Ohje kotiteurastuksen sivutuotteiden hävittämisestä

1 Johdanto

Kotiteurastuksen sivutuotteilla tarkoitetaan alkuperätilalla omaan elintarvikekäyttöön teurastetuista eläimistä saatuja ruhonosia ja elimiä, joita ei käytetä ihmisten tai tilan omien lemmikkien ruoaksi. Tämä ohje koskee sioista ja märehtijöistä saatavia kotiteurastuksen sivutuotteita.

Sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 ja sivutuotelain 517/2015 mukaan tilalla teurastuksen yhteydessä syntyvät sivutuotteet on hävitettävä asetuksen määräämällä tavalla. Sioista saatavia teurassivutuotteita ei saa hävittää hautaamalla sikojen ja siipikarjan raatokeräilyalueella eikä märehtijöiden teurassivutuotteita märehtijöiden raatokeräilyalueella. Sekä märehtijöiden että sikojen ja siipikarjan keräilyalueiden
kartat ovat Ruokaviraston nettisivuilla.

Nautojen, lampaiden, vuohien ja biisonien keräilyalueen kartta
Sikojen ja siipikarjan keräilyalueiden kartta

2 Ilmoita tuotantoeläimen kotiteurastuksesta eläintenpitorekisterissä

Kotiteurastettujen eläinten poistotavaksi on ilmoitettava eläinrekistereissä ”teurastettu tilalla”. Hävitystapaa ei tarvitse ilmoittaa. Ilmoitus poistosta on tehtävä eläinlajikohtaisesti säädettyjen aikarajojen puitteissa. Suomessa syntyneistä kotiteurastetuista naudoista ei tarvitse ottaa BSE-näytettä.

3 Kotiteurastuksen sivutuotteiden hävittäminen syrjäisillä alueilla

Kotiteurastuksen sivutuotteet voidaan hävittää hautaamalla raatokeräilyalueiden ulkopuolisilla alueilla. Ennen hautaamista teurassivutuotteet on säilytettävä asianmukaisesti siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle, eivätkä haittaeläimet tai muut eläimet pääse niiden kanssa kosketuksiin.

Teurassivutuotteet voidaan toimittaa myös hyväksytylle kaatopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä ainesta. Tällaisista kaatopaikoista saa tietoa paikalliselta ympäristöviranomaiselta. Polttaminen jätteenpolttoon hyväksytyissä polttolaitoksissa on myös sallittua (ks. ohjeen kohta 5).

4 Kotiteurastuksen sivutuotteiden hävittäminen keräilyalueilla

Keräilyalueella tilan teurassivutuotteet voidaan hävittää toimittamalla ne Honkajoki Oy:n hyväksyttyyn käsittelylaitokseen. Ne voidaan myös polttaa jätteenpolttoon hyväksytyssä polttolaitoksessa (ks. ohjeen kohta 5).

4.1 Säilytys tilalla ennen keräilyä

Teurassivutuotteet on säilytettävä tiloilla siten, etteivät ne pilaannu merkittävästi ennen keräilyä, mikäli raatokeräilijän tuloon on pidempi aika. Ne voidaan säilyttää muun muassa raatokylmiössä tai pakastimessa. Sivutuotteet on pakattava kestävään ja ehjään muovisäkkiin (esimerkiksi suursäkki, apulantasäkki), josta ne on helppo nostaa kuljetusautoon. Pressu, muovipussi tai muu kääre ei ole asiallinen pakkaustapa.

On tärkeää, ettei teurassivutuotteiden seassa ole kiviainesta tai muuta sellaista materiaalia, joka voisi häiritä käsittelylaitoksen prosesseja. Noudettaville sivutuotteille ja raadoille tulee olla tilalla sellainen vakiopaikka, jonne keräilyauto pääsee vaivatta ja aineksen nostaminen autoon sujuu nopeasti.

Keräilyn ajankohta ilmoitetaan etukäteen. Ilmoitettuna ajankohtana kerättävän aineksen on oltava valmiina keräilyautoon nostettavaksi. Jos tilalta noudetaan yhtä aikaa sekä raatoja, että teurassivutuotteita, on niiden oltava samassa noutopaikassa.

Märehtijöiden teurassivutuotteet on ehdottomasti säilytettävä erillään raadoista. Tämä johtuu siitä, että märehtijöiden raadot joudutaan käsittelylaitoksella poimimaan kerätystä erästä prosessiin yksitellen ja valikoimaan joukosta ne, joista on otettava säädösten määräämä BSE-näyte. Erottelu on mahdotonta, jos teurassivutuotteet ovat raatojen seassa.

Sikojen teurassivutuotteet voidaan säilyttää tilalla erikseen tai yhdessä sikojen raatojen kanssa.

Vuotia ja nahkoja ei tarvitse toimittaa raatokeräilyyn missään päin Suomea, vaan ne voidaan joko haudata, ottaa tilan omaan käyttöön tai myydä esimerkiksi tekniseen käyttöön. Ruoansulatuskanavan sisältö voidaan levittää maahan ja veri imeyttää maaperään koko Suomen alueella.

Tarkempaa tietoa teurassivutuotteiden keräilystä, käsittelyprosesseista ja hinnoittelusta saa Honkajoki Oy:ltä: www.honkajokioy.fi 

4.2 Jäljitettävyys

Teurassivutuotteiden keräily tilataan Honkajoki Oy:ltä samalla tavalla kuin raatojen keräily. Tilauksessa on ilmoitettava sikojen teurassivutuotteiden osalta keräykseen toimitettavan aineksen määrä kiloina ja märehtijöiden osalta niiden eläinten lukumäärä, joista teurassivutuotteet ovat peräisin. Märehtijöiden EU-tunnus on myös ilmoitettava. Jos tilaus tehdään Honkajoen nettisivujen kautta, tilauslomakkeelle täytetään em. tiedot.

Teurastetun märehtijän korvamerkit on otettava talteen ja annettava teurassivutuotteiden noudon yhteydessä keräilijälle. Kuljettajaa voi pyytää tulostamaan noudosta tositteen. Käytettäessä raatonetti.fi -palvelua noudon tiedot ovat tallennettuna palveluun ja ne voidaan tulostaa sieltä.

4.3 Kerääminen raatokeräilyn mukana ja hävittäminen käsittelylaitoksessa

Keräilyn voi hoitaa vain rekisteröitynyt toimija.

Märehtijäperäistä ainesta ei teknisistä syistä voida kerätä märehtijöiden raatojen seassa. Märehtijöistä peräisin olevat teurassivutuotteet prosessoidaan luokan 1 käsittelylaitoksessa märehtijöiden raatojen ja teurastamoista toimitetun TSE-riskiaineksen kanssa. Käsittelylaitoksessa aines hienonnetaan ja kuumennetaan 133 °C lämpötilassa, 3 bar paineessa 20 minuutin ajan. Aines hävitetään sen jälkeen muualla polttamalla.

Sioista peräisin olevat teurassivutuotteet voidaan toimittaa Honkajoki Oy:n luokan 2 käsittelylaitokseen sikojen ja siipikarjan raatokeräilyn yhteydessä. Raatojen seassa olevat teurassivutuotteet menevät laitoksella käsittelyprosessiin yhdessä kokonaisten raatojen kanssa. Käsittelyprosessi on sama kuin märehtijöiden teurassivutuotteilla. Sioista peräisin oleva lopputuote voidaan käyttää lannoitteiden tai turkisrehun raaka-aineena.

4.4 Kerääminen väliasteen laitokseen

Teurassivutuotteet voidaan myös kerätä tai toimittaa eri tiloilta yhteiseen varastointipisteeseen, esim. jäähdytettyyn konttiin, josta ne sitten toimitetaan käsittelylaitokseen. Konttiin voi haluttaessa kerätä sekä sika- että märehtijäperäisiä teurassivutuotteita, jolloin koko erä toimitetaan Honkajoen luokan 1 käsittelylaitokseen. Tällainen varastointitila on hyväksytettävä ns. väliasteen laitokseksi, jonka hyväksynnästä ja valvonnasta vastaa kunnaneläinlääkäri.

Tilojen teurassivutuotteiden toimittaminen esimerkiksi läheisen teurastamon sivutuotteiden sekaan ei ole sallittua, ellei teurastamolla ole hyväksyntää erilliseksi väliasteen laitokseksi.

5 Sivutuotteiden polttaminen polttolaitoksessa

Kotiteurastuksen sivutuotteita ei ole sallittua polttaa sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä tilakohtaisessa poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa, jotka on tarkoitettu vain kokonaisten raatojen polttoon. Jos polttolaitoksessa poltetaan kotiteurastuksen sivutuotteita tai muita sivutuotteita kuin kokonaisia raatoja, on polton tällöin täytettävä valtioneuvoston asetuksessa 151/2013 jätteen polttamisesta säädetyt edellytykset. Asetus säätää mm. ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvoista ja niiden mittauksesta. Tällaiset polttolaitokset kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalaan ja ympäristönsuojeluviranomainen myöntävää luvan niiden toiminnalle. Tällainen poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksen toiminta ei edellytä sivutuoteasetuksen mukaista hyväksyntää. Toimintaan tarvittavasta lupamenettelystä ja tietoa poltolle asetetuista vaatimuksista saa ympäristönsuojeluviranomaisilta.

6 Kustannukset

Tuottaja vastaa kaikista teurassivutuotteiden keräilyn ja hävittämisen kustannuksista.

7 Lisätietoa

Kotiteurastuksesta Ruokaviraston nettisivuilla

Sivutuotteiden hautaaminen

Sivutuotteiden ja raatojen haaskakäyttö

8 Muutoshistoria

Tässä ohjeessa on sekä suoria lainauksia lainsäädännöstä että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Tulkinnat lainsäädännön soveltamisesta on erotettu kursiivilla. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Ruokaviraston näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.

Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin.