Ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY) tehtyjen selvitysilmoitusten perusteella elintarvike- ja talousvesivälitteisiksi epidemioiksi luokiteltiin vuonna 2021 yhteensä 48 epidemiaa. Näistä elintarvikevälitteisiä epidemioita oli 46 ja talousvesivälitteisiä 2. Epidemioiden määrä oli suurempi kuin vuonna 2020 (36 epidemiaa), mutta toisaalta pienempi kuin vuonna 2019 (54 epidemiaa).
Vuoden 2021 ainoa suuri ruokamyrkytysepidemia (yli 100 sairastunutta) oli kesäkuussa Keski-Suomessa sattunut salmonellaepidemia, jossa sairastui yli 700 henkilöä. Sairastuneet olivat lapsia sekä työntekijöitä eri päiväkodeista, joihin ruoka tuli samasta keskuskeittiöstä. Välittäjäelintarvikkeeksi paljastui useaa eri kasvita sisältänyt salaatti, josta eristettiin sama Salmonella Typhimurium -kanta, kuin potilaista. Muuten suurin osa vuoden 2021 epidemioista oli pieniä, 2–10 henkilön sairastumiseen johtaneita epidemioita (31 kpl, 65 %) ja loput keskisuuria, joissa sairastuneiden lukumäärä on 11–100 henkilön väliltä (16 kpl, 33 %).
Eri bakteerien aiheuttamia epidemioita oli vuonna 2021 eniten yli kymmeneen vuoteen (28 kpl, 58 %) ja tuntemattomaksi jääneitä taudinaiheuttajia vähiten (7 elintarvike- ja 1 talousvesivälitteinen epidemia, 17 %). Yleisin tunnistettu taudinaiheuttaja oli edelleen norovirus. Sen suhteellinen osuus elintarvikevälitteisistä epidemioista (20 %) oli kuitenkin vuoden 2020 (26 %) tapaan pienempi kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019 (44 %). Norovirus aiheutti yhteensä 9 elintarvikevälitteistä epidemiaa, joissa sairastui 260 henkilöä sekä yhden talousvesivälitteisen epidemian, jossa sairastui 5 henkilöä. Ainakin neljässä epidemiassa vaikuttavana tekijänä oli infektoitunut keittiötyöntekijä.
Clostridium perfringens sekä Staphylococcus aureus aiheuttivat kumpikin yhden elintarvikevälitteisen epidemian ja tuntemattomat toksiinin tuottajat 6 epidemiaa. Listeria monocytogenes, Yersinia enterocolitica ja EHEC (enterohemorraaginen E. coli) aiheuttivat kukin 2 epidemiaa. ETEC (enterotoksigeeninen E. coli) ja EAEC (enteroaggregatiivinen E. coli) aiheuttivat yhdessä yhden keskisuuren epidemian. Kampylobakteeri oli puolestaan aiheuttajana kuudessa ja salmonella seitsemässä elintarvikevälitteisessä epidemiassa. Muita aiheuttajia oli hepatiitti A virus sekä histamiini, jotka kumpikin aiheuttivat yhden epidemian.
Suurimmassa osassa epidemioista ei pystytty tunnistamaan tiettyä välittäjäelintarviketta, vaan ruokia oli useita tai ruokailu oli tapahtunut seisovasta pöydästä (26 epidemiaa, 54 %). 15 epidemiaa pystyttiin yhdistämään tiettyyn elintarvikkeeseen. Näistä yleisin elintarvikeryhmä oli vihannekset ja vihannesvalmisteet (4 epidemiaa). Välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi viiden epidemian kohdalla.
Selvästi yleisin epidemioiden tapahtumapaikka oli ravintola, kahvila tai hotelli (20 epidemiaa, 42 %). Seuraavaksi eniten oli tapauksia, jossa tapahtumapaikkoja oli useita Suomessa (7 epidemiaa).
Epidemiaan syntymiseen vaikuttaneet tekijät jäivät monessa tapauksessa tuntemattomiksi (22 epidemiaa, 46 %). Tunnistetuista tekijöistä yleisin oli saastunut raaka-aine (9 epidemiaa) ja tämän jälkeen infektoitunut elintarviketyöntekijä, ristikontaminaatio sekä säilytysaika-/lämpötilavirhe (5 epidemiaa kukin).