Vuonna 2005 kansalliseen ruokamyrkytysrekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 55 elintarvike- tai vesivälitteistä epidemiaa. Kunnat tekivät yhteensä 81 epäilyilmoitusta kotimaisista epidemioista. Yli puolet näistä epidemioista (55/81; 68 %) oli sellaisia, joissa tutkimustulosten perusteella oli osoitettavissa yhteys elintarvikkeisiin tai talousveteen. Muissa ilmoitetuissa epidemioissa taudinaiheuttaja oli todennäköisesti levinnyt muuten kuin elintarvikkeiden tai veden välityksellä. Suurin osa epidemioista oli elintarvikevälitteisiä (50/55; 91 %). Vesivälitteisiä epidemioita raportoitiin viisi (5/55; 9 %). Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen 1338 ja talousveden välityksellä 790 henkilöä. Ruokamyrkytysten kokonaismäärän lasku pysähtyi vuonna 2004 ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Ruokamyrkytysten määrä vuonna 2005 oli 15 % suurempi kuin edellisenä vuonna.
Norovirus oli yleisin elintarvikevälitteisten ruokamyrkytysten aiheuttaja myös vuonna 2005. Virus oli syynä kuuteentoista (32 %) elintarvikevälitteiseen epidemiaan. Noroviruksella saastunut raaka-aine aiheutti kaksi epidemiaa. Toisessa sairastumisen aiheuttivat viruksen saastuttamat ranskalaiset osterit, toisessa todennäköisesti chileläiset pakastevadelmat. Yleisin syy elintarvikevälitteisiin norovirusepidemioihin löytyy kuitenkin puutteellisesta käsihygieniasta ja infektoituneen henkilön osallistumisesta ruuanvalmistukseen. Yli puolessa tapauksista ruokaa valmistavalla henkilöllä oli itsellään vatsataudin oireita. Norovirus ei aiheuttanut vuonna 2005 yhtään vesiepidemiaa, vaikka yleensä se on merkittävin vesivälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Campylobacter jejuni aiheutti kaksi (40 %) suurinta vesiepidemiaa, joissa sairastui yhteensä useita satoja henkilöitä. Syynä ensimmäisessä epidemiassa oli verkostoveden saastuminen huoltotöiden yhteydessä ja toisessa harvinaiseksi epidemian syyksi osoittautuivat vesitorniin joutuneet oravat. Kampylobakteeri aiheutti myös kaksi keskisuurta elintarvikevälitteistä epidemiaa, joissa aiheuttajaelintarvike jäi tuntemattomaksi.
Salmonella aiheutti yhteensä kolme epidemiaa ( S. Enteritidis, S. Typhimurium). Harvinainen antibiooteille resistentti S. Typhimurium FT 104B – bakteeri aiheutti laajan epidemian Etelä- ja Länsi Suomessa toukokuussa. Epidemian aiheuttajaksi varmistui espanjalainen jäävuorisalaatti. Kiinalaisessa ravintolassa ruokailleet kuusi henkilöä sairastuivat S. Enteritidiksen aiheuttamaan epidemiaan. Välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi, mutta ravintolassa todettiin huomattavia hygieenisiä puutteita. S. Typhimurium aiheutti keskisuuren epidemian syntymäpäiväjuhlilla. Ruuat olivat kotona valmistettuja ja kahdella ruokia valmistaneella henkilöllä todettiin oireeton salmonellatartunta.
Huono käsihygienia ja infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen oli tärkein yksittäinen tekijä elintarvikevälitteisten epidemioiden synnyssä 15 %). Kahdeksassa norovirusepidemiassa (50 %) ja yhdessä kolmesta salmonellaepidemiassa ruokamyrkytyksen välittäjäksi varmistui infektoitunut työntekijä. Raportoiduista puutteista ja virheistä neljäsosa liittyi lämpötiloihin, kuten liian hidas kuuman ruoan jäähdytys, riittämätön ruuan uudelleen kuumennus ja virheellinen säilytyslämpötila. Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys seitsemään (10 %) epidemian syntyyn.