijoista; keitä alihankkijat ovat, mitä luomutoimintoja nämä tekevät päämiehelle ja mitkä valvontaviranomaiset tai -laitokset valvovat näitä toimintoja. Pääsääntönä on, että päämies on vastuussa kaikista alihankintana tehtävistä luomutoimista. Jos päämies on siirtänyt vastuunsa joltakin osin alihankkijalle on tämä kuvattava luomusuunnitelmassa ja on varmistettava valvontaviranomaiselta voiko toimintaa edelleen valvoa alihankintamenettelynä. Muut kuvaukset alihankkijan suorittamasta toiminnasta voivat olla joko päämiehen tai alihankkijan luomusuunnitelmassa. Tarkemmin luomusuunnitelman laadinnasta alihankinnan osalta on kerrottu kappaleessa 1.

Päämiehen on pyydettävä alihankkijalta kirjallinen sitoumus luonnonmukaisen tuotannon toimintojen valvonnasta alihankkijan tiloissa – myös niissä tapauksissa, joissa alihankkija kuuluu jo itsenäisenä toimijana luomuvalvontaan. Päämies liittää sitoumuksen osaksi omaa luomusuunnitelmaansa. Sitoumus voi olla vapaamuotoinen, tai siihen voi käyttää Ruokaviraston mallipohjaa. Lisäksi, jos päämiehen ja alihankkijan toimipaikoissa tarkastuksen suorittavat eri valvontaviranomaiset tai -laitokset, on päämiehen sisällytettävä luomusuunnitelmaan omasta ja alihankkijoidensa puolesta suostumus sille, että valvontaviranomaiset/-laitokset voivat keskenään vaihtaa tietoja tarkastusten tuloksista.

5.3 Alihankintatoimien kirjanpito

Jäljitettävyyden varmistamiseksi kirjanpito tuotevirroista on laadittava yksikkötasolla, kaikissa luomutoimintaan liittyvissä tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaiheissa. Alihankkijan toimipaikka katsotaan päämiehen erilliseksi tuotanto- tai valmistusyksiköksi, joten alihankintatoimintojen osalta kirjanpito on laadittava siten, että yksikköön saapuvat ja yksiköstä lähtevät tuotteet ovat jäljitettävissä toimittajiin, myyjiin, vastaanottajiin ja ostajiin. Vaikka alihankkija laatisi kirjanpidon, päämiehen vastuulla on varmentua, että se on riittävä jäljitettävyyden takaamiseksi.

5.4 Alihankintatoimien tarkastaminen

Alihankintana tehtävät toiminnot tarkastetaan osana päämiehen tarkastusta, mutta alihankkija maksaa tarkastusmaksun. Alihankkijan toimipaikassa käydään läpi päämiehen toimeksiantamat luomutoiminnot sen selvittämiseksi onko luomuvaatimuksia noudatettu. Alihankintatyön tarkastuskäynti sovitaan suoraan alihankkijan ja luomutarkastajan kesken. Mikäli alihankkijalla on useita luomuvalvonnassa olevia päämiehiä, tarkastetaan kaikkien toiminnot mahdollisuuksien mukaan samalla tarkastuskäynnillä. Alihankintayritys varmentaa kertomuksen päämiestensä edustajana. Päämies voi halutessaan osallistua alihankintayrityksessä tapahtuvaan tarkastukseen. Tällöin tarkastetaan vain kyseisen päämiehen alihankintatoiminnot. Tarkastuksesta ei tehdä erillistä päätöstä. Tarkastuksen tulos otetaan huomioon tehtäessä ratkaisua päämiehen tuotantotarkastuksesta.

Kopio alihankkijan tarkastuskertomuksesta toimitetaan tarvittaessa päämiehelle alihankkijan toimintaa korjaavien toimenpiteiden suunnittelua varten. Jos toiminnassa havaitaan poikkeamia tai säännöstenvastaisuuksia, korjaavat toimenpidevaatimukset osoitetaan päämiehelle.

Esimerkkejä

Maanviljelijä teurastuttaa luomutuotantoeläimet läheisessä teurastamossa, josta liha palaa takaisin maatilalle. Tarkastuskäynnin teurastamossa suorittaa Ruokavirasto. Maanviljelijän on kuuluttava luomuvalvontaan ja ilmoitettava luomusuunnitelmassaan missä tuotantoeläimet teurastetaan ja että teurastusta valvoo Ruokavirasto. Teurastamo ei kuulu luomuvalvontaan, koska sillä ei ole omaan lukuun tehtävää luomutoimintaa. Päämies antaa omasta ja alihankkijan puolesta valvonnalle suostumuksen tietojenvaihdosta.

Luomuelintarvikeyritys valmistuttaa luomutuotteita toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevassa yrityksessä. Suomalainen päämies ilmoittaa toiminnastaan kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja hankkii alihankintatyölle valvonnan. Suomalainen päämies ilmoittaa luomusuunnitelmassaan alihankkijan yhteystiedot ja valvontaviranomaisen/-laitoksen, joka valvoo alihankkijan suorittamaa valmistustoimintaa. Lisäksi hän antaa omasta ja alihankkijansa puolesta suostumuksen sille, että Ruokavirasto ja alihankintatyötä toisessa jäsenvaltiossa valvova viranomainen/laitos voivat vaihtaa valvontaa koskevia tietoja keskenään.

Luomuviljelijä tekee luomujuureksista sosetta paikallisen koulun tiloissa ja laitteilla. Viljelijä hoitaa itse kaikki valmistuksen vaiheet ja varastoi tuotteet omissa tiloissaan. Kyseessä ei ole alihankinta tai rahtityö, koska viljelijä itse valmistaa tuotteet. Viljelijä vastaa luomuvaatimusten noudattamisesta. Toiminta on kuvattu luomusuunnitelmassa. Koulun ei tarvitse sitoutua luomuvaatimusten noudattamiseen eikä kuulua luomuvalvontaan.

Varastointiyritys varastoi luomutuotteita elintarvikealan yritykselle. Elintarvikealan yritys on päämies ja on kuuluttava valvontaan ja ilmoitettava varastointina tehtävästä alihankinnasta viranomaiselle. Varastointiyritys on alihankkija ja varastointia valvotaan osana elintarvikeyrityksen toimintaa. Varastointiyritys ei kuulu valvontaan, mutta on antanut sitoumuksensa sille, että yrityksen toiminnat voidaan tarkastaa osana päämiehen tuotantotarkastusta.

Luomuelintarvikeyritys tuo luomutuotteita EU:n ulkopuolelta. Tuonnin edustajana tuoja käyttää huolintayritystä. Huolintayrityksen ei tarvitse kuulua luomuvalvontaan, mutta on antanut sitoumuksensa sille, että yrityksen toiminnat voidaan tarkastaa osana päämiehen tarkastusta. Tuoja kuvaa alihankintana tehtävän tuontitoiminnan luomusuunnitelmassaan.

6 Merkinnät

Luonnonmukaisesti tuotettujen maatalousperäisten raaka-aineiden osuudesta riippuu, miten luomuviittauksia saa pakkausmerkinnöissä, mainonnassa ja kaupallisissa asiakirjoissa käyttää. Kuitenkin vain valvottua luomutuotantoa saa markkinoida luomuviittauksin.
Aina kun käytetään luomuviittausta, on sen yhteydessä oltava sen valvovan viranomaisen tunnus, joka on valvonut viimeisimmän tuotanto- tai valmistustoimenpiteen.
Valmiiksi pakatussa luomuelintarvikkeessa tulee olla EU:n luomutunnus (EU:n luomumerkki), valvovan viranomaisen tunnus ja välittömästi tämän alapuolella maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantopaikka.
Ainesosaluettelossa on ilmoitettava mitkä ainesosat ovat luomua.

6.1 Yleistä luonnonmukaiseen tuotantoon viittaavien ilmausten käytöstä

Luomulainsäädäntöä ja sen merkintäsääntöjä sovelletaan maataloudesta peräisin oleviin:

eläviin tai jalostamattomiin maataloustuotteisiin (ml. jalostamattomat luomuelintarvikkeet)
elintarvikkeina käytettäviin jalostettuihin maataloustuotteisiin (jalostetut luomuelintarvikkeet)
rehuihin
kasvien lisäysaineistoon ja siemeniin
luomuasetuksen liitteen I tuotteisiin (mm. elintarvike- ja rehu hiivat, mate, sokerimaissi, mehiläisvaha, karstaamaton villa, raakavuodat).

Edellä mainituissa tuotteessa katsotaan olevan luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia ilmauksia, jos tuotteen pakkausmerkinnöissä, mainonnassa ja/tai kaupallisissa asiakirjoissa tuotetta ja/tai sen ainesosia kuvaillaan sellaisilla ilmauksilla, joilla ostajan annetaan ymmärtää, että tuote ja/tai sen ainesosat on tuotettu luomutuotantoehtojen mukaisesti. Luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavien merkintöjen käyttäminen on vapaaehtoista. Lainsäädäntö ei siis velvoita toimijaa ilmoittamaan luomutuotteita tai niiden sisältämiä luomuainesosia luomumerkinnöin, vaan ne voidaan toimijan valinnan mukaan ilmoittaa tavanomaisinakin.

