Elintarvikevälitteiset epidemiat
2022
Vuonna 2022 Helsingissä oli yksi Cryptosporidium parvum -epidemia, jossa 35 henkilöä sairastui ruokailtuaan hotellin ravintolassa. Oireina oli vesiripuli, mahakipu, väsymys sekä pahoinvointi. Tutkimuksissa saatiin selvitettyä, että epidemian todennäköisin välittäjäelintarvike oli valmis salaattisekoitus.
2018
Vuoden 2018 toukokuussa Cryptosporidium aiheutti yhden keskisuuren epidemian, jossa sairastui 21 henkilöä. Sairastuneet olivat ruokailleet samassa ravintolassa tai syöneet sieltä haettua ruokaa. Tartunnan lähde jäi tutkimuksissa epäselväksi, mutta todennäköisesti se liittyi ravintolassa tarjottuun salaattiin tai muihin vihanneksiin.
2012
Loka–marraskuussa 2012 RYMY-järjestelmään ilmoitettiin viisi kryptosporidioosiepidemiaepäilyä. Ensimmäinen rypäistä todettiin kirkkonummelaisessa hotellissa ja toinen tamperelaisessa hotellissa. Näissä rypäissä Cryptosporidium parvum todettiin potilasnäytteistä. Lisäksi Helsingistä ja Espoosta ilmoitettiin kolme muuta ryvästä, joissa kryptosporideja epäiltiin aiheuttajaksi. Yhteensä sairastui 264 henkilöä. Jäljitystutkimusten perusteella rypäitä yhdisti tietty hollantilainen salaatti. Otetuista elintarvikenäytteistä kryptosporideja ei kuitenkaan todettu. Selvityksissä todettiin, että salaatin kasvatusolosuhteet olivat rankkojen sateiden vuoksi olleet otolliset kryptosporidisaastumiselle. Lisäksi salaatin maahantuoja oli saanut kyseisestä erästä valituksia sen sisältämän hiekan vuoksi. Ruokamyrkytystilastoissa rypäät yhdistettiin yhdeksi epidemiaksi.
2008
Vuonna 2008 Suomessa todettiin ensimmäistä kertaa Cryptosporidium -alkueläimen aiheuttama ruokamyrkytysepidemia. Loka-marraskuussa Helsingissä sairastui parin viikon aikana 72 henkilöä C. parvum -alkueläimen aiheuttamaan ripulitautiin. Sairastuneet olivat ruokailleet samassa henkilöstöravintolassa. Tutkituista 12 ulostenäytteestä neljässä todettiin C. parvum. Tartuntalähdettä selvitettiin kyselytutkimuksin sekä mittavin jäljitystoimenpitein. Jälkeenpäin havaittiin, että alkuperäisessä kyselylomakkeessa olevasta tarjoiltujen ruokien listasta puuttui joitakin salaatteja ja siksi myöhemmin tehtiin pienempi tapaus-verrokkitutkimus, joka vahvisti epäilyä ulkomaisen salaattisekoituksen yhteydestä sairastapauksiin. Muiden elintarviketutkimusten ohella tartunnanlähteeksi epäillystä salaatista, tosin eri erästä, tutkittiin C. parvum, mutta sitä ei todettu. Salaatin tarkempi jäljitys osoittautui mahdottomaksi: salaattia oli tuotu Suomeen noin 500 kg (kyseiseen ravintolaan salaattia oli toimitettu 1,5 kg) ja se oli koostunut kahdesta eri erästä, joissa oli ollut salaatteja viidestä eri Euroopan maasta.
Talousvesivälitteiset epidemiat
Ei todettuja talousvesivälitteisiä epidemioita vuodesta 2000.