Vuonna 2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ruokamyrkytysrekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 58 elintarvike- tai vesivälitteistä epidemiaa. Suurin osa epidemioista 55 (94 %) oli elintarvikevälitteisiä. Vesivälitteisiä epidemioita raportoitiin kolme, suurimmassa sairastui hieman yli 100 henkilöä. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen noin 1600 henkilöä ja talousveden välityksellä kaikkiaan noin 200. Ruokamyrkytysepidemioiden määrä vuonna 2009 oli lähes 30 % suurempi kuin vuonna 2008.
Merkittävin syy ruokamyrkytysepidemioiden määrän kasvuun oli noroviruksella saastuneiden puolalaisten pakastevadelmien aiheuttamat 23 varmistettua norovirusepidemiaa. Epidemioita esiintyi eri puolilla Suomea ravintoloissa, kouluissa, päiväkodeissa, pitopalveluissa ja yksityiskodeissa maaliskuusta marraskuuhun. Epidemioiden kuluessa virusta eristettiin kolmesta vadelmaerästä, mutta saastuneita eriä oli huomattavasti enemmän. Sairastuneista henkilöistä ja vadelmista voitiin osoittaa useita eri norovirusgenotyyppejä. Suurimmassa epidemiassa sairastui yli 500 henkilöä keskuskeittiö usealle koululle välittämän vadelma-karpalorahkan välityksellä. Vadelmien aiheuttamat epidemiat muodostivat 40 % koko vuoden epidemioiden määrästä ja yli puolet koko vuonna sairastuneista henkilöistä sairastui näissä epidemioissa. Kaikissa tapauksissa vadelmia oli käytetty kuumentamatta jälkiruokien ja täytekakkujen valmistamiseen, siitäkin huolimatta, että Evira muistutti toistuvasti ulkomaisten pakastevadelmien kuumentamisen tarpeellisuudesta. Norovirus oli yleisin aiheuttaja myös muissa raportoidussa elintarvikevälitteisissä epidemioissa (28 %) ja talousvesivälitteisissä epidemioissa (67 %).
Marjojen välityksellä levinneiden norovirusepidemioiden lisäksi tuoreet kasvikset aiheuttivat ainoan raportoidun salmonellaepidemian. Valmiiksi idätettyjen, kaupasta ostettujen sinimailasen itujen välityksellä levinnyt S. Bovismorbificans sairastutti vähintään 30 henkilöä useilla paikkakunnilla touko-elokuun välillä. Tuoreet kasvikset aiheuttivat kaikkiaan 30 (55 %) epidemiaa. Lihatuotteet olivat toiseksi yleisin aiheuttaja (8 epidemiaa; 15 %) ja merkittävin Clostridium perfringens -epidemioiden syy. Suomalaisen, tyhjiöpakattu lämminsavusiian syöminen aiheutti kolmen henkilön sairastumisen botulismiin Ranskassa. Clostridium botulinum -bakteeria ei todettu saman valmistajan kalatuotteista Suomessa. Epidemian syynä oli todennäköisesti Suomesta Ranskaan kuljetetun yksittäisen pakkauksen väärä kuljetus- ja säilytyslämpötila.
Vadelmaepidemioiden myötä saastuneen raaka-aineen käyttö ja puutteellisella kuumennus olivat tärkein (58 %)epidemioihin johtanut syy. Muissa epidemioissa saastuneen raaka-aineen käytöllä oli yhteys kaikkiaan 10 %:iin epidemioista. Raportoiduista puutteista ja virheistä 29 % liittyi lämpötiloihin. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 18 %:iin elintarvikevälitteisistä epidemioista (6 epidemiaa), kaikki norovirusepidemioita.