Toimija on valvontajärjestelmään ilmoittautuessaan sitoutunut tuotantovaatimusten noudattamiseen ja saa oikeuden käyttää luonnonmukaiseen tuotantoon viittaavia merkintöjä. Toimija saa siirtymävaiheen jälkeen markkinoida luonnonmukaisesti tuottamiaan tuotteita luonnonmukaiseen maataloustuotantoon viittaavin myyntiväittämin ja merkinnöin, vaikka kuluvan vuoden tarkastuspäätös olisi vielä tekemättä ja/tai päätös saamatta. Toimijan vastuulla on, että hänen luovuttamansa tuotteet täyttävät kaikissa tilanteissa luomutuotannon vaatimukset.

Kuluttajansuojan ja rehellisen kilpailun takaamiseksi luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöissä käytetyt ilmaukset, kuten:

luonnonmukainen, ekologisk, биологичсeн, ecológico, biológico, ekologické, biologické, økologisk, ökologisch, biologisch, mahe, ökoloogiline, βιολογικό, organic, biologique, orgánach, biologico, bioloģisks, ekoloģisks, ekologiškas, biologesch, ökológiai, organiku, biologisch, ekologiczne, biológico, ecologic, ekologické, biologické ja ekološki

ovat suojattuja koko Euroopan unionissa kielestä riippumatta, eikä niitä saa käyttää muissa kuin luonnonmukaisissa tuotteissa. Suoja koskee myös ilmausten johdoksia ja lyhenteitä kuten esim. luomu, bio, org tai eko riippumatta siitä, käytetäänkö niitä yksin vai yhdistelmänä.

Huomaa, että luonnonmukaiseen tuotantoon, luomuun tai ekologisuuteen viittaavat ilmaisut elintarvikkeiden markkinoinnissa tai pakkausmerkinnöissä kuuluvat soveltamisalaan, eivätkä ne saa olla kuluttajaa harhaanjohtavia. Esimerkkejä tällaisista tilanteista: leipä pakattu ekologiseen paperipussiin, tai ekologisempi pakkaus. Erityisesti tällöin tulee elintarvikepakkausten ruotsinkielisten käännösten osalta varmistaa pakkausmerkintöjen oikeellisuus.

6.1.1 Muissa kuin soveltamisalan tuotteissa käytettävät luomuilmaisut

Luonnonmukaiseen tuotantoon viittaavia ilmauksia, niiden johdoksia ja lyhenteitä käytetään myös tuotteissa, jotka eivät ole maataloustuotteita (jalostamattomia tai elintarvikkeiksi jalostettuja) tai joilla ei ole selvää yhteyttä luonnonmukaiseen tuotantotapaan. Koska tällaiset tuotteet eivät kuulu luomulainsäädännön piiriin, ei niihin myöskään sovelleta luomulainsäädäntöä. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ja niissä käytettävistä ilmaisuista ovat ekologinen auto, ekologiset elämäntavat, ekologia, ekosysteemi, luomuvaatteet ja luomukosmetiikka.

6.1.2 Harhaanjohtavien ilmaisujen käyttö on kiellettyä

Tavanomaisten tuotteiden merkinnöissä, mainonnassa ja tavaramerkeissä ei ole sallittua käyttää sellaisia ilmauksia tai käytäntöjä, jotka voivat johtaa kuluttajaa tai käyttäjää harhaan antamalla virheellisesti ymmärtää, että tuote tai jokin sen ainesosa on peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta.

Silloin tällöin tuotteiden pakkausmerkinnöissä näkyy sana "luonnollinen". Tämä viittaa luonnolliseen alkuperään, eikä merkinnällä ole mitään tekemistä luomun kanssa. Kuluttajan tuleekin olla valppaana pakkausmerkintöjä tutkiessaan. Ainoastaan ilmaisu luonnonmukainen tai sen johdokset, sekä pakkausmerkinnöissä ilmoitettu valvontaviranomaisen tunnusnumero ovat tae valvotusta luomutuotannosta.

6.1.3 Tavaramerkit

Tavaramerkissä saa olla luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaava merkintä vain, jos kyseessä on luomuelintarvike. Tavanomaisesti tuotetun elintarvikkeen tai ravintolisän pakkausmerkinnöissä, mainosmateriaalissa, tai kaupallisissa asiakirjoissa ei ole saanut 1.7.2006 jälkeen käyttää bio-, eko-, luomu- tai muuta vastaavaa ilmaisua, tuotetta tai toimijaa koskevassa tavaramerkissä, jos ilmaisu antaa ostajalle mielikuvan luonnonmukaisesti tuotetusta tuotteesta. Jos toimija haluaa käyttää kyseisiä ilmaisuja, tuotteet on muutettava sellaisiksi, että ne täyttävät luonnonmukaisesti tuotetuille elintarvikkeille asetetut vaatimukset.

6.2 Pakkausmerkinnät

Tässä ohjeessa käydään läpi luomuelintarvikkeita koskevia erityisiä pakkausmerkintävaatimuksia myyntinimitykseen, ainesosaluetteloon ja pakollisiin sekä valinnaisiin luomumerkintöihin liittyen. Yleisistä pakkausmerkinnöistä antavat tietoa kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset (ks. myös Elintarviketieto-opas (Ruokaviraston ohje 17068/2).

Luonnonmukaisesti tuotettujen maatalousperäisten raaka-aineiden osuus tuotteen kaikista maatalousperäisistä ainesosista ratkaisee, miten pakkausmerkinnöissä saa viitata luonnonmukaiseen tuotantotapaan.

6.2.1 Myyntinimitys jalostamattomissa luomuelintarvikkeissa

Jalostamattomien luomuelintarvikkeiden myyntinimityksessä saa käyttää luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia ilmauksia ainoastaan, jos kaikki kyseisen tuotteen ainesosat on tuotettu luomulainsäädännön mukaisesti. Tuotteessa ei siis saa tällöin olla esim. vettä, suolaa, lisäaineita tai muita ei-maatalousperäisiä ainesosia.

Esimerkkejä jalostamattomien luomuelintarvikkeiden myyntinimityksistä:

Luomumaito
Biodynaamisesti viljeltyä porkkana
Ekotomaatti
Biokaura
Luomupuolukka.

6.2.2 Myyntinimitys jalostetuissa luomuelintarvikkeissa

Jalostettujen luomuelintarvikkeiden osalta luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia ilmauksia voidaan käyttää myyntinimityksessä, jos tuote täyttää sille asetetut koostumusvaatimukset. Lue lisää vaatimuksista Elintarvikevalmistuksen ehdot -ohjeesta, kappaleesta 5 Koostumus.

Esimerkkejä jalostettujen luomuelintarvikkeiden myyntinimityksistä:

Kauraleipä - leivottu luomukaura- ja luomuvehnäjauhoista
Kauraleipä - luonnonmukaisesti tuotettu
Luomukauraleipä
Luomupuolukkamehu.

6.2.3 Rajoitukset ja kiellot myyntinimityksessä

Tavanomaisten tuotteiden, joiden valmistuksessa on käytetty luomuainesosia vähemmän kuin 95 % maatalousperäisten ainesosien painosta ei saa viitata luonnonmukaiseen tuotantotapaan tuotteen myyntinimityksessä, koska tuotteet eivät ole luomuelintarvikkeita.

6.2.4 Luomuilmaus jalostamattoman luomuelintarvikkeen ainesosaluettelossa

Jalostamattomien luomuelintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ei tarvitse ilmoittaa ainesosia, jos tuote koostuu vain yhdestä ainesosasta ja elintarvikkeen nimi on sama kuin ainesosan nimi tai nimi ilmaisee selvästi ainesosan laadun.

6.2.5 Luomuilmaus jalostetun luomuelintarvikkeen ainesosaluettelossa

Jalostettujen luomuelintarvikkeiden ainesosaluettelosta on käytävä ilmi, mitkä ainesosat ovat luonnonmukaisesti tuotettuja. Luonnonmukaisesti tuotettujen ainesosien kokonaisprosenttiosuutta ei sen sijaan tarvitse ilmoittaa, koska vähintään 95 % tuotteen sisältämistä maatalousperäisistä ainesosista on luonnonmukaisesti tuotettuja.

6.2.6 Tavanomaiset, luomuainesosia sisältävät elintarvikkeet

Luomulainsäädäntö mahdollistaa määrältään vähäisempien luomuainesosien ilmoittamisen ainesosaluettelossa. Tällaisia tuotteita voivat olla luonnonvaraisesta metsästyksestä ja kalastuksesta saatavat tuotteet sekä muut luomuainesosia sisältävät tavanomaiset tuotteet.

Luomuainesosia sisältävien tavanomaisten tuotteiden ainesosaluettelossa voi halutessaan ilmoittaa, mitkä ainesosat ovat luonnonmukaisesti tuotettuja. Tällöin luonnonmukaisesti tuotettujen ainesosien kokonaisprosenttiosuus maatalousperäisten ainesosien kokonaismäärästä on oltava ilmoitettuna tuotteen pakkausmerkinnöissä. Prosenttiosuuden ilmoittaminen ei saa erota väriltään, kooltaan eikä kirjasintyypiltään muista ainesosaluettelon maininnoista.

Luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavaa ilmaisua ei saa yhdistää luonnonvaraisesta metsästyksestä tai kalastuksesta saatuihin ainesosiin, kuten esim. ”luomuvalkohäntäkauris”, koska kyseisiä ainesosia ei lasketa luonnonmukaiseksi tuotannoksi. Luomuviittausta voidaan siis käyttää ainoastaan tuotteen sisältämistä muista maatalousperäisistä ainesosista, joiden kaikkien tulee olla luonnonmukaisesti tuotettuja.

Tavanomaisten tuotteiden merkinnöistä lisää kohdassa 6.5.

6.3 Pakolliset merkinnät luomuilmausten yhteydessä

6.3.1 Tarkastusviranomaisen tunnusnumero

Luomutuotteiden saateasiakirjoissa ja pakkausmerkinnöissä on oltava toimijaa valvovan viranomaisen tunnusnumero. Saateasiakirjojen ja kuljetuksen aikaisista muista merkinnöistä kerrotaan kappaleessa 3.

Kun luomuelintarvikkeiden pakkauksissa tai saateasiakirjoissa käytetään luomuilmauksia, on merkinnöissä aina oltava myös sen tarkastusviranomaisen tai -laitoksen tunnusnumero, joka vastaa siihen toimijaan kohdistuvista tarkastuksista, joka on toteuttanut viimeisimmän tuotanto- tai valmistustoimenpiteen. Monikansallisissa pakkausmerkinnöissä on huomioitava, että pakkausmerkinnöissä voidaan ilmoittaa vain yksi tarkastusviranomaisen tai -laitoksen numero, joka vastaa juuri kyseisen tuotteen tai tuotantoerän viimeisimmän valmistustoimenpiteen valvonnasta.

Kaikkien Suomessa tuotettujen tai valmistettujen elintarvikkeiksi tarkoitettujen luomuelintarvikkeiden pakkauksissa on oltava toimijaa valvovan viranomaisen tunnusnumero.

Elintarvikkeiksi tarkoitettujen elävien ja jalostamattomien maataloustuotteiden osalta merkinnät ovat tarkastuksen suorittaneen ELY-keskuksen mukaiset. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen ollessa kyseessä tunnusnumero on FI-EKO-101.
Jalostettujen elintarvikkeiden osalta käytetään Ruokaviraston tunnusnumeroa FI-EKO-201 (tai FI-EKO-401, jos tuote Ahvenanmaalta).

Suomen valvontaviranomaisten tunnusnumerot ovat:

Uudenmaan ELY-keskus : FI-EKO-101
Varsinais-Suomen ELY-keskus : FI-EKO-102
Satakunnan ELY-keskus : FI-EKO-103
Hämeen ELY-keskus : FI-EKO-104
Pirkanmaan ELY-keskus : FI-EKO-105
Kaakkois-Suomen ELY-keskus : FI-EKO-106
Etelä-Savon ELY-keskus : FI-EKO-107
Pohjois-Savon ELY-keskus : FI-EKO-108
Pohjois-Karjalan ELY-keskus : FI-EKO-109
Keski-Suomen ELY-keskus : FI-EKO-110
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus : FI-EKO-111
Pohjanmaan ELY-keskus : FI-EKO-112
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus : FI-EKO-113
Kainuun ELY-keskus : FI-EKO-114
Lapin ELY-keskus : FI-EKO-115
Ruokavirasto: FI-EKO-201
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira: FI-EKO-301
Ahvenanmaan maakuntahallitus: FI-EKO-401.

Kaikkien jäsenvaltioiden luomuvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tarkastuslaitosten nimet ja tunnusnumerot löytyvät mm. EU:n komission ylläpitämältä internet-sivustolta: https://ec.europa.eu/agriculture/ofis_public/actor_cbeu/ctrl.cfm?targetUrl=home.

Kun luomutoimija on käyttänyt luomutuotteen valmistukseen, pakkaamiseen ja merkitsemiseen alihankkijaa riippuu pakkausmerkinnöissä käytettävä tarkastusviranomaisen tunnus siitä, mikä toimi on suoritettu viimeisimpänä (pakkaaminen vai merkitseminen). Mikäli valmiin, luomumerkinnät sisältävän tuotepakkauksen sulkee alihankkija, käytetään pakkausmerkinnöissä alihankkijaa valvovan viranomaisen tunnusta. Mikäli valmiiksi pakatun tuotteen merkitsemisen erillisin luomumerkinnät sisältävin etiketein tekee valmistusketjun viimeisenä toimena päämies, käytetään pakkausmerkinnöissä päämiestä valvovan viranomaisen tunnusta.

Esimerkkejä tapauksista, joissa käytetään alihankkijaa valvovan viranomaisen tunnusta:

kun pakataan luomutuotteita alihankintana luomumerkinnät sisältäviin pakkauksiin, jotka alihankkija sulkee
kun jauhetaan luomuviljaa alihankintana viljelijälle ja pakataan vilja luomumerkinnät sisältäviin pakkauksiin, jotka mylly sulkee
kun teurastetaan luomueläimiä alihankintana viljelijälle ja pakataan liha luomumerkinnät sisältäviin pakkauksiin, jotka teurastamo sulkee.

6.4 Pakolliset merkinnät kuluttajapakkauksissa

Euroopan unionissa valmistetuissa valmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa on oltava toimijaa valvovan viranomaisen tunnusnumeron lisäksi Euroopan unionin luomumerkki ja maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantopaikka (kuva).

Pakolliset merkinnät tulee pakkausmerkinnöissä sijoittaa samaan näkökenttään. EU:n luomutunnuksen läheisyyteen tulee liittää valvovan viranomaisen tunnusnumero ja välittömästi tämän alapuolella maininta siitä, missä tuotteen maatalousperäiset raaka-aineet on tuotettu.

valkoinen lehtikuvio tähdillä kuvattuna vihreällä taustalla.
FI -EKO-201
EU:n maataloudesta.

Kuva Euroopan unionin luomumerkistä ja sen alla valvovan viranomaisen tunnus, sekä merkintä maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantoalueesta.

6.4.1 EU:n Luomumerkki

Luomumerkin perusmalli on valkoinen lehti vihreällä taustalla. Tätä mallia tulee käyttää aina kun mahdollista, mutta sallittua on lisäksi käyttää mustavalkoisia ja yksivärisiä versioita. EU:n luomumerkkiä voidaan soveltaa eri mittakaavoissa. Tunnus ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 13,5 mm × 9 mm. Poikkeuksena ovat erittäin pienet pakkaukset, jolloin tunnuksen vähimmäiskoko on 9 mm × 6 mm. EU:n luomutunnuksen yhteyteen voidaan lisätä tekstielementtejä tai esimerkiksi muita luomumerkkejä, sillä edellytyksellä, että ne eivät muunna tai muuta EU:n luomumerkin luonnetta.

Myös muissa kuin EU:ssa tuotetuissa valmiiksi pakatuissa luonnonmukaisissa tuotteissa ja 3. maista tuoduissa tuotteissa on mahdollista käyttää EU:n luomumerkkiä.

EU:n luomutunnuksen käyttö on rajattu luomuelintarvikkeisiin ja tunnusta saa käyttää tällaisten tuotteiden merkinnöissä, esittelyssä ja mainonnassa. Tällöin tunnuksen tulee selkeästi viitata luomuelintarvikkeeseen, eikä voi esiintyä siitä irrallisena esim. sivun ylälaidassa.

EU:n luomumerkkiä ei saa käyttää siirtymävaiheen tuotannosta peräisin olevissa tuotteissa tai tavanomaisissa, luomuainesosia sisältävissä tuotteissa.

EU:n luomumerkin käytön tarkemmat edellytykset ja ohjeet löytyvät luomuasetuksen liitteestä V. Lisätietoja EU:n komission ylläpitämältä internet-sivustolta: https://agriculture.ec.europa.eu/farming/organic-farming/organic-logo_fi#theorganiclogo.

Merkin käyttöopas löytyy samalla sivulla olevan linkin kautta.

6.4.2 Tarkastusviranomaisen tunnusnumero

Tarkastusviranomaisen tunnusnumerosta on kerrottu tarkemmin edellä, kappaleessa 6.3.1.

6.4.3 Maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantopaikan merkintä

EU:n luomutunnuksen yhteydessä on aina ilmoitettava missä tuotteen sisältämät maatalousperäiset raaka-aineet on tuotettu.

Käytettävät maininnat ovat:

"EU:n maataloudesta", jos maatalousperäiset raaka-aineet on tuotettu unionissa;
"muusta kuin EU:n maataloudesta", jos maatalousperäiset raaka-aineet on tuotettu kolmansissa maissa;
"EU:n ja muusta kuin EU:n maataloudesta"
”Suomen maataloudesta”.

Vastaava ruotsinkielinen merkintä on EU-jordbruk, Icke-EU-jordbruk, EU/icke-EU-jordbruk, finskt jordbruk. Vastaava englanninkielinen merkintä on ‘EU Agriculture’, non-EU Agriculture’, ja ‘EU/non-EU Agriculture’, ´Finland Agriculture´.

Sanat ”EU:n” ja ”muusta kuin EU:n” voidaan korvata tai niitä voidaan täydentää maan nimellä tai maan ja alueen nimellä, jos kaikki tuotteeseen sisältyvät maatalousperäiset raaka-aineet on tuotettu kyseisessä maassa ja tapauksen mukaan kyseisellä alueella. Tällöin vähäiset ainesosat voidaan jättää ottamatta huomioon edellyttäen, että näiden huomioon ottamatta jätettävien ainesosien kokonaismäärä maatalousperäisten raaka-aineiden kokonaismäärästä on enintään 5 %. Sallittu ilmaisu on "Suomen maataloudesta " tai "Finskt jordbruk " tai ”Argentiinan maataloudesta”, alkuperästä riippuen.

Merkintä tulee tehdä yhdellä EU:n virallisista kielistä, mieluiten suomen tai ruotsin kielellä.

6.5 Luomuainesosia sisältävien tavanomaisten tuotteiden luomuun viittaavat pakkausmerkinnät

Tavanomaisissa tuotteissa, jotka sisältävät luomuainesosia voi tietyin edellytyksin viitata luomutuotantoon aineosaluettelossa. Mikäli tuotteissa käytetään luomuviittauksia, tulee niissä aina käyttää myös valvovan viranomaisen tunnusta, mutta niissä ei saa käyttää EU:n luomumerkkiä.

6.5.1 Luonnonvaraisesta metsästyksestä ja kalastuksesta saatavat tuotteet

Luonnonvaraisesta metsästyksestä ja kalastuksesta saatavien jalostettujen elintarvikkeiden osalta viittaukset luonnonmukaiseen tuotantotapaan voidaan esittää samassa visuaalisessa kentässä kuin myyntinimitys, jos tuote muutoin täyttää luomuelintarvikkeen mukaiset koostumusvaatimukset. Viittaukset esitetään tällöin tuotteen luonnonmukaisten ainesosien yhteydessä.

Esimerkkejä luonnonvaraisesta metsästyksestä ja kalastuksesta saatavien tuotteiden myyntinimityksistä:

Valkohäntäkaurista luomuyrttimarinadissa
Muikkuja luomurypsiöljyssä.

Näiden elintarvikkeiden valmistus, tuonti ja jakelu ovat toimintaa, josta täytyy ilmoittaa luomuvalvontaviranomaiselle, eli Ruokavirastolle. Toimintaa valvotaan samalla tavalla kuin luomuelintarvikkeiden valmistusta, tuontia ja jakelua.

6.5.2 Luomuainesosia sisältävät tavanomaiset tuotteet

Elintarvikkeet, joiden valmistuksessa on käytetty luomuainesosia vähemmän kuin 95 % maatalousperäisten ainesosien painosta ovat tavanomaisia. Näissä viittauksia luonnonmukaiseen tuotantotapaan saa esittää vain ja ainoastaan ainesosaluettelossa. Luomuviittauksia ei saa olla myyntinimityksessä eikä markkinoijan nimessä.

Elintarvikkeen, jonka ainesosaluettelossa halutaan mainita ainesosien olevan luomua, tulee muilta osin täyttää luomuelintarvikkeen mukaiset koostumusvaatimukset. Lue lisää elintarvikkeiden valmistuksesta ohjeessa "Luomuelintarvikkeiden valmistus".

Keskeisimmät koostumusvaatimukset tässä kappaleessa tarkoitetuissa elintarvikkeissa ovat:

käytetään luomussa sallittuja ja säädöksessä listattuja lisä- ja apuaineita
muuntogeenisesti tuotetut ainekset (GMO) ja säteilytys ovat kiellettyjä
samaa ainesosaa ei käytetä sekä luonnonmukaisena että tavanomaisena.

Koska tavanomaisen luomuainesosia sisältävän elintarvikkeen luonnonmukaisesti tuotettujen maatalousperäisten raaka-aineiden määrälle ei ole vaatimuksia on luomuainesosien prosenttiosuus kerrottava pakkausmerkinnöissä. Tämän voi ilmoittaa esimerkiksi seuraavasti: ”luomuainesosien kokonaisprosenttiosuus maatalousperäisten ainesosien kokonaismäärästä on x % ”.

Tuotteen valmistusta valvotaan kuten luomutuotteita ja siksi valvovan viranomaisen tunnus tulee mainita myös näissä pakkauksissa.

Yhteenveto: Tavanomaisen luomuainesosia sisältävän elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä pitää ilmoittaa

ainesosaluettelossa saa olla luomumaininta, jos aineosa on luomua ja tällöin tulee ilmoittaa luonnonmukaisesti tuotettujen maatalousperäisten raaka-aineiden % osuus maatalousperäisten ainesosien kokonaismäärästä
luomuvalvontaviranomaisen tunnus

ei saa käyttää seuraavia luomumerkintöjä

tuotteen myyntinimityksessä tai markkinoijan nimessä sanaa luomu tai luonnonmukaisesti tuotettu
EU:n luomumerkkiä ja tuotantopaikkamerkintää.

6.5.3 Siirtymävaiheen kasviperäiset tuotteet

Siirtymävaiheen kasviperäisiä tuotteita ei saa markkinoida luonnonmukaisina, eikä näissä tuotteissa saa käyttää EU:n luomumerkkiä. Luonnonmukaiseen tuotantoon johtavan siirtymävaiheen kasviperäisiin tuotteisiin voidaan liittää ilmaisu luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymässä oleva tuote, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät:

siirtymävaihe on kestänyt vähintään 12 kk ennen sadonkorjuuta
käytetty ilmaisu ei ole väriltään, kooltaan tai kirjasintyypiltään huomiota herättävämpi kuin tuotteen myyntinimitys
koko ilmaisun kirjainten on oltava samankokoisia, esim. sanat ”luonnonmukaiseen maatalouteen” eivät saa olla korostettuna suuremmalla kirjainkoolla
tuote sisältää ainoastaan yhden maataloudesta peräisin olevan kasviperäisen ainesosan ja
ilmaisuun on liitetty tarkastusviranomaisen tai -laitoksen tunnusnumero.

Eläimistä saatavia tuotteita ei voi markkinoida siirtymäkauden tuotteina.

6.6 Valinnaiset merkinnät

Aurinkomerkki

valkoinen auringonlasku kuvattuna vihreällä taustalla Aurinkomerkin käyttöoikeutta haetaan Ruokaviraston luomuvalvonnalta.

Luomu – valvottua tuotantoa -merkkiä voidaan käyttää ainoastaan sellaisissa luomutuotteissa, joiden viimeinen etiketöinti- ja/tai valmistusvaihe on suomalaisen valvontaviranomaisen valvomaa toimintaa. Merkin haltija on maa- ja metsätalousministeriö. Merkin tulee olla ulkoasultaan graafisten ohjeiden mukainen.

Aurinkomerkin käyttöoikeutta koskeva hakemus ja tietoja merkin käyttöehdoista ja graafisista ohjeista on saatavissa Ruokaviraston internet-sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/luomutuotteet/markkinointi-ja-merkinnat/aurinkomerkki/.

Yksityiset tunnukset

Luomu-leppäkerttu -merkki on Luomuliitto ry:n rekisteröimä merkki, jonka käyttöoikeus haetaan liitolta. Demeter- ja Biodyn-merkkien käyttöoikeus haetaan vastaavasti Biodynaamiselta yhdistykseltä.
Myös järjestöjen luomumerkkien käyttäminen edellyttää, että toimija kuuluu viranomaisten valvontaan, ja että toiminta täyttää luomusäädösten vaatimukset.

6.7 Yhteenveto luomuviittauksista pakkausmerkinnöissä

Luomuelintarvikkeessa saa luomuviittauksia käyttää myyntinimityksessä (esim. luomumaito, luomukauraleipä), lisäksi ainesosaluettelossa on ilmoitettava mitkä ainesosat ovat luomua. Jalostamattomissa elintarvikkeissa (esim. puhdas maito, johon ei ole lisätty mitään) ei vaadita ainesosaluetteloa, joten tällöin myöskään tätä vaadetta ei ole. Mikäli luomuelintarvike on valmiiksi pakattu, tulee pakkauksessa edellä esitetyn lisäksi olla EU:n luomumerkki ja samassa näkökentässä valvovan viranomaisen tunnus (esim. FI-EKO-201) ja välittömästi tämän alapuolella maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantopaikka (esim. Suomen maataloudesta / Finskt jordbruk).

Tavanomaisessa, luomuainesosia sisältävässä elintarvikkeessa luomuviittauksia ei saa käyttää myyntinimityksessä. Luomumerkintä tulee näissä tuotteissa tehdä ainesosaluetteloon kunkin raaka-aineen kohdalle erikseen. Lisäksi tuotteen pakkausmerkinnöissä tulee ilmoittaa luonnonmukaisesti tuotettujen ainesosien kokonaisprosenttiosuus maatalousperäisten ainesosien kokonaismäärästä. Tavanomaisen luomuainesosia sisältävän elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä ei myöskään saa käyttää EU:n luomumerkkiä, mutta merkinnöistä tulee löytyä valvovan viranomaisen tunnus. Tuotantopaikka-merkintä on näissä tuotteissa vapaaehtoinen.

Kolmansista maista tuoduissa, EU-säädösten mukaisissa, valmiiksi pakatuissa, luonnonmukaisina markkinoitavissa elintarvikkeissa on oltava 3. maan valvovan viranomaisen tunnus. EU:n luomutunnusta ei ole pakko käyttää näissä tuotteissa, mutta jos sitä käytetään, on sen yhteydessä niin ikään oltava valvovan viranomaisen tunnus ja välittömästi tämän alapuolella maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantopaikka.

Esimerkkejä tapauksista, joissa käytetään alihankkijaa valvovan viranomaisen tunnusta:

kun pakataan luomutuotteita alihankintana luomumerkinnät sisältäviin pakkauksiin, jotka alihankkija sulkee
kun jauhetaan luomuviljaa alihankintana viljelijälle ja pakataan vilja luomumerkinnät sisältäviin pakkauksiin, jotka mylly sulkee
kun teurastetaan luomueläimiä alihankintana viljelijälle ja pakataan liha luomumerkinnät sisältäviin pakkauksiin, jotka teurastamo sulkee.

Päivitykset 14.9.2022

Merkintäkappaleen 6 teksti päivitetty kokonaan.