Vuonna 2000 kunnalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat 76 ruokamyrkytysepidemiaa, joista 69 (91 %) oli elintarvikevälitteistä ja seitsemän (9%) talousvesivälitteistä epidemiaa. Tiedot kerättiin Elintarvikeviraston ylläpitämään valtakunnalliseen ruokamyrkytysrekisteriin. Raportoitujen epidemioiden määrässä on tapahtunut pientä laskua kahtena viimeisenä vuonna. Sairastuneiden määrä (7 846) oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna (2 124). Suurin osa sairastuneista sai ruokamyrkytyksen kolmen suuren talousvesiepidemian seurauksena. Pelkästään Nurmeksessa sattuneessa vesiepidemiassa, joka on suurin Suomessa koskaan raportoitu vesiepidemia, sairastui noin 5 500 henkilöä. Yhteensä talousvesivälitteisissä epidemioissa sairastui 6 445 (82 %) henkilöä. Seitsemästä ilmoitetusta vesiepidemiasta kolme puhkesi Lapin lomakeskuksissa. Elintarvikkeiden välityksellä sairastui 1 401 (18%) henkilöä. Suurimmassa elintarvikevälitteisessä epidemiassa ilmoitettiin sairastuneita yli 200.
Yleisin raportoitu ruokamyrkytysepidemioiden aiheuttaja oli kalikivirus. Sen ilmoitettiin aiheuttaneen kaikista elintarvikevälitteisistä epidemioista 15 (23 %) ja vesivälitteisistä epidemioista 2 (30 %) epidemiaa. Lisäksi kalikivirus todettiin salmonellan ja kampylobakteerin ohella aiheuttajaksi Lapissa eräässä hiihtokeskuksessa sattuneessa isossa vesivälitteisessä epidemiassa. Elintarvikevälitteisissä epidemioissa kalikivirus aiheutti yli kolmanneksen kaikista sairastumisista. Suurin elintarvikevälitteinen kalikivirusepidemia (yli 200 sairastunutta) liittyi croissantteihin, joita tarjottiin suuren kutsutapahtuman yhteydessä. Raakana syödyt osterit ja Itä-Euroopasta tuodut pakastevadelmat osoitettiin kahdessa epidemiassa selkeästi tartunnan lähteiksi.
Clostridium perfringens oli edelleen yleinen ruokamyrkytysepidemioiden aiheuttaja (7/69; 11 %). Kaksi epidemioista oli suurta, yli sata henkilöä sairastuttanutta epidemiaa. Välittäjäelintarvikkeiksi osoitettiin C. perfringens –myrkytyksille tyypilliset ennalta valmistetut, jäähdytetyt ja uudelleen kuumennetut ruoat, kuten yläsavolainen perinneruoka "mykyrokka” ja hernekeitto. Keskeinen ruokamyrkytykseen johtanut syy oli ruoan liian hidas jäähdytys.
Vuonna 2000 raportoitiin viisi salmonellaepidemiaa. Niissä sairastui 7-20 henkilöä epidemiaa kohden. Kolme epidemioista oli SalmonellaTyphimuriumin aiheuttamaa. Niistä yksi liittyi ravintolaillalliseen ja toinen kesätapahtumasta ostettuun palvilihaan ja kolmas hotelliaamiaiseen. S. Saintpaul ja S. Enteritidis epidemioissa salmonellatartunnan saanut ruoanvalmistukseen osallistunut henkilö oli todennäköinen tartunnan lähde. Suomessa saadut ihmisten salmonellatartunnat ovat edelleen vähäisiä. Suomen hyvää tilannetta salmonellan suhteen osoittavat myös kansallisen salmonellavalvontaohjelman tulokset (<1 %). Vuonna 2000 tuli tietoon myös yksi Shigellan aiheuttama epidemia. Epäily keittiötyöntekijästä tartunnan lähteenä esitettiin myös tämän epidemian kohdalla.