Vuonna 2023 Suomessa raportoitiin 45 elintarvikevälitteistä epidemiaa, joissa sairastui yhteensä 1671 henkilöä. Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitiin kolme ja niissä sairastui yhteensä 152 henkilöä. Epidemioiden määrä oli vähän pienempi kuin edellisvuonna (55 epidemiaa), mutta sairastuneiden lukumäärä oli suurempi (622 sairastunutta vuonna 2022).
Vuoden aikana oli kaksi suurta ruokamyrkytysepidemiaa, joissa sairastuneita on yli 100. Keskisuuria epidemioita, joissa sairastuneiden lukumäärä on 11–100 välillä, oli 25 (52 %) ja pieniä, 2–10 sairastuneen, epidemioita 21 (44 %). Edellisvuosiin verrattuna keskisuuria epidemioita oli enemmän, kun taas aiemmin pienten epidemioiden osuus on ollut suurempi.
Elokuussa Mikkelissä oli koko vuoden suurin ruokamyrkytysepidemia, jossa sairastui 812 henkilöä. Epidemia alkoi, kun useilla kouluilla oppilaita oksensi heti ruokailun jälkeen. Tarjolla oli ollut kasvistortilloja, joissa täytteenä oli muun muassa quorn-rouhetta ja papuja. Yleisimmät oireet olivat pahoinvointi, vatsakipu ja päänsärky, oireet alkoivat nopeasti ja olivat lyhytkestoisia. Tutkimuksissa osassa näytteeksi kerätyissä tortilloissa havaittiin etikan hajua ja niistä löytyi kymmenkertaisia pitoisuuksia kalsiumpropionaatti-lisäainetta korkeimpaan sallittuun määrään verrattuna. Löydökset koskivat tietyssä aikaikkunassa valmistettuja tortilloja eli todennäköisesti jokin valmistuksen aikana sattunut virhe on johtanut korkeisiin kalsiumpropionaattipitoisuuksiin osassa tortillapakkauksista. Tortilla oli valmistettu EU-maassa sijaitsevassa tehtaassa. Kyseinen tortillaerä määrättiin myyntikieltoon.
Vuoden toisessa suuressa ruokamyrkytysepidemiassa yhteensä 150 henkilöä sairastui syötyään ostereita. Tapauksia oli useissa eri ravintoloissa ja tutkimuksissa epidemian aiheuttajaksi varmistui norovirus. Osterit siivilöivät itseensä norovirusta, jos niitä kasvatetaan ihmisen ulostella saastuneessa vedessä. Koska ostereita ei kuumenneta valmistuksen aikana, norovirus ei tuhoudu ja voi siten aiheuttaa ruokailijoiden sairastumisen.
Kolmanneksi suurin oli salmonellaepidemia, jossa tapauksia oli eri puolilla Suomea ja sairastuneita yhteensä 75. Välittäjäelintarvikkeeksi varmistuivat tutkimuksissa idut.
Yleisin tunnistettu taudinaiheuttaja oli norovirus, kuten aiempinakin vuosina. Norovirus oli aiheuttajana yhteensä 18 epidemiassa, joissa sairastui 559 henkilöä. Näistä 16 oli elintarvikevälitteisiä ja kaksi talousvesivälitteisiä epidemioita. Noroviruksen suhteellinen osuus elintarvikevälitteisistä epidemioista (38 %) oli suurempi kuin edellisvuonna (29 %). Infektoitunut elintarviketyöntekijä oli yleisin norovirusepidemioiden syntymiseen vaikuttava tekijä (9 epidemiaa). Kolmessa epidemiassa välittäjäelintarvikkeena olivat osterit ja yhdessä pakastevadelmat, jotka ovat tyypillisiä riskielintarvikkeita noroviruksen esiintymiselle.
Taudinaiheuttaja jäi tuntemattomaksi 17 epidemiassa. Tuntemattomat toksiinin tuottajat aiheuttivat kolme epidemiaa, joissa oireiden ja itämisajan perusteella aiheuttajana oli toksiinia tuottava bakteeri, mutta sitä ei saatu tutkimuksissa varmistettua. Kemialliset aineet olivat aiheuttajana kolmessa ja Clostridium perfringens kahdessa epidemiassa. Bacillus cereus, salmonella, sapovirus, Staphylococcus aureus ja enteropatogeeninen Escherichia coli aiheuttivat kukin yhden epidemian.
Suurimmassa osassa epidemioista ei pystytty tunnistamaan tiettyä välittäjäelintarviketta, vaan ruokia oli useita tai kyseessä oli seisova pöytä (31 epidemiaa, 65 %). Tunnistetuista välittäjäelintarvikkeista yleisimmät elintarvikeryhmät olivat vihannekset ja vihannesvalmisteet (4 epidemiaa) sekä äyriäiset ja simpukat ja äyriäis- ja simpukkavalmisteet (3 epidemiaa).
Epidemioiden yleisin tapahtumapaikka oli edellisvuosien tapaan ravintola, kahvila, baari tai hotelli (30 epidemiaa, 63 %). Tämän jälkeen tulivat muut tapahtumapaikat (5 epidemiaa) sekä koulu tai päiväkoti (3 epidemiaa).
Suurimmassa osassa tapauksista epidemian syntymiseen vaikuttaneet syyt jäivät tuntemattomiksi (24 epidemiaa, 50 %). Yleisimmät tunnistetut syyt epidemioiden taustalla olivat infektoitunut elintarviketyöntekijä (9 epidemiaa) sekä saastunut raaka-aine (6 epidemiaa).