Vuonna 2017 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rekisteriin elintarvike- ja talousvesivälitteisistä epidemioista luokiteltiin yhteensä 40 epidemiaa. Näistä epidemioista 38 kpl oli elintarvikevälitteisiä ja yksi talousvesivälitteinen. Ruokamyrkytysepidemioiden kokonaismäärä oli vähän pienempi kuin vuonna 2016 (59 epidemiaa). Vuoden 2017 aikana elintarvikevälitteisissä epidemioissa ilmoitettiin sairastuneen 474 henkilöä ja talousvesivälitteisessä epidemiassa 58 henkilöä. Yhteensä sairastuneita oli 532 henkilöä, mikä oli matalin sairastuneiden kokonaismäärä yli kymmeneen vuoteen.
Yleisin tunnistettu aiheuttajamikrobi elintarvikevälitteisissä epidemioissa oli norovirus, joka aiheutti vuoden aikana 10 elintarvikevälitteistä sekä yhden talousvesivälitteisen epidemian. Epidemioissa sairastuneita oli yhteensä 353, mikä oli valtaosa koko vuoden aikana ruokamyrkytysepidemioissa sairastuneista (66%). Ainakin viidessä epidemiassa vaikuttavana tekijänä oli infektoitunut keittiötyöntekijä. Lisäksi alkuperätilalla saastuneet mansikat olivat välittäjäelintarvikkeena kahdessa norovirusepidemiassa.
Vuoden aikana todettiin muun muassa Salmonella Bareilly -epidemia, jossa sairastui 23 henkilöä. Tartunnanlähteeksi epäiltiin mausteita. Lisäksi Salmonella Enteritidis aiheutti yhteensä 32 henkilön sairastumisen mungpavun itujen välityksellä. Kampylobakteeri aiheutti vuoden aikana kolme epidemiaa, joissa välittäjäelintarvikkeena oli riittämättömästi kuumennettu broilerin tai ankan liha. Clostridium perfringens -bakteeri oli puolestaan aiheuttajana kolmessa pienessä ruokamyrkytysepidemiassa. EHEC aiheutti vuonna 2017 yhden pienen epidemian, jossa kolme henkilöä sairastui syötyään kotona valmistettuja jauhelihapihvejä. Aiheuttaja jäi tuntemattomaksi 19 elintarvikevälitteisessä epidemiassa.
Välittäjäelintarviketta ei tunnistettu tai välittäjäksi epäiltiin useita eri ruokia 68 %:ssa epidemioista (26 kpl). Yleisimmin tunnistetut välittäjäelintarvikkeet olivat liha ja lihavalmisteet (5 epidemiaa, 13 %) sekä kasvikset ja kasvistuotteet (5 epidemiaa, 13 %).
Saastuneen raaka-aineen käyttö johti ainakin 10 epidemian syntymiseen. Lisäksi ruoan riittämätön kuumennus (10 epidemiaa), virheellinen säilytyslämpötila (8 epidemiaa) sekä infektoitunut keittiötyöntekijä (5 epidemiaa) olivat yleisimpiä syitä elintarvikevälitteisten epidemioiden taustalla.
Ravintola, kahvila tai hotelli oli selvästi yleisin raportoitu ruokamyrkytysepidemian tapahtumapaikka (24 epidemiaa, 62 %). Epidemialla saattoi olla myös useita tapahtumapaikkoja (4 epidemiaa). Seuraavaksi eniten raportoituja tapahtumapaikkoja olivat koti (3 epidemiaa) tai muu paikka, esimerkiksi juhlapaikka (3 epidemiaa).