Nimelle ”Suonenjoen mansikka” haetaan EU:n nimisuojaa. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on Suonenjoen Seudun marjanviljelijäin yhdistys ry. ”Suonenjoen mansikka” –nimisuojahakemus perustuu Suonenjoen seudun tuottaman mansikan maineeseen.
Mansikalla on pitkät viljelyperinteet Suonenjoella. Vuonna 2016 ”Suonenjoen mansikka” täytti 100 vuotta. Suomalaiseen ruokakulttuuriin on sadan vuoden aikana jo vakiintunut käsite ”Suonenjoen mansikka”. Sitä myydään ympäri Suomea ja ihmiset tuntevat Suonenjoen nimenomaan mansikasta. Kaupallinen mansikanviljely Suomessa on lähtöisin Suonenjoelta. Kaupungin katukuvassa mansikka näkyy monessa muodossa. Mansikan kunniaksi Suonenjoella järjestetään vuosittain Suonenjoen Mansikkakarnevaali, joka on järjestetty paikkakunnalla vuodesta 1970 asti.
Mansikanviljely on Suonenjoella keskeinen ja tärkeä elinkeino. Kaupungin imago on vuosikymmenten aikana muovautunut mansikan ympärille ja sen ansiosta mansikanlehti löytyy muun muassa kaupungin vaakunasta. Mansikat on mainittu myös Suonenjoen kaupungin strategiassa.
Muutamasta mansikan taimesta alkunsa saanut viljelykulttuuri on muokkaantunut vuosikymmenten aikana ja nykyisin mansikkapellot kuuluvat olennaisesti alueen maisemaan. Suonenjoki ja sen lähikunnat (Sisä-Savo) on maailman pohjoisin mansikanviljelyn keskittymä.
Suonenjoen mansikan tuotekuvaus
Nimitystä "Suonenjoen mansikka" käytetään puutarhamansikasta, jota viljellään Pohjois-Savossa, Suonenjoen ja sen lähikuntien alueella. ”Suonenjoen mansikka” on kokonaan punainen, mehevä ja suutuntumaltaan pehmeän samettinen. Maultaan mansikka on makea ja aromikas. Mansikoiden makeus vaihtelee lajikkeesta ja kasvuolosuhteista riippuen.
”Suonenjoen mansikka” myydään tuoremarjana, pakasteena, jäädytettynä tai ainesosana jalosteissa. Päälajikkeita ovat tällä hetkellä esimerkiksi Polka, Rumba ja Sonata.
Vastaväitemenettely käynnissä nyt
Nimen rekisteröintiin liittyvä kansallinen vastaväitemenettely on käynnissä 3.1.2022 saakka. Aineisto on luettavissa osoitteessa: www.ruokavirasto.fi/suonenjoen-mansikka. Vastaväitteen voivat tehdä Suomessa sellaiset luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee. Ruokavirasto käsittelee vastaväitteet ja tekee asiasta päätöksen. Euroopan komissio päättää nimen rekisteröinnistä mahdollisen EU-käsittelyn jälkeen.
Lisätietoa:
Piritta Sokura, ylitarkastaja
040 570 7024