Vuonna 2019 raportoitiin 50 elintarvikevälitteistä ja 4 talousvesivälitteistä epidemiaa. Elintarvikevälitteisissä epidemioissa ilmoitettiin sairastuneen yhteensä 919 henkilöä ja talousvesivälitteisissä 37 henkilöä. Sekä epidemioiden että sairastuneiden lukumäärät olivat pienemmät vuoteen 2018 verrattuna.
Edellisvuosien tapaan norovirus oli yleisin tunnistettu taudinaiheuttaja. Norovirus aiheutti vuoden aikana 22 elintarvikevälitteistä epidemiaa (44 %), joissa sairastui yhteensä 471 henkilöä, sekä yhden talousvesivälitteisen epidemian, joka johti 18 henkilön sairastumiseen. Infektoitunut keittiötyöntekijä oli vaikuttavana tekijänä ainakin 8 norovirusepidemiassa.
Salmonella Poona aiheutti 9 tartuntaa hoitolaitoksissa eri puolilla Suomea. Yhdeksi tapauksia yhdistäväksi tekijäksi saatiin jäljitettyä pilkotut vesimelonikuutiot, mutta niistä ei salmonellaa kuitenkaan todettu. Yersinia enterocoilitica aiheutti myös epidemian, jossa sairastumisia todettiin eri puolilla Suomea (20 sairastunutta). Tutkimuksissa välittäjäelintarvikkeeksi epäilttiin valmiiksi pilkottua jäävuorisalaattia. Yersinia aiheutti vuoden aikana myös yhden pienen elintarvikevälitteisen epidemian.
Vuoden 2019 ruokamyrkytysepidemioihin tilastoitiin kaksi Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttamaa epidemiaa, vaikka osa sairastapauksista oli ilmennyt jo edellisen vuoden aikana. Toisessa epidemiassa sairastuneita oli 17 ja välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi. Pienemmässä epidemiassa oli seitsemän sairastunutta ja välittäjäelintarvikkeeksi epäiltiin kypsää lihatuotetta. Muista taudinaiheuttajista Clostridium perfringens aiheutti yhden keskisuuren epidemian ja Bacillus cereus sekä Staphylococcus aureus yhden pienen epidemian kumpikin. Lisäksi vuoden aikana raportoitiin kaksi pientä kampylobakteeriepidemiaa. Taudinaiheuttaja jäi tuntemattomaksi 16 epidemian osalta.
Välittäjäelintarviketta ei tunnistettu tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia 33 epidemiassa (66%). Yleisimmin tunnistetut välittäjäelintarvikeryhmät olivat kala, kalavalmisteet, äyriäiset ja äyriäisvalmisteet (7 epidemiaa) sekä kasvikset ja kasvistuotteet (5 epidemiaa). Muu elintarvike oli luokiteltu välittäjäksi kolmessa epidemiassa ja liha sekä lihavalmisteet kahdessa epidemiassa.
Epidemiaan johtaneet syyt jäivät usein tuntemattomiksi (19 epidemiaa, 38 %). Merkittävimpiä taustasyitä olivat saastunut raaka-aine (13 epidemiaa), infektoitunut keittiötyöntekijä (9 epidemiaa) ja ristikontaminaatio (5 epidemiaa). Ruoan riittämätön kuumennus, virheellinen säilytyslämpötila ja liian pitkä säilytysaika olivat myös tavallisia epidemiaan johtaneita syitä.
Elintarvikevälitteisten epidemioiden tapahtumapaikkana oli usein ravintola, kahvila tai hotelli (26 epidemiaa, 52 %), niin kuin muinakin vuosina. Seuraavaksi yleisimmin tapahtumapaikaksi raportoitiin muu paikka, esimerkiksi juhlapaikka (9 epidemiaa), useita paikkoja (6 epidemiaa), palvelutalo/vanhainkoti tai sairaala (4 epidemiaa) sekä koti (3 epidemiaa). Henkilöstöravintolaan sekä oppilaitokseen tai päiväkotiin liittyi kumpaankin yksi epidemia.