Raatojen säilytys tilalla

1 Johdanto

Tilalla itsestään kuolleet tai lopetetut eläimet lisäävät eläintautien leviämisen riskiä, jos niitä ei käsitellä ja säilytetä oikein ja hävitetä nopeasti. Tämä ohje koskee kaikkia tuotantoeläimiä, tarhattua riistaa, hevosia ja poroja sekä turkiseläimiä. Tätä ohjetta ei sovelleta kuolleisiin lemmikkieläimiin.

Eri eläinlajien raadot luokitellaan eri sivutuoteluokkiin eläinten ja ihmisten terveyteen ja rehuketjun turvallisuuteen liittyvien riskien perusteella. Korkein riski on luokan 1 sivutuotteilla ja matalin luokan 3 sivutuotteilla. Tiloilla itsestään kuolleet ja lopetetut, yli 12 kk ikäiset märehtijät, eli nautaeläimet, lampaat ja vuohet kuuluvat luokkaan 1 ja muut eläimet luokkaan 2.

Suomessa on valtion tukema raatojen keräysjärjestelmä, joilla valtio osallistuu raatojen hävityksestä aiheutuviin kustannuksiin. Keräysjärjestelmään kuuluu

• märehtijät (nautaeläimet, lampaat, vuohet) ja
• siat ja siipikarja (sisältää myös mm. tarhatut villisiat, minisiat, tarhatut riistalinnut sekä strutsit).

Hevoset, porot ja turkiseläimet eivät ole osa valtion tukemaa keräysjärjestelmää, vaan ne on hävitettävä kokonaan tilan/omistajan omalla kustannuksella koko maassa.

Raadot haetaan määriteltyjen keräilyalueiden piiriin kuuluvilta tiloilta ja kuljetetaan käsittelylaitokseen. Myös keräilyalueen ulkopuolella, eli syrjäisellä alueella, olevat eläimet voidaan toimittaa keräilyyn, mutta niistä ei makseta valtionavustusta. Raatojen säilytyksessä tilalla on kuitenkin samat periaatteet koko Suomessa.

Nautaeläinten, lampaiden ja vuohien keräilyalueen kartta
Sikojen ja siipikarjan keräilyalueen kartta
Turkiseläinten keräilyalueen kartta

Raadot on säilytettävä tiloilla siten, etteivät ne pilaannu merkittävästi ennen keräilyä tai muuta hävitystä. Ne voidaan säilyttää ulkona omalla erillisellä, tarkoitukseen suunnitellulla paikallaan, raatokylmiössä tai pakastimessa. Raadot on suojattava niin, etteivät eläimet, tuhoeläimet tai linnut pääse niihin käsiksi. Eri sivutuoteluokkiin kuuluvat raadot eivät saa sekoittua keskenään. Samoin kotiteurastuksen sivutuotteet on kyettävä keräämään raadoista erillään.

2 Yleistä raatokeräilystä

2.1 Keräyspaikka

Noudettaville raadoille tulee järjestää sellainen vakiopaikka, jonne keräilyauto pääsee vaivatta vuoden ympäri ja joka on helppo pitää puhtaana. Varjoisa paikka hidastaa raatojen mädäntymistä. Pilaantuneiden raatojen noudosta voidaan veloittaa kolminkertainen summa.

Säilytyspaikalla on oltava tiivis alusta, josta nesteet eivät pääse valumaan ympäristöön. Jos eritteitä kuitenkin pääsee valumaan maahan, maa on kalkittava. Raadon alle kannattaa mahdollisuuksien mukaan levittää runsaasti kuiviketta (purua/olkea), johon nesteet imeytyvät. Talvella runsas kuivike vähentää myös raatojen jäätymistä kiinni maahan ja helpottaa niiden siirtoa raatoauton kyytiin. Raadon alle voi laittaa myös pressun tai muun muovisen suojan.

Raatoauton reitti keräyspaikalle on oltava kovapohjainen ja siisti. Risteävää liikennettä rehu- tai maitoauton kanssa on vältettävä tilan alueella. Raatoauton ei tulisi kulkea myöskään sisäänkäyntien edestä.

Raadon säilytysaika tilalla vaikuttaa keräyspaikan vaatimuksiin. Katso lisätietoa kohdista ”3 Raatojen lyhytaikainen säilytys tilalla” ja ”4 Tilalla tapahtuva pitempiaikainen säilytys.”

2.2 Raatojen lajittelu, lastaaminen ja tunnistus

Eri eläinlajien raadot (märehtijät, sika/siipikarja) on pidettävä selvästi erillään toisistaan. Myös samaan paikkaan mahdollisesti kerättävät kotiteurastuksen sivutuotteet on kerättävä erikseen niin, että raadot voidaan lastata niistä erillään.

Raatojen seassa ei saa olla kiviainesta, roskaa, muovia tai muuta sellaista materiaalia, joka voisi häiritä käsittelylaitoksen prosesseja.

Erillisinä eläiminä kerättävien raatojen on oltava noutohetkellä ulkona maassa niin, että raatoauton kuljettaja pääsee lukemaan eläinten tunnistemerkit vaivatta ja nostamaan raadot sen jälkeen nosturilla auton kyytiin. Raadot eivät saa olla noutohetkellä sisätiloissa, pakastearkuissa tai muissa säiliöissä.

Tunnistamattomasta eläimestä, eli eläimestä, jonka tunnistemerkkiä kuljettaja ei pysty luotettavasti lukemaan, ei makseta raatokeräilyn valtionavustusta. Tällöin tilaaja maksaa keräilystä täyden hinnan. Esimerkiksi korvamerkittömät tai säkkiin pakatut raadot ovat tunnistamattomia eläimiä. Kuljettaja ei avaa tai kaiva säkkejä hygieniasyistä. Puhdista likaiset korvamerkit tarvittaessa etukäteen, jotta numeroista saa kunnolla selvää keräilyhetkellä.

2.3 Tilaa raatoauto heti eläimen kuoltua

Raadon pilaantuminen alkaa etenkin kesäaikaan hyvin nopeasti. On tärkeää tilata raatoauto välittömästi eläimen kuoleman jälkeen, jotta raato päätyy keräilyyn riittävän hyväkuntoisena, eikä sen keräilystä veloiteta kolminkertaista hintaa.

Nouto tapahtuu kesäaikana (1.6.–31.8.) kahden (2) ja muuna aikana kolmen (3) arkipäivän sisällä tilauksesta. Lauantait lasketaan arkipäiviksi.

Tilaajalle ilmoitetaan ns. viimeinen noutopäivä, jonka iltaan mennessä raato pyritään viimeistään noutamaan. Viimeinen noutopäivä ei välttämättä ole todellinen noutopäivä. Jos nouto-ohjeessa on ilmoitettu noutopaikka, ei kuljetusliike aina ilmoita tulostaan. Voit kuitenkin erikseen pyytää ilmoitusta.

Noudosta voidaan antaa paperinen tosite. Paperitositteen jättämisestä on sovittava erikseen kuljettajan kanssa. Kuljettaja jättää tositteen vain keräyspaikalle. Tositteita voi pyytää myös sähköpostilla Honkajoen asiakaspalvelusta. Noutohistoria on nähtävillä Honkajoen sähköisissä palveluissa. Noutotositteet on esitettävä valvontaviranomaiselle pyydettäessä.

3 Raatojen lyhytaikainen säilytys tilalla

Lyhytaikaisella säilytyksellä tarkoitetaan raadon säilytystä tilalla eläimen kuoleman ja raatojenkeräilyauton saapumisen välisen ajan, eli noin 1–4 vrk mittaisesta säilytysajasta. Arkipyhät saattavat pidentää aikaa.

On tärkeää suojata raato tuhoeläimiltä, pedoilta ja linnuilta. Raadon voi esimerkiksi peittää tiiviisti pressulla tai kuvulla, tai muulla keinolla, kunhan haittaeläimet eivät pääse raatoon käsiksi. Pressu/peite poistetaan vasta raatoauton saavuttua. Tiivis suoja/pressu saattaa nopeuttaa raadon pilaantumista, joten muista tilata raatoauto heti eläimen kuoleman jälkeen.

Jos raadot ovat pahoin mädäntyneitä tai muuten pahoin vaurioituneita, ne on pakattava kestävään ja ehjään muovisäkkiin (esimerkiksi suursäkki, apulantasäkki), jossa ne on helppo nostaa raatoauton kyytiin. Jos raatoa ei pysty nostamaan raatoauton kyytiin autossa olevan nosturin avulla, keräily jää suorittamatta. Turhasta käynnistä veloitetaan.

Raatojen säkittämiseen kannattaa turvautua vain, kun se on keräilyn kannalta välttämätöntä, sillä säkissä olevista raadoista veloitetaan ns. epäkelvon raadon maksu, eli kolminkertainen keräysmaksu. Kuljettaja ei voi myöskään tunnistaa säkissä olevia eläimiä, jolloin niiden keräilystä ei saa myöskään valtionavustusta.

Raato voidaan säilyttää myös esim. traktorin kauhassa tai peräkärryssä pressulla peitettynä. Peräkärryn tiiviydestä huolehditaan (esim. pressu raadon alle). Pressua ja muita kääreitä ei toimiteta raadon mukana käsittelylaitokseen. On tärkeää huomata, että lastaus tehdään vain raatoauton nosturilla. Raatoauton kuljettaja ei aja tilan työkoneita.

4 Tilalla tapahtuva pitempiaikainen säilytys

Joskus on taloudellisesti järkevää kerätä suurempi määrä raatoja ennen keräilyauton tilausta. Tällöin raadot on pakastettava tai säilytettävä esimerkiksi kylmäkontissa raatoauton tuloon asti. Raatojen on säilyttävä pilaantumattomina.

Raatosäiliön täyttömäärä, tyhjennysväli tai ulkoilman lämpötila ei saa nostaa raatosäiliön lämpötilaa. Suositeltava säilytyslämpötila on 0–6 C° ja enintään + 8 C° astetta.

Säiliön on oltava tiivis, jotta tuhoeläimet tai pedot pääse käsiksi ruhoihin. Lisäksi sen on oltava helposti tyhjennettävissä ja käsiteltävissä keräilyauton kalustolla. Säiliön pitää olla pestävissä ja desinfioitavissa jokaisen tyhjennyskerran jälkeen.

5 Tilojen yhteinen keräilypiste on väliasteen laitos

Kahden tai useamman tilan raatojen kerääminen yhteiseen keräyspisteeseen on sallittua, kun keräyspiste on hyväksytty väliasteen laitokseksi. Hyväksynnän tekee alueen kunnaneläinlääkäri. Laitoksen perustaminen saattaa vaatia ympäristöluvan. Hyväksyntää väliasteen laitokseksi haetaan kunnaneläinlääkäriltä lomakkeella K. Lomake löytyy Ruokaviraston nettisivuilta osoitteesta www.ruokavirasto.fi/sivutuotteet/ohjeet. Hyväksyntään liittyviä ohjeita löydät osoitteesta www.ruokavirasto.fi/sivutuotteet/hyvaksynta.

Yhteiselle keräyspisteelle asetetut vaatimukset on kerrottu täytäntöönpanoasetuksessa (EU 142/2011, liite IX, II luku, 1 jakso). Vaatimuksiin kuuluu mm. erilliset tilat henkilökunnalle, lämpötilasäädelty varastointijärjestelmä sekä huolellinen kirjanpito. Tarkempia ohjeita saat tarvittaessa kunnaneläinlääkäriltä.

6 Turkiseläinten raatojen säilytyksessä on lisävaatimuksia

Turkiseläinten raatojen säilytykseen on tullut lisävaatimuksia alkuvuodesta 2024 (MMM asetus 14/2024). Turkiseläinten raadot on säilytettävä kylmässä ja siten, että haittaeläimet tai muut eläimet eivät pääse kosketuksiin niiden kanssa.

7 Tuotantoeläimen kuolemasta ilmoittaminen ja kirjanpitovelvollisuus

Tuotantoeläimen kuolemasta on ilmoitettava yksilöeläinkohtaisesti (märehtijät) tai ryhmäeläiminä (siat). Muiden eläinten osalta ei vaadita erillistä ilmoitusta, vaan pelkkä pitopaikkakohtainen kirjanpito kuolleisuudesta riittää.

7.1 Märehtijät

Toimijan on ilmoitettava nauta-, lammas- ja vuohieläimen kuolemaa koskevat tiedot seitsemän päivän (7 vrk) kuluessa eläimen kuolemasta. Tiedot ilmoitetaan kunkin eläinlajin rekisteriin (nauta-, lammas- ja vuohirekisteriin).

Tilalla kuolleiden ja lopetettujen nauta-, lammas- ja vuohieläinten poistotavaksi on ilmoitettava eläinrekistereissä ”kuollut” tai ”lopetettu.” Lisäksi ilmoitetaan ruhon hävitystapa (raatokeräily, käsittelylaitos, hautaus tai haaska).

Alle 12 kuukauden ikäisten nautojen, lampaiden ja vuohien raatoja voidaan toimittaa rekisteröidylle haaskapaikalle. On kuitenkin tärkeää muistaa, että haaskaruokintaa ei ole tarkoitettu sivutuotteiden hävittämiseen vaan raadot on pääsääntöisesti hävitettävä muilla sivutuoteasetuksen sallimilla tavoilla.

7.2 Siat

Kuolleista tai lopetetuista sioista ilmoitetaan pitopaikkakohtaisesti joko kerran kuukaudessa tai kolme kertaa vuodessa. Tiedot ilmoitetaan sikarekisteriin eläintenpitäjän eläinmääräilmoituksella. Eläinmääräilmoituksessa ilmoitetaan kuolleiden tai lopetettujen emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen ja lihasikojen määrä. Lisäksi ilmoitetaan sikalassa kuolleiden porsaiden määrä, kuolleena syntyneet mukaan luettuna. Kuolinsyy ja hävitystapa on myös ilmoitettava.

Kuolleet tai lopetetut siat on toimitettava käsittelylaitokseen. Syrjäisillä alueilla siat voidaan myös haudata. Raatoja voi toimittaa lisäksi rekisteröidylle haaskapaikalle, kunhan muistetaan, että haaskaruokintaa ei ole tarkoitettu sivutuotteiden hävittämiseen vaan raadot on hävitettävä pääsääntöisesti muilla sivutuoteasetuksen
sallimilla tavoilla.

7.3 Hevoset, siipikarja, porot ja turkiseläimet

Hevosten, siipikarjan, turkiseläinten ja joidenkin porojen kuolemasta ei ilmoiteta erikseen, ellei kyseessä ole eläintautiepäily. Tiedot kuolleista eläimistä kirjataan pitopaikan kirjanpitoon, jota säilytetään kolme vuotta. Mikäli eläimet on merkitty yksilöllisesti tunnistimilla, merkitään kirjanpitoon kuolleen eläimen tunnistuskoodi ja
kuolinpäivämäärä. Tiedot tulee kirjata viimeistään kolmantena päivänä (3. vrk) tapahtumasta pitopaikan kirjanpitoon.

Edellä mainitut ohjeet koskevat vain sellaisia poroja, joita pidetään poronhoitoalueen ulkopuolella tai joita ei ole merkitty paliskunnan poroluetteloon poronhoitoalueella.

Hevoset ja porot voidaan haudata koko maassa. Siipikarja ja turkiseläimet voidaan haudata keräilyalueen ulkopuolella. Kuolleita sikoja, poroja, hevosia ja siipikarjaa voi toimittaa myös rekisteröidylle haaskapaikalle. Turkiseläimiä ei voi käyttää haaskalla. On tärkeää muistaa, että haaskaruokintaa ei ole tarkoitettu sivutuotteiden hävittämiseen vaan raadot on hävitettävä pääsääntöisesti muilla sivutuoteasetuksen sallimilla tavoilla.

8 Muista ainakin nämä

• Kutsu raatoauto paikalle heti.
• Kerää eri eläinlajien raadot ja kotiteurastuksen sivutuotteet erillään toisistaan.
• Säilytä raadot varjossa tai viileässä niin, etteivät haittaeläimet pääse niitä syömään.
• Pakkaa säkkeihin vain hajonneet/hauraat ruhot ja kotiteurastuksen sivutuotteet.
• Tarkista, että eläimen korvamerkit/tunniste on helppo lukea.
• Tarkista, että raatoauton kulkureitti on siisti ja tarvittaessa hiekoitettu.
• Huolehdi, että raatoauton kuljettaja saa raadot helposti lastattua auton kyytiin suoraan maasta, eikä raatojen päällä ole noutohetkellä ylimääräistä materiaalia.
• Tee poistoilmoitus eläintenpitorekisteriin.
• Pidä kirjaa kuolleista eläimistä ja niiden hävitystavasta. Jos eläin on haudattu, pidä myös hautaamisen kirjanpitoa.

9 Lisätietoa

9.1 Hyödyllisiä nettisivuja

Lisätietoa raatokeräilystä ja sen hinnoista
Raatojen haaskakäyttö
Raatojen hautaaminen
Nautaeläinten tunnistaminen ja rekisteröinti
Lammas- ja vuohieläinten merkintä ja rekisteröinti
Sikojen merkintä ja rekisteröinti
Hevoseläinten rekisteröinti
Muiden eläinlajien rekisteröinti

9.2 Lainsäädäntöä

Sivutuoteasetus - EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta

Täytäntöönpanoasetus - KOMISSION ASETUS (EU) N:o 142/2011, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla

Sivutuotelaki - Laki eläimistä saatavista sivutuotteista 517/2015

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavista sivutuotteista 783/2015

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä 67/2022

Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisista eläimistä turkiseläimiin 14/2024

10 Muutoshistoria

Voimaantulo

Tämä ohje on voimassa 15.10.2024 alkaen toistaiseksi.

Tässä ohjeessa on sekä suoria lainauksia lainsäädännöstä että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Ruokaviraston näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.

Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin.