Elintarvikevälitteiset epidemiat
Kuva.*) Bacillus cereus -bakteerin aiheuttamat epidemiat vuosina 2000-2020 (pdf)
2023
Vuonna 2023 raportoitiin yksi pieni Bacillus cereus -bakteerin aiheuttama ruokamyrkytysepidemia, kun kaksi henkilöä oli sairastunut oksentelu ja ripuli oirein ravintolassa ruokailun jälkeen. Tutkimuksissa tarjotusta perunamuussista löytyi Bacillus cereus -bakteereita. Toksiinintuotantoa ei jatkotutkimuksissa kuitenkaan todettu, joten näytön vahvuus jäi tässä tapauksessa heikoksi.
2022
Bacillus cereus oli todennäköisenä aiheuttajana kahdessa pienessä ruokamyrkytysepidemiassa vuonna 2022. Maaliskuussa ilmoitettiin seitsemän henkilöä sairastuneen juotuaan kaurajuomaa. Oireina oli oksentelua, ripulia ja vatsakipua. Tietystä kaurajuomaerästä oli löytynyt Bacillus cereus -bakteerin kasvua ja tuotteen valmistaja oli tehnyt erästä takaisinvedon. Tämän perusteella kyseessä saattoi olla Bacillus cereus -bakteerin aiheuttama epidemia.
Marraskuussa keravalaisessa päiväkodissa 13 henkilöä sairastui lounasruokailun jälkeen ripuli ja pahoinvointi oirein. Lounaalla tarjotuista ruoista otettiin elintarvikenäytteet tutkittavaksi. Tuorekurkkunäytteestä todettiin Bacillus cereus -bakteereita ja jatkotutkimuksissa näytteestä eristetyssä bakteeriviljelmässä todettiin Bacillus cereus -bakteerin ripulitoksiinin tuotto. Kaikki sairastuneet olivat syöneet kurkkua, joten tutkimusten perusteella voitiin päätellä Bacillus cereus -bakteerin tuottaman toksiinin aiheuttaneen sairastumiset.
2020
Vuonna 2020 Bacillus cereus aiheutti yhden pienen epidemian helmikuussa Kuopiossa. Ruokailun yhteydessä kahdeksan henkilöä sairastui syötyään jauhelihamakaronilaatikkoa. Epidemiaan vaikuttaneena syynä oli virheellinen säilytysaika-lämpötilayhdistelmä.
2019
Bacillus cereus aiheutti vuonna 2019 yhden pienen epidemian, jossa kuusi ihmistä sairastui syötyään ravintolassa Helsingissä. Välittäjäelintarvikkeena oli simpukkaruoka, jonka säilytyksessä tapahtuneet virheet (puutteellinen säilytyslämpötila ja -aika) olivat johtaneet epidemian syntymiseen.
2018
Vuonna 2018 raportoitiin kaksi Bacillus cereus -bakteerin aiheuttamaa epidemiaa. Huhtikuussa Akaalla ravintolassa tarjottujen mausteiden tai juuston epäiltiin aiheuttaneen 15 henkilön sairastumisen. Syynä tähän pidettiin saastunutta raaka-ainetta ja ruoan riittämätöntä jäähdytystä. Syyskuussa Helsingissä 52 ravintolassa ruokailleesta henkilöstä 10 sairastui syötyään lampaanlihaa. Näytteistä löytyi Bacillus cereus -bakteerin lisäksi Clostridium perfringens -bakteeria. Tässä tapauksessa ruoan riittämätön jäähdytys, virheellinen säilytyslämpötila sekä liian pitkää säilytysaika olivat syynä epidemian syntymiselle.
2014–2016
Vuosina 2014–2016 Bacillus cereus aiheutti kuusi ruokamyrkytysepidemiaa, joista kolme oli keskisuuria ja kolme pieniä. Epidemioissa sairastui yhteensä 81 henkilöä. Ainakin kahdessa epidemiassa välittäjäelintarvikkeena olivat liha- tai lihatuotteet ja kahdessa makaroni ja riisi. Kaikissa tapauksissa virheet säilytyslämpötilassa ja -ajassa olivat johtaneet bakteerin lisääntymiseen ja toksiinien muodostumiseen ruoissa.
2011–2013
Bacillus cereus oli aiheuttajana 12 ruokamyrkytysepidemiassa vuosina 2011-2013. Näistä kaksi oli keskisuuria ja loput 10 pieniä epidemioita. Sairastuneita oli kaiken kaikkiaan 102. Suurimmassa osassa vaikuttavana tekijänä olivat ruoan käsittelyssä tapahtuneet lämpötila- ja/tai säilytysaikavirheet. Yleisimmät välittäjäelintarvikkeet epidemioissa olivat kasvikset ja kasvistuotteet (8 epidemiaa) ja niistä suurin osa liittyi mausteisiin (5 epidemiaa).
Toinen keskisuurista epidemioista tapahtui alkuvuodesta 2011, jolloin Helsingin elintarvikevalvonnan tietoon tuli 19 sairastunutta, joiden oireina oli ripulia, mahakipua, väsymystä ja pahoinvointia. Selvisi, että sairastuneet olivat syöneet kolmessa eri ravintolassa, joihin toimitettiin ruokaa samasta keskuskeittiöstä. Tehdyissä tarkastuksissa havaittiin ongelmia ruokien lämpötilahallinnassa sekä säilytysajoissa. Useasta elintarvikkeesta myös löytyi pieniä määriä Bacillus cereus -bakteeria, joiden todettiin tuottavan ripulitoksiinia.
Tammikuussa 2012 Hämeenlinnassa tuli ilmi keskisuuriruokamyrkytysepidemia, kun eräässä lounasravintolassa ruokailleista henkilöistä 43 sairastui mahakipu-, ripuli- ja pahoinvointioirein. Elintarvikenäytteitä ei saatu, mutta yhden tutkitun potilaan ulostenäytteestä oli Bacillus cereus -kasvua. Jatkotutkimuksissa saatiin selville, että kaikki tarjotut lounasruoat oli valmistettu samana päivänä, paitsi täytettyjen paprikoiden riisipohjainen täyte. Riisitäyte oli valmistettu edellisenä päivänä ja laitettu isossa astiassa kylmiöön (ei jäähdytyskaappiin). Kun vielä tehdyssä kohorttitutkimuksessa havaittiin, että ne henkilöt, jotka olivat nauttineet täytettyjä paprikoita, sairastuivat useammin kuin ne, jotka eivät olleet niitä syöneet, pystyttiin niitä pitämään todennäköisenä tartunnan välittäjänä.
2010
Bacillus cereus -bakteerin raportoitiin aiheuttaneen neljä epidemiaa vuonna 2010. Epidemioista kaikki olivat pieniä. Helsingissä 12 henkilöä söi tammikuussa ravintolassa, ja heistä 8 oli sairastunut. Yksi henkilö oli sairastunut jo parin tunnin kuluttua ruokailusta. Itämisajan keskiarvo oli kuitenkin noin 10 tuntia. Sairastuneiden pääasiallisimmat oireet olivat ripuli, vatsakivut ja pahoinvointi. Ravintolassa tehdyn tarkastuksen perusteella elintarvikkeiden käsittelyssä, säilytyksessä ja jäähdytyksessä esiintyi puutteita. Elintarvikenäytteistä kahdessa löytyi tavanomaisia ruokamyrkytysbakteereita: kisirissä (bulgursalaatti) oli B. cereus -bakteeria 510 pmy/g ja pastasalaatissa Clostridium perfringens -bakteeria 5 pmy/g. Eristetyn B. cereus -kannan todettiin tuottavan kereulidia. Tutkitun C. perfringens -kannan genomissa ei sen sijaan todettu enterotokosiinigeeniä (cpe).
Iisalmessa, myös tammikuussa, tuli ilmi ruokamyrkytysepäily, kun kaksi ravintolan asiakasta alkoi voida pahoin noin 6 tuntia ruokailun jälkeen. Myöhemmin oli oireina ollut myös oksentelu ja ripuli. Salaattien kokoomanäytteestä todettiin B. cereus -bakteeria 600 pmy/g. Eristettyjen B. cereus -kantojen todettiin tuottavan ripulitoksiinia. Huhtikuussa Raumalla kaksi henkilöä oli sairastunut ripuliin ja oksenteluun syötyään pitseriassa. Kiinankaalista löytyi runsaasti B. cereus -bakteeria: pitseriassa otetuista näytteissä 750–6 400 pmy/g ja tukusta otetuissa näytteissä 2 900–12 000 pmy/g. Kaikkien B. cereus -kantojen todettiin tuottavan ripulitoksiinia.
Huhtikuussa Raumalla kaksi henkilöä oli sairastunut ripuliin ja oksenteluun syötyään pitseriassa. Kiinankaalista löytyi runsaasti B. cereus -bakteeria: pitseriassa otetuista näytteissä 750–6 400 pmy/g ja tukusta otetuissa näytteissä 2 900–12 000 pmy/g. Kaikkien B. cereus -kantojen todettiin tuottavan ripulitoksiinia. Hämeenlinnassa oli ruokamyrkytysepidemia heinäkuussa leirillä. Leiriläisistä yhteensä 8 henkilöä sairastui muutaman tunnin kuluttua ruokailusta vatsakipuihin ja oksenteluun. Epäilyn alaiseksi joutuivat lihapiirakat, joissa oli myös havaittu poikkeavaa makua ja hajua. Lihapiirakat oli kuljetettu paikalle ilman kylmäsäilytystä. Eri eristä olevista lihapiirakoista todettiin erittäin runsaasti B. cereus -bakteeria: yli 1 000 000 pmy/g. Eristettyjen B. cereus -kantojen todettiin tuottavan kereulidia.
2008
Bacillus cereus aiheutti vuonna 2008 kolme pientä epidemiaa. Helmikuussa Laitilassa 10 henkilöstä 7 sairastui samanaikaisesti syötyään leipomon unelmakääretorttua. Yhdestä tutkitusta potilasnäytteestä todettiin B. cereus-bakteeri. Kääretortusta ei ruokamyrkytysbakteereita todettu eikä sitä ollut lähetetty Eviraan enterotoksiinitutkimuksiin.
Maaliskuussa Vaajakoskella huoltoasemalla ruokailleesta 21 hengen ryhmästä sairastui 5 oksenteluun, vatsakipuun ja ripuliin noin kolmen tunnin kuluttua ruokailusta. Heidän oireensa kestivät noin vuorokauden eikä potilasnäytteitä tutkittu. Ryhmälle tarjoillusta perunamuusista todettiin B. cereus -bakteereita. Perunamuusia oli ilmeisesti kypsennetty liian lyhyen aikaa painekeittokaapissa ja se oli myös mahdollisesti jäähdytetty liian hitaasti. Muusin raaka-aineena olleen perunamuusirouheen tutkimuksissa ei todettu ruokamyrkytysbakteereita.
Tampereen valvontaviranomaisten tietoon tuli joulukuun puolivälissä epäily ruokamyrkytysepidemiasta ravintolassa: saman päivän aikana ravintolassa ruokailleista kahdesta eri seurueesta yhteensä 7 henkilöä oli sairastunut ruoansulatuskanavaoirein. Vain yhdestä sairastuneesta tutkittiin ulostenäyte eikä siinä todettu taudinaiheuttajia. Ravintolan keittiöön tehtiin tarkastuskäynti ja siellä havaittiin useita puutteita; siisteydessä oli huomautettavaa, kylmätilojen lämpötilat olivat korkeita eikä niistä pidetty säännöllistä kirjanpitoa, kuten ei myöskään ruokien jäähdytyslämpötiloista ja -ajoista. Tarjoillusta juustokastikkeessa todettiin runsain määrin ripulitoksiinia muodostavaa B. cereus -bakteeria.
2006
Bacillus cereus aiheutti vuonna 2006 kolme epidemiaa, jotka kaikki olivat kooltaan pieniä. Kaikki epidemiat raportoitiin ravintolaruokailussa. Välittäjäelintarvikkeina olivat roseepaistettu ankanliha, riisi-kebab noutoannoksen keitetty riisi ja metsästäjän leikkeeseen käytetty metsäsienikastike. Kaikkiin tapauksiin liittyi elintarvikkeiden puutteellinen säilytys- tai käsittelylämpötila.
2005
Bacillus cereus aiheutti vuonna 2005 viisi epidemiaa, joista kaksi oli pientä ja kolme keskisuurta. Työpaikalla mikroaaltouunissa uudelleen lämmitetty lihakeitto aiheutti kaikkien yhdeksän keittoa syöneen henkilön sairastumisen. Keskuskeittiö oli valmistanut keiton edellisenä päivänä ja se oli ollut tarjolla lämpöastiassa noin 4 tuntia. Keittoa oli säilytetty jääkaapissa yön yli. Lihakeitosta todettiin korkea B. cereus -pitoisuus. Eristetyt B. cereus -kannat (n=10) eivät kuitenkaan tuottaneet ripulitoksiinia eivätkä emeettistä toksiinia. Myöskään keittonäytteessä ei todettu (emeettistä) toksiinia.
Matkaeväänä ollut lihamakaronilaatikko aiheutti ringettejoukkueen sairastumisen (18/20; 90 %) pelimatkalla. Ruokaa säilytettiin lämpimänä styrox-laukussa yli 6 tuntia ennen ruokailua. Lihamakaronilaatikon todettiin sisältävän B. cereus -toksiinia ja yhden seitsemästä eristetystä B. cereus -kannasta todettiin tuottavan emeettistä toksiinia. Toksiinitutkimuksissa kävi ilmi, että ruokanäyte mahdollisesti sisälsi emeettisen toksiinin lisäksi jotakin muuta toksiinia, jota ei pystytty osoittamaan käytössä olevilla menetelmillä.
Pitopalvelun valmistama kinkkukiusaus aiheutti 20 (20/65; 31 %) henkilön sairastumisen rippijuhlissa. Kinkkukiusauksen hygieeninen laatu oli huono. Siitä todettiin B. cereus - ja C. perfringens -bakteeria.
Ravintolassa tarjottu puolalainen marjasekoitus oli syynä 15 henkilön sairastumiseen (15/24; 63 %). Marjasekoituksesta eristettiin B. cereus.
Kahvilan lounasruokailuun (karjalainen pitopöytä) osallistuneista ruokailijoista sairastui 2 henkilöä. Näytteeksi saadun munavoin mikrobiologinen laatu oli huono. Munavoissa todettiin B. cereus -bakteeria ja S. aureus -bakteeria.
2004
Bacillus cereus aiheutti vuonna 2004 kaksi pientä epidemiaa. Pitopalvelun järjestämään kahvitilaisuuteen osallistuneista henkilöistä sairastui lähes puolet (10/23; 43 %) noin kolmen tunnin kuluttua ruokailusta. Näytteeksi saatujen voileipä- ja täytekakun mikrobiologinen laatu oli huono, lisäksi täytekakussa todettiin korkea B. cereus -pitoisuus. Eristettyjen, jatkotutkimuksiin lähetettyjen B. cereus -kantojen ei kuitenkaan todettu tuottavan emeettistä eli oksetustoksiinia (kereulidi) eikä ripulitoksiinia. Täytekakusta ei tehty suoraa toksiinimääritystä.
Ravintolassa tarjottu korvasienikastike oli syynä viiden henkilön sairastumiseen toisessa B. cereuksen aiheuttamassa epidemiassa. Kastikkeesta eristettiin B. cereusta ja toksisuustutkimuksissa todettiin sekä emeettistä että ripulitoksiinia tuottavia kantoja. Keittiön hygienia oli hyvä eikä ruokamyrkytykseen johtaneita tekijöitä kastikkeen osalta selvitetty tarkemmin.
2002
Bacillus cereus aiheutti yhden pienen epidemian (9 sairastunutta). Sairastuneet olivat syöneet kalakeittoa, josta tutkimuksissa todettiin korkea B. cereus -pitoisuus. Näytön vahvuus arvioitiin vahvaksi kalakeiton korkean B. cereuspitoisuuden, epidemiologisen yhteyden ja kalakeiton valmistukseen liittyneiden lämpötilavirheiden perusteella.
2001
Bacillus cereus aiheutti kaksi keskikokoista ja kaksi pientä epidemiaa. Tutkittujen elintarvikenäytteiden B. cereus -pitoisuudet olivat korkeahkoja.
Kolmen epidemian tutkimuksissa tehtiin eristettyjen kantojen jatkotutkimuksia. Kaikissa niissä tapauksissa todettiin kantojen tuottavan enterotoksiinia, mikä vahvisti oletusta elintarvikevälitteisyydestä. Suurimmassa epidemiassa sairastui nakkirisoton välityksellä 75 koululaista ruoan liian hitaasti tapahtuneen jäähdytyksen seurauksena. Eristetyt bakteerikannat tuottivat oksennustyypin enterotoksiinia.
Lihamakaronilaatikossa todettiin ripulitoksiinia tuottavia B. cereus -kantoja. Syntymäpäiväjuhlissa tarjotusta vaniljakreemiä sisältävästä kakusta eristettiin B. cereus -kantoja, jotka tuottivat oksennustyypin enterotoksiinia.
2000
Bacillus cereus aiheutti kaksi pientä epidemiaa. Toisen epidemian elintarviketutkimuksissa todettiin B. cereus kiinalaisravintolan keitetyssä riisissä ja mausteseoksessa. Toinen epidemia aiheutui kotona syödystä maalaispalvikinkusta. Näytteen B. cereus -pitoisuus oli korkea. Kaupasta näytteeksi otetusta samasta erästä ei todettu B. cereusta.
Talousvesivälitteiset epidemiat
Ei todettuja talousvesivälitteisiä epidemioita vuodesta 2000.
*) Kuvaa ei päivitetä vuoden 2020 jälkeen. Uusimmat luvut löytyvät Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelusta.