Elintarvikevälitteiset epidemiat
Kuva 1.*) Elintarvikevälitteiset salmonellaepidemiat vuosina 2000-2020 (pdf)
2023
Salmonella Enteritidis aiheutti vuonna 2023 elintarvikevälitteisen epidemian, jossa tapauksia esiintyi eri paikkakunnilla ja sairastuneita oli yhteensä 75. Tapaukset ajoittuivat elokuun ja lokakuun välille. Yleisimmät oireet olivat ripuli, vatsakipu ja kuume. Välittäjäelintarvikkeena olivat idut, koska epidemiaselvityksessä kävi ilmi, että useat sairastuneista olivat syöneet ituja ennen sairastumistaan ja lisäksi silmusalaatista otetusta näytteestä todettiin sama Salmonella Enteritidis -kanta kuin potilasnäytteistä.
2022
Vuonna 2022 raportoitiin kolme salmonellan aiheuttamaa elintarvikevälitteistä epidemiaa. Näistä suurin oli Salmonella Mbandaka -ryväs, jossa tapauksia esiintyi eri puolilla Suomea huhtikuun 2022 ja tammikuun 2023 välillä. Sairastuneita oli yhteensä 97. Tutkimuksissa havaittiin sellaisenaan syötävien tuotteiden, joissa oli käytetty kanaa, nousevan esiin sairastuneiden haastatteluissa. Lopulta jäljitys johti yhden EU-maassa toimivan yrityksen tuotteisiin, kuten wrappeihin, voileipiin ja patonkeihin. Tullin pistokokein ottamassa näytteessä todettiin salmonella kanaciabatta-leivästä, minkä jälkeen tuotteen valmistanut yritys testasi kaikki leivässä käytetyt raaka-aineet. Positiivinen salmonellatulos tuli kanasta, joka oli tuotu kypsänä EU:n ulkopuolisesta maasta. Kanasta löydetty salmonellakanta todettiin jatkotutkimuksissa yhteneväiseksi epidemiakannan kanssa.
2021
Salmonella aiheutti vuonna 2021 seitsemän elintarvikevälitteistä epidemiaa, joissa sairastui yhteensä 824 henkilöä. Koko vuoden suurin elintarvikevälitteinen epidemia oli kesäkuussa Jyväskylässä, kun eri päiväkodeista sairastui 620 lasta ja 108 työntekijää. Päiväkoteihin toimitettiin ruoka samasta keskuskeittiöstä ja välittäjäelintarvikkeena oli useaa eri kasvista sisältänyt salaatti, josta eristettiin sama Salmonella Typhimurium kanta kuin potilaista.
Helmikuussa Kokkolassa oli keskikokoinen salmonellaepidemia, jossa välittäjäelintarvikkeena olivat pakastetut tomaattikuutiot. Epidemian jälkeen valmistaja lisäsi kuumennuskehotuksen pakkausmerkintöihin. Vuoden 2020 S. Kedougou -epidemia jatkui eri puolilla Suomea heinäkuuhun asti, jolloin kesäkurpitsasuikaleