Vuonna 2013 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ruokamyrkytysrekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 47 elintarvike- tai vesivälitteistä epidemiaa. Suurin osa epidemioista eli 43 kappaletta (91 %) oli elintarvikevälitteisiä. Vesivälitteisiä epidemioita raportoitiin neljä. Ruokamyrkytysepidemioiden kokonaismäärä oli jotakuinkin sama kuin vuonna 2012. Elintarvikevälitteisissä epidemioissa ilmoitettiin sairastuneen 573 henkilöä, mikä on edellisvuotta vähemmän. Talousvesivälitteisissä epidemioissa ilmoitettiin noin 220 henkilön sairastuneen. Kaikkiaan ruokamyrkytysepidemioissa sairastui 793 henkilöä.
Edellisvuosien tapaan yleisin tunnistettu ruokamyrkytysten aiheuttajamikrobi oli norovirus, ja se aiheutti 13 (30 %) elintarvikevälitteistä epidemiaa. Raportoiduista epidemioiden aiheuttajista norovirus on ollut yleisin viimeisen kymmenen vuoden ajan. Virus ylipäätään aiheutti lähes joka kolmannen (30 %) vuoden 2013 ruokamyrkytysepidemioista. Eniten sairastuneita (170 henkilöä) liittyi talousvesivälitteiseen norovirusepidemiaan. Vuoden aikana Suomessa todettiin myös 15 sairastapausta, jotka liittyivät laajempaan Hepatiitti A
-virusepidemiaan. Epidemiassa sairastui yhteensä 114 henkilöä eri pohjoismaissa ja Suomessa sairastuneista 11 päätyi sairaalahoitoon.
Kasvikset ja kasvistuotteet olivat yleisimmät raportoidut elintarvikevälitteisten epidemioiden välittäjät (7 epidemiaa; 16 %). Toisin kuin aikaisemmin, vuonna 2013 liha ja lihatuotteet eivät liittyneet yhteenkään epidemiaan, jossa välittäjäelintarvike tunnistettiin. Välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia jopa 67 %:ssa epidemioista (29 kappaletta), mikä on noin 14 % enemmän kuin vuonna 2012.
Bakteereista, EHEC aiheutti kaksi vakavaa, mutta melko pientä epidemiaa vuonna 2013. EHEC-epidemioissa sairastui 20 henkilöä, heistä 15 päätyi sairaalahoitoon. Klassisemmat ruokamyrkytysbakteerit kuten Salmonella ja Bacillus cereus aiheuttivat yhteensä 5 elintarvikeperäistä epidemiaa. Muista ruokamyrkytysaiheuttajista, Histamiini aiheutti yhden ja hulluruoho yhden elintarvikevälitteisen epidemian.
Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys 8 (17 %) epidemian syntyyn. Raportoiduista puutteista ja virheistä 30 % liittyi virheellisiin säilytys- tai käsittelylämpötiloihin. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 13 % elintarvikevälitteisistä epidemioista. Ruokamyrkytysepidemioiden tapahtumapaikoiksi raportoitiin useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (23 epidemiaa, 53 %), mikä oli noin 10 % enemmän kuin edellisvuonna. Seuraavaksi eniten koti, henkilöstöravintola tai työpaikka (5 epidemiaa, 12 %), tai muu paikka esimerkiksi tapahtumat (5 epidemiaa, 12 %). Näitä harvemmin oppilaitos tai päiväkoti (4 epidemiaa, 9 %) ja palvelutalo tai vanhainkoti tai sairaala (1 epidemia, 2%). Pitopalveluun ei liittynyt yhtään epidemiaa vuosina 2010–2013.