Vuonna 2022 Suomessa raportoitiin yhteensä 55 elintarvikevälitteistä epidemiaa, joissa sairastui yhteensä 622 henkilöä. Talousvesivälitteisiä epidemioita ei ollut. Epidemioiden määrä oli vähän suurempi kuin edellisvuonna (48 epidemiaa).
Vuoden aikana ei ollut yhtään suurta, yli 100 sairastuneen, ruokamyrkytysepidemiaa. Sen sijaan keskisuuria epidemioita, jossa sairastuneiden lukumäärä on 11–100 välillä, raportoitiin 15 (27 %). Niistä kaikista suurin oli salmonellaepidemia, jossa sairastui lähes 100 henkilöä eri puolilla Suomea. Välittäjäelintarvike epidemiassa oli erilaisissa sellaisenaan syötävissä tuotteissa (esim. patongit, wrapit) käytetty kypsä kanavalmiste. Seuraavaksi suurin epidemia oli noroviruksen aiheuttama, jossa sairastui 77 henkilöä hoivakodissa. Kaikissa muissa epidemioissa sairastuneita oli alle 40. Pieniä epidemioita, joissa sairastuneita on 2–10 henkilöä, raportoitiin vuoden aikana 40 (72 %), mikä on aiempia vuosia enemmän.
Norovirus oli yleisin tunnistettu taudinaiheuttaja edellisvuosien tapaan. Norovirus aiheutti yhteensä 16 epidemiaa, joissa sairastui 248 henkilöä. Sen suhteellinen osuus elintarvikevälitteisistä epidemioista (29 %) on hieman nousussa verrattuna koronapandemian aikaisiin vuosiin 2021 (20 %) ja 2020 (26 %), mutta ei kuitenkaan vielä yhtä suuri kuin vuonna 2019 (44 %). Yleisimpänä vaikuttavana tekijänä norovirusepidemioissa oli infektoitunut elintarviketyöntekijä (12 epidemiaa). Kolmessa epidemiassa välittäjäelintarvikkeena olivat osterit, joiden kohdalla kasvatusaltaan saastunut vesi voi aiheuttaa saastumisen noroviruksella jo alkutuotannon aikana.
Epidemian aiheuttaja jäi tuntemattomaksi 14 tapauksessa. Nykyään omaksi ryhmäkseen erotellaan tuntemattomat toksiinintuottajat, jotka aiheuttivat 5 epidemiaa. Näissä tapauksissa epidemian aiheuttaja on oireiden ja itämisajan perusteella toksiinia tuottava bakteeri (esim. Bacillus cereus, Staphylococcus aureus), mutta sitä ei ole saatu laboratoriotutkimuksissa varmistettua. Kampylobakteeri, Listeria monocytogenes, Yersinia enterocolitica ja salmonella olivat kukin aiheuttajana kolmessa epidemiassa ja Bacillus cereus kahdessa epidemiassa. ETEC (enterotoxigenic E. coli), Clostridium perfringens, Staphylococcus aureus, Cryptosporidium parvum sekä hepatiitti E-virus aiheuttivat kaikki yhden ruokamyrkytysepidemian.
Mahdollisia välittäjäelintarvikkeita oli useita tai ruokailu oli tapahtunut seisovasta pöydästä 29 epidemian kohdalla (53 %). Epidemioissa, joissa pystyttiin tunnistamaan tietty välittäjäelintarvike, yleisin elintarvikeryhmä oli vihannekset ja vihannesvalmisteet (7 epidemiaa) ja tämän jälkeen äyriäiset ja simpukat sekä äyriäis- ja simpukkavalmisteet (4 epidemiaa). Välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi neljässä epidemiassa.
Yleisin epidemioiden tapahtumapaikka oli aiempien vuosin tapaan ravintola, kahvila, baari tai hotelli (29 epidemiaa, 53 %). Tämän jälkeen eniten oli epidemioita, joissa tapahtumapaikkoja oli useita Suomessa (7 epidemiaa) sekä epidemiat, joissa ruokailu tapahtui kotona (5 epidemiaa).
Epidemian syntymiseen johtaneet syyt jäivät usein tuntemattomiksi (33 epidemiaa, 60 %). Tunnistetuista epidemiaan vaikuttaneista tekijöistä selvästi yleisin oli infektoitunut elintarviketyöntekijä (12 epidemiaa).