Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2002

Kunnat ilmoittivat vuonna 2002 Elintarvikevirastolle 113 kotimaisesta epidemiasta. Niistä kolmasosa (38/113) todettiin elintarvike- tai talousvesivälitteisiksi. Suurin osa näistä epidemioista oli elintarvikevälitteisiä (35/38; 92 %). Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitiin kolme (3/38; 8%). Epidemiaselvitysten perusteella saatiin tieto, että noin 790 henkilöä sairastui elintarvikkeiden välityksellä ja noin 330 henkilöä talousveden välityksellä.

Edellisten vuosien tapaan yleisin ruokamyrkytysten aiheuttaja oli norovirus (aiemmin Norwalk-like virus ja kalikivirus). Se oli syynä 46 %:iin elintarvikevälitteisistä ja 67 %:iin vesivälitteisistä epidemioista. Norovirus aiheutti myös suurimman osan sairastumisista, 69 % elintarvikevälitteisissä ja 97 % vesivälitteisissä epidemioissa. Elintarvikevälitteisistä noroviruksen aiheuttamista epidemioista kaksi kolmasosaa yhdistettiin tartunnan saaneeseen työntekijään. Vesiepidemioissa epidemian syntyyn vaikuttivat toisessa tapauksessa jäteveden pääsy kaivoon ja toisessa vuoto vesijohtoverkostossa.

Kampylobakteerien raportoitiin aiheuttaneen kaksi pientä elintarvikevälitteistä epidemiaa. Kanasalaatti todettiin välittäjäksi toisessa ja pellolta suoraan syödyt mansikat toisessa epidemiassa. Salmonella aiheutti viisi epidemiaa. Niistä kolmen alkuperä jäljitettiin tuontielintarvikkeisiin, suklaaseen, seesammassaan ja ituihin. Suurin salmonellaepidemia (noin 50 sairastunutta) levisi saastuneen seesammassan välityksellä kevättalvella Helsingissä. Salmonella Oranienburg -epidemia saksalaisen suklaan välityksellä aiheutti laajan kansainvälisen epidemian. Suomessa viranomaisten tietoon tuli yhdeksän sairastunutta henkilöä.

Kasvikset ja kasvistuotteiden osuus epidemioiden välittäjinä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2002 elintarvikevälitteisistä epidemioista 26 % aiheutui tämän ryhmän tuotteista. Välittäjiä olivat saastuneet idut, seesammassa, pakastemarjat ja kuivatut pavut. Puutteellinen keittiö- ja käsihygienia olivat syynä merkittävään osaan (66 %) elintarvikevälitteisistä epidemioista.

Sivu on viimeksi päivitetty 14.12.2019