Elintarvikevälitteiset epidemiat
Kuva 1.*) Elintarvikevälitteiset kampylobakteerin aiheuttamat epidemiat vuosina 2000-2020 (pdf)
2022
Vuonna 2022 raportoitiin kolme kampylobakteerin aiheuttamaa epidemiaa. Näistä kaksi oli pieniä epidemioita, joissa oireet olivat alkaneet ravintolassa ruokailun jälkeen. Kolmas epidemia oli keskisuuri, kun 12 henkilöä sairastui syötyään hääjuhlissa tarjoiltua ruokaa. Tässäkin tapauksessa tarkka välittäjäelintarvike sekä tartuntaan vaikuttaneet tekijät jäivät tuntemattomiksi.
2021
Vuonna 2021 kampylobakteeri oli aiheuttajana kuudessa elintarvikevälitteisessä epidemiassa, joista kaksi oli keskisuuria ja neljä pieniä. Suurimmassa osassa tapauksista epidemiat yhdistettiin tiettyyn ruokailuun, vaikka tarkkaa välittäjäelintarviketta ei saatu selville, ja vaikuttavat tekijät jäivät tuntemattomiksi. Vahva näyttö oli kesäkuussa Helsingissä sattuneesta epidemiasta, jossa neljä henkilöä sairastui kotona valmistetusta ranskalaista alkuperää olevasta ankanrintafileestä. Sekä elintarvike- että potilasnäytteistä todettiin Campylobacter jejuni. Vaikuttavana tekijänä oli saastunut raaka-aine sekä ruoan valmistuksen aikana tapahtunut ristikontaminaatio.
2020
Kampylobakteeri aiheutti vuonna 2020 kolme pientä epidemiaa, joissa kaikissa sairastui alle kymmenen henkilöä.
2019
Vuonna 2019 raportoitiin kaksi pientä kampylobakteerin aiheuttamaa epidemiaa. Lohjalla kuusi henkilöä sairastui syötyään ravintolassa. Välittäjäelintarvikkeen oli kanafilee. Porissa puolestaan neljä henkilöä sairastui torilla liikkuvasta elintarvikehuoneistosta tarjoillusta kana-ateriasta. Molemmissa tapauksissa saastunut raaka-aine, ristikontaminaatio ja siipikarjanlihan riittämätön kuumennus johtivat epidemian puhkeamiseen.
2018
Kambylobakteeri aiheutti vuoden 2018 aikana kolme pientä epidemiaa. Ravintoloiden puutteellisten työtapojen aiheuttama ristikontaminaatio sekä epäkohdat työhygieniassa johtivat Lahdessa 12 ja Helsingissä 7 henkilön sairastumiseen. Helsingistä raportoitiin myös tapaus, jossa 11 altistuneesta 7 sairastui syötyään kotona valmistettua riittämättömästi kuumennettua ankan rintaa.
2017
Riittämättömästi kuumennetun broilerin tai ankan lihan välityksellä tarttunut kampylobakteeri aiheutti vuoden 2017 aikana kolme epidemiaa. Elokuussa 100 altistuneesta 2 sairastui syötyään broilerinkoipia ravintolassa Helsingissä. Lokakuussa Helsingissä ilmeni kaksi eri kampylobakteeriepidemiaa; toisessa 9 sairastui ravintolassa tarjotusta broilerin sisäfileestä ja toisessa tapauksessa 2 henkilöllä todettiin Campulobacter jejuni -tartunta, jonka välittäjäelintarvikkeeksi osoittautui ankanrinta.
2014-2016
Vuonna 2016 raportoitiin viisi kampylobakteerin aiheuttamaa ruokamyrkytysepidemiaa sekä vuosina 2014 ja 2015 yksi kumpanakin vuonna. Näistä epidemioista neljä oli keskisuuria ja kaksi pieniä. Huhtikuussa 2015 15 henkilöä Kemiönsaaresta sairastui navettavierailun jälkeen ripuliin ja kuumeeseen. Osa sairastuneista oli nauttinut raakamaitoa tilalla. Potilasnäytteistä eristettiin Campylobacter jejuni -bakteeri, jonka kanssa identtinen kampylobakteerikanta löytyi myös tilan maidonsuodattimesta ja lehmien ulosteesta otetuista näytteistä.
2012
Vuoden aikana todettiin kaksi raakamaidon välittämää kampylobakteeriepidemiaa. Tammikuussa todettiin neljän henkilön sairastuneen karjatilalla C. jejuni -tartunnasta, heistä kaksi tarvitsi sairaalahoitoa. Karjatilalla nautittiin raakamaitoa päivittäin. Tilalla tuotetusta raakamaidosta ja lypsykoneen suodattimista todettiin Campylobacter jejuni -bakteeri. Kunnan ympäristöterveysviranomaiset kielsivät tilan raakamaidon käytön ilman pastörointia.
Marraskuussa 18 henkilöllä todettiin C. jejuni -tartunta ja heistä kolme tarvitsi sairaalahoitoa. Tartunnat liittyivät nautatilaan, joka harjoitti raakamaidon suoramyyntiä. Tartunnalle altistuneita todettiin 62. Osa sairastuneista asui tilalla ja osa oli ostanut raakamaitoa tilalta. Tilan raakamaitoa nauttineista 75 prosentilla oli ollut ripulioireita. Sairastumisella ja raakamaidon nauttimisella todettiin olevan selvä yhteys, joskin osa sairastuneista oli voinut saada tartunnan suoraan tilan ympäristöstä. Tilalla tuotetusta raakamaidosta, navettaympäristöstä ja nautojen ulosteesta todettiin Campylobacter jejuni -bakteeri. Todettu bakteeri vastasi PFGE tyypiltään potilailta eristettyä kantaa. Tilan tuottaman maidon käyttö pastöroimattomana kiellettiin.
2010
Kampylobakteerin raportoitiin aiheuttaneen kolme pientä epidemiaa vuonna 2010. Siitä huolimatta, että raporttien mukaan vain yhteensä 13 henkilöä sairastui, jopa neljä (31 %) tarvitsi sairaalahoitoa.
Haapavedellä seitsemälle henkilölle oli ostettu pitseriasta kotiin pitsaa ja salaattia. Heistä viisi sairastui pahoinvointiin, ripuliin ja kuumeeseen. Kolme henkilöä joutui sairaalahoitoon. Ravintolassa ei ollut erillisiä käsittelypisteitä ja -välineitä raa’alle siipikarjan lihalle ja salaatille. Elintarvikkeista ei löytynyt kampylobakteeria, mutta näytteet otettiin vasta potilasnäytteiden valmistuttua, viikko ensimmäisen tarkastuksen jälkeen. Potilasnäytteestä löytyi Campylobacter jejuni, työntekijöistä bakteeria ei todettu
2008
Kampylobakteerin raportoitiin aiheuttaneen kaksi epidemiaa vuonna 2008. Henkilöstöruokalassa Helsingissä syksyllä todetussa kampylobakteeriepidemiassa sairastui peräti 68 henkilöä ja se oli koko vuoden ilmoitetuista epidemioista kolmanneksi suurin. Viranomaisille epäilyn epidemiasta ilmoitti syyskuun puolivälissä työterveyslääkäri, joka kertoi, että saman työpaikan henkilökunnasta ainakin 20 oli sairastunut korkeakuumeiseen ripuliin ja vatsakipuun. Kuusi henkilöä joutui lopulta sairaalahoitoon. Potilasnäytteitä otettiin runsaasti ja niistä tutkittiin bakteerit (55 näytettä) sekä virukset (5 näytettä). Löydöksinä todettiin 28 henkilöllä Campylobacter jejuni ja yhdellä salmonella. Keittiöhenkilökunnan ulostenäytteistä ei todettu tautia aiheuttavia bakteereita tai viruksia, eikä keittiön toiminnassa todettu huomautettavaa. Elintarvikenäytteitä tutkittiin runsaasti. Niistä yhden ruokalajin, kalkkunakasviskeiton, hygieeninen laatu todettiin huonoksi, mutta kampylobakteereita ei ruokanäytteissä todettu. Evira (nykyinen Ruokavirasto) tutki arveltujen teurastuspäivämäärien lähipäivinä teurastamossa todettujen kampylobakteerilöydöksien vastaavuutta epidemiakantoihin. Identtisiä kantoja ei todettu. Myöskään kyselytutkimus ei tuonut selvyyttä välittäjäelintarvikkeesta.
Syyskuussa Tampereella aviopari oli alkanut oireilla tyypillisin kampylobakteeri-infektion oirein (ripuli, vatsakipuja ja kuume) noin kolme päivää ravintolaruokailun jälkeen. Kummallakin todettiin kampylobakteeri ulostenäytteessä. Paikalliset viranomaiset tekivät tarkastuksen ravintolaan ja havaitsivat käynnillään useita puutteita muun muassa yleisessä hygieniassa. Tarkastuskäynnillä näytteeksi otetussa pakastetusta ankanrinnasta todettiin myös C. jejuni -bakteeri.
2007
Kampylobakteerin raportoitiin aiheuttaneen kaksi pientä epidemiaa vuonna 2007. Heinäkuussa seitsemän aikuista sairastui kampylobakterioosiin, jonka lähteeksi epäiltiin järvenpääläisissä kotijuhlissa tarjoiltua oman kasvimaan salaattia.
Heinä-elokuussa Reisjärvellä sairastui neljä henkilöä Campylobacter jejuni -tartuntaan. Kolme sairastuneista oli käyttänyt saman maitotilan maitoa pastöroimattomana.
2006
Kampylobakteerin raportoitiin aiheuttaneen yhden epidemian vuonna 2006. Lokakuussa sotaharjoituksen maastoruokailun yhteydessä 23 varusmiestä sairastui rajuun vatsatautiin. Kolmelta potilaalta otetusta kahdesta näytteestä eristettiin Campylobacter jejuni. Maastoharjoituksessa syötiin sotilaskeittäjien kenttäkeittimillä valmistamaa kenttämuonaa. Sotilaskeittäjillä ei ollut vatsataudin oireita harjoituksen aikana eikä sen jälkeen. Harjoituksissa käytetty talousvesi oli varuskunnan vettä. Elintarvikenäytteitä ei ollut enää jäljellä tutkimuksia varten. Ruokalistalla olleet siipikarjanlihavalmisteet olivat kotimaisia ja esikypsytettyjä. Tartunnanlähdettä ei voitu varmistaa.
2005
Kampylobakteeri aiheutti kesällä 2005 kaksi keskisuurta epidemiaa. Kesä-heinäkuun vaihteessa Tohmajärven kunnan alueella 23 henkilöllä todettiin kampylobakteeri-infektio. Kymmeneltä potilaalta eristettiin harvinainen hippuraatti-negatiivinen C. jejuni -kanta. Viisi henkilöä oli sairaalahoidossa. Tartunnanlähde jäi tuntemattomaksi.
Pieksämäen seudulla ilmeni heinäkuun aikana normaalia enemmän C. jejuni -infektioita. Kaikkiaan tapauksia kuukauden aikana oli 14. Sairastuneilla ei ollut yhteistä ruokailutapahtumaa tai -tilaisuutta. Epidemian aiheuttajaksi epäiltiin broileria tai tuoreita kasviksia. Epäiltyjä elintarvikkeita otettiin näytteeksi paikallisesta elintarvikemyymälästä. Näytteistä ei todettu kampylobakteereita. Talousvettä ei epäilty missään vaiheessa tartunnan aiheuttajaksi. Tartunnanlähdettä ei voitu varmistaa.
2002
Kampylobakteerien raportoitiin aiheuttaneen kaksi pientä epidemiaa. Molemmat epidemiat sattuivat kesällä. Viisi henkilöä sairastui syötyään kanasalaattia ravintolassa. Potilasnäytteistä eristettiin C. jejuni. Epäiltyjä elintarvikkeita ei ollut selvitystä tehtäessä enää saatavilla. Näyttö elintarvikevälitteisyydestä perustui potilasnäytetuloksiin ja epidemiologiseen yhteyteen. Salaatin säilytyslämpötilan ilmoitettiin olleen liian korkea.
Toisessa kampylobakteeriepidemiassa sairastuneita tuli tietoon heinä-elokuussa kolmen kunnan alueelta (Pulkkila, Piippola, Pyhäntä). Kuusi henkilöä sai rajuja oireita ja heistä kolme oli sairaalahoidossa. Kyselytutkimuksen perusteella todettiin, että ainoa sairastuneita yhdistävä tekijä oli puutarhamansikoiden syönti suoraan pellolta sairastumista edeltävinä päivinä. Kaikki sairastuneet olivat syöneet eri mansikkamailla kasvaneita marjoja. Kullakin kunnalla on oma pohjavedenottamonsa ja niiden jakaman veden osuus mahdollisena tartunnan lähteenä suljettiin tutkimuksissa pois. Mansikkamailla tiedetään esiintyneen runsaasti haittalintuja, jotka voivat olla tartunnan levittäjiä. Selkeää näyttöä elintarvikevälitteisyydestä ei saatu, mutta selvitystyön tulokset viittasivat kuitenkin mansikoiden välityksellä tapahtuneeseen tartuntaan.
Talousvesivälitteiset epidemiat
Kuva 2.*) Talousvesivälitteiset kampylobakteeriepidemiat vuosina 2000-2020 (pdf)
2020
Kampylobakteeri oli vuonna 2020 aiheuttajana yhdessä vesivälitteisessä epidemiassa. Epidemiassa sairastui 43 henkilöä verkostoveden käsittelyssä tapahtuneen virheen seurauksena.
2014–2016
Vuosien 2014–2016 aikana kampylobakteerin esiintymistä epäiltiin viidessä vesivälitteisessä epidemiassa. Yhdessä tapauksessa Campylobacter jejuni voitiin tunnistaa sekä potilaista että käytetystä talousvedestä. Neljässä muussa tapauksessa Campylobacter jejuni löytyi vain potilasnäytteistä.
2011
Vuonna 2011 raportoitiin yksi kampylobakteerin aiheuttama talousvesivälitteinen epidemia. Kesäkuussa pienessä mökkikylässä Petäjävedellä 10 henkilöä sairastui vatsatautiin, joka oireili kuumeena ja vatsakramppeina. Ainoa sairastuneita yhdistänyt tekijä oli saman porakaivon veden käyttö, josta otetuista näytteistä löydettiin kampylobakteeria. Porakaivo oli melko uusi, vuonna 2007 rakennettu, mutta sen epäiltiin likaantuneen, kun jätevettä oli imeytynyt maaperään lähistöllä sattuneen jätevesivahingon seurauksena.
2007
Vuoden 2007 Nokian epidemia oli laajuudessaan poikkeuksellinen. Taudinaiheuttajien valikoima oli runsas sen vuoksi, että vesijohtoverkostoon pääsi kahden päivän aikana noin 400 m 3 eli 400 000 litraa puhdistettua jätevettä. Sekä potilas- että talousvesinäytteistä todettiin seuraavia taudinaiheuttajia: Campylobacter jejuni, norovirus (genotyypit GI ja GII), Salmonella Enteritidis, Clostridium difficile ja rotavirus sekä talousvesiverkoston saostumista Giardia sp. kystia ja potilaista ja Giardia lamblia. Shigella boydii todettiin vain potilaista.
Alkuvuodesta 2008 KTL, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Nokian kaupunki ja Tampereen yliopisto tekivät suuren kyselytutkimuksen, jossa kyselylomake lähetettiin yhteensä 3 000 henkilölle Nokialla ja vertailukunnaksi valitulla Kangasalla. Tutkimuksen perusteella tärkeimmät taudinaiheuttajat olivat kampylobakteeri, norovirus ja giardia.
Jyväskylässä havaittiin elokuussa vesilaitoksen vedessä laatuongelmia ja verkostovesinäytteissä löytyi koliformisia bakteereita, mikä johti keittokehotuksen antamiseen alueella. Veden jakelualueella tehtiin epidemiologinen kyselytutkimus, johon vastasi yhteensä noin 1000 henkilöä. Tutkimus ei antanut täyttä varmuutta talousveden osuudesta vatsatautiin, mutta tulokset viittasivat veden aiheuttaneen jonkin verran lisääntynyttä sairastavuutta. Jyväskylän kaupungin alueella tehtiin bakteriologinen tutkimus neljän potilaan ulostenäytteistä, joista yhdestä eristettiin kampylobakteeri. Ongelman taustalla oli mahdollisesti käynnissä ollut vesitorniremontti tai UV-laitteiston toimintahäiriö.
2005
Vuonna 2005 rekisteröitiin yhteensä viisi talousveden välityksellä levinnyttä epidemiaa (5/55; 9 %). Niissä sairastui yhteensä noin 790 henkilöä. Raportoiduista vesiepidemioista kaksi oli Campylobacter jejunin aiheuttamia (40 %).
Suurimmassa raportoidussa vesiepidemiassa Vihdin Nummelassa epidemiaepäily syntyi lokakuun lopussa, kun terveyskeskukseen hakeutui normaalia enemmän vatsatautipotilaita. Kolmelta henkilöltä eristettiin C. jejuni. Terveyskeskukseen tehtyjen ilmoitusten perusteella kunnassa sairastui loka-marraskuussa kaikkiaan noin 600 ihmistä vatsatautiin. Tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että sairastuneilla ei ollut yhteistä sairastumista selittävää tekijää, kuten samaa ruokailupaikkaa tai elintarviketta. Syntyi epäily verkostovesivälitteisestä epidemiasta. Juomavetenä käytetty verkostovesi kehotettiin keittämään ja verkostoveden klooraaminen aloitettiin. Vesitornista otetusta näytteestä löytyi pieni määrä suolistoperäisiä enterokokkeja, mutta ei kampylobakteereja. Vesitornista veden pinnalta löytyi kaksi oravaa, jotka lähetettiin tutkittavaksi. Kun vesitorni tyhjennettiin pesua ja desinfiointia varten, vesitornin pohjalta löytyi useita kuolleita oravia. Oravista eristettiin C. jejuni.
Potilaista ja oravista eristetyt kampylobakteerikannat olivat samaa serotyyppiä ja tehdyissä genotyyppitutkimuksissa identtiset. Vesitornit korjattiin niin, että oravat tai muut eläimet eivät enää voi päästä sisäpuolelle.
Toinen suuri kampylobakteeriepidemia sattui Espoossa. Altistuneita alueella asuvia tai työssäkäyviä henkilöitä oli noin 1000. Kesäkuun lopulla viisi henkilöä sairastui oireina korkea kuume ja ripuli. Heinäkuun puoleen väliin mennessä sairastuneita oli yhteensä 112 henkilöä. Seitsemältä henkilöltä todettiin C. jejuni. Alueen raakavesi otetaan kolmesta metsälammesta. Vesilaitoksella vesi saostetaan, selkeytetään, suodatetaan ja kloorataan. Verkostossa oli tehty huolto- ja korjaustöitä, mutta työvaiheissa ei käynyt ilmi, mikä selittäisi jäte- tai luonnonvesien pääsyn verkostoveteen. Verkostoveden klooripitoisuudet ovat olleet alhaiset. Vedestä annettiin keittokehotus ja sairastapaukset vähenivät selvästi viikon kuluttua kehotuksen antamisesta. Epidemiologinen yhteys ei vahvistanut veden merkitsevyyttä epidemian aiheuttajana.
2004
Campylobacter jejuni aiheutti kaksi pientä epidemiaa, joissa sairastui yhteensä yhdeksän henkilöä. Molemmissa tapauksissa kyseessä oli kaivoveden saastuminen pintavedellä. Kaivoveden samentumisesta huolimatta vettä oli käytetty talousvetenä. Toisessa epidemiassa sekä potilaista että kaivovedestä todettiin C. jejuni ja toisessa potilaasta ja läheisen puron vedestä osoitettiin saman serotyypin C. jejuni.
2003
Campylobacter jejunin saastuttama lähdevesi oli syynä kolmen henkilön sairastumiseen vuokramökillä. Potilaista ja lähdevedestä eristettiin C. jejuni.
2001
Campylobacter jejuni aiheutti vuonna 2001 kaksi epidemiaa, elokuussa Kangaslammilla (noin 50 sairastunutta) ja myöhemmin syksyllä Vihdissä (noin 1 000 sairastunutta).
Kangaslammin epidemiassa osoitettiin kyselytutkimuksen tuloksena, että sairastumisten ja veden juonnin välillä oli yhteys. C. jejuni eristettiin potilasnäytteistä, mutta ei vesinäytteestä.
Vihdissä kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme pohjavedenottamoa, joista yhden vesi todettiin C. jejunin saastuttamaksi. Potilasnäytteistä eristetyt C. jejuni -kannat todettiin genotyypiltään identtisiksi, mutta vedestä eristetyt kannat eivät olleet identtisiä potilaskantojen kanssa. Vaikka kannat poikkesivat toisistaan, viittasivat selvitystyön tulokset kuitenkin vahvasti talousveden välityksellä levinneeseen epidemiaan.
2000
Campyloacter jejuni todettiin Asikkalan epidemian aiheuttajaksi. Sairaalahoitoon joutui 10 potilasta. C. jejuni eristettiin sekä potilasnäytteistä että kahdesta vesinäytteestä, joista toinen oli kunnallisen pohjavedenottamon ylävesisäiliöstä otettu näyte ja toinen verkostovesinäyte. Eristetyt bakteerikannat todettiin identtisiksi. Tutkimuksen mukaan keittämättömän vesijohtoveden juominen oli selvä sairastumisen riskitekijä. Epidemian tutkimuksen tulokset osoittivat näin ollen vahvan yhteyden veden nauttimisen ja sairastumisten välillä.
*) Kuvia ei päivitetä vuoden 2020 jälkeen. Uusimmat luvut löytyvät Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelusta.