Vuonna 2018 Elintarvikevirasto Eviran rekisteriin luokiteltiin yhteensä 75 ruokamyrkytysepidemiaa. Näistä 73 oli elintarvikevälitteisiä ja kaksi talousvesivälitteisiä epidemioita. Elintarvikevälitteisissä epidemioissa sairastui vuoden aikana 1475 henkilöä ja talousvesivälitteisissä 472 henkilöä. Sekä epidemioiden määrä että sairastuneiden kokonaismäärä olivat suurimmat viimeisimmän kymmenen vuoden ajalta.
Norovirus oli aiempien vuosien tapaan epidemioiden yleisin tunnistettu taudinaiheuttaja. Se aiheutti vuoden aikana kaiken kaikkiaan 27 epidemiaa, joista 25 oli elintarvikevälitteisiä ja 2 talousvesivälitteisiä. Epidemioissa sairastui yhteensä 1430 henkilöä ja koko vuoden suurin epidemia oli noroviruksen aiheuttama talousvesiepidemia, jossa sairastui 463 henkilöä verkostoveden saastuttua ulosteella putkirikon seurauksena.
Salmonella Agama ja Salmonella Newport aiheuttivat vuoden aikana yhteensä neljä elintarvikevälitteistä epidemiaa, joissa sairastui 50 henkilöä. Kampylobakteeri oli aiheuttajana kolmessa pienessä epidemiassa, joista yhdessä välittäjäelintarvikkeena oli riittämättömästi kuumennettu ankanrinta. Clostridium perfringens -bakteerin aiheuttamassa epidemiassa puolestaan porsaanfileen virheellinen säilytysaika-lämpötilayhdistelmä johti epidemian syntymiseen. Listeria monocytogenes tunnistettiin taudinaiheuttajaksi pakastemaissin/- vihannesten kautta levinneessä kansainvälisessä epidemiassa, johon sairastui Suomessa 30 henkilöä. Aiheuttajaa ei saatu tunnistettua 32 epidemian kohdalla.
Suurimmassa osassa ruokamyrkytystapauksia välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia (60 epidemiaa, 82%). Yleisimmät välittäjäelintarvikeryhmät olivat kala, kalavalmisteet, äyriäiset ja äyriäisvalmisteet (6 epidemiaa) sekä liha ja lihavalmisteet (5 epidemiaa).
Yleisin tunnistettu syy elintarvikevälitteisten epidemioiden taustalla oli infektoitunut keittiötyöntekijä (16 epidemiaa, 22%). Lisäksi saastunut raaka-aine johti ainakin 10 epidemian syntymiseen. Muut syyt liittyivät ruoan käsittelyssä tapahtuneisiin virheisiin, joita olivat liian pitkä säilytysaika (8 epidemiaa), virheellinen säilytyslämpötila (8 epidemiaa), riittämätön jäähdytys (6 epidemiaa), riittämätön kuumennus (4 epidemiaa) sekä ristikontaminaatio (3 epidemiaa).
Edellisvuosien tapaan yleisin elintarvikevälitteisen epidemian tapahtumapaikka oli ravintola, kahvila tai hotelli (40 epidemiaa, 55%). Useasti tapahtumapaikaksi raportoitiin myös muu paikka, esimerkiksi juhlapaikka (15 epidemiaa). Epidemioita tapahtui myös kotona (6 epidemiaa), useissa paikoissa (5 epidemiaa) ja henkilöstöravintolassa/työpaikalla (3 epidemiaa). Sekä oppilaitoksista/päiväkodeista että palvelutaloista/vanhainkodeista/sairaaloista raportoitiin kummastakin 2 epidemiaa.