Vuonna 2020 Suomessa raportoitiin 34 elintarvikevälitteistä ja 2 talousvesivälitteistä epidemiaa. Epidemioiden määrä oli näin ollen pienempi kuin vuonna 2019, jolloin elintarvike- ja talousvesivälitteisiä epidemioita oli yhteensä 54.
Ainoastaan yksi epidemioita oli iso, jossa sairastui yli 100 henkilöä. Tämän epidemian aiheutti sapovirus ja sairastuneet olivat pelitapahtumaan osallistuneita, eri puolita Suomea. Sairastumiset yhdistettiin tiettyyn seisovassa pöydässä tapahtuneeseen ruokailuun, mutta välittäjäelintarviketta ei tunnistettu. Vuoden 2020 epidemioista suurin osa oli pieniä, korkeintaan 10 henkilön sairastumiseen johtaneita epidemioita (24 kpl, 67%) ja loput keskisuuria (11 kpl, 31 %), joissa sairastuneiden lukumäärä on 11-100 henkilön välillä.
Taudinaiheuttajista norovirus oli jälleen yleisesti tunnistetuin, vaikkakin sen aiheuttamien elintarvikevälitteisten epidemioiden suhteellinen osuus (26 %) oli selvästi pienempi kuin vuonna 2019 (44%). Norovirus aiheutti 9 elintarvikevälitteistä epidemiaa, joissa sairastui 96 henkilöä sekä yhden pienen talousvesivälitteisen epidemian, jossa porakaivoveden saastuminen johti 8 henkilön sairastumiseen.
Vuonna 2020 saatettiin loppuun selvitykset kahdesta eri listeriaepidemiasta, joihin oli sairastunut henkilöitä useamman vuoden kuluessa eri puolilla Suomea. Molemmat epidemiat olivat keskikokoisia ja välittäjäelintarvikkeeksi epäiltiin kypsiä lihatuotteita.
Clostridium perfringens aiheutti yhden keskisuuren epidemian, jossa 42 henkilöä sairastui nautittuaan hernekeittoa, johon oli käytetty hirvenlihaa. Staphylococcus aureus -bakteerin tuottama enterotoksiini aiheutti puolestaan viiden henkilön sairastumisen kebabiin käytetyn naudanlihan välityksellä.
Salmonella aiheutti vuoden aikana kolme pientä epidemiaa, joista yhdessä välittäjäelintarvikkeesi tunnistettiin keskuskeittiön kautta tarjoiltu kesäkurpitsaraaste. Pastöroimattomat juustot taas olivat välittäjäelintarvikkeena yhdessä pienessä EHEC-epidemiassa. Kampylobakteeri aiheutti kolme pientä elintarvikevälitteistä epidemiaa sekä vuoden toisen talousvesivälitteisen epidemian, jossa sairastui 43 henkilöä. Epidemian aiheuttaja jäi tunnistamatta 12 epidemian osalta (33%).
Monen epidemian kohdalla välittäjäelintarviketta ei tunnistettu tai sitten ruokia oli useita, eikä tarkkaa ruoka-ainetta saatu määritettyä (21 epidemiaa). Seuraavaksi yleisimmät välittäjäelintarvikeryhmät olivat liha ja lihavalmisteet, kasvikset ja kasvistuotteet, kala ja kalavalmisteet sekä muu elintarvike (3 epidemiaa kukin).
Epidemioiden yleisin tapahtumapaikka oli ravintola, kahvila tai hotelli (13 epidemiaa). Seuraavaksi eniten raportoituja tapahtumapaikkoja olivat muu paikka, kuten juhlapaikka (7 epidemiaa), koti (6 epidemiaa) ja oppilaitos tai päiväkoti (4 epidemiaa).
Ruokamyrkytysepidemiaan vaikuttaneet tekijät jäivät usein tuntemattomiksi (16 epidemiaa). Tavallisimmin tunnistetut tekijät olivat saastunut raaka-aine (5 epidemiaa), infektoitunut keittiötyöntekijä (5 epidemiaa), liian pitkä säilytysaika (3 epidemiaa) sekä virheellinen säilytyslämpötila (3 epidemiaa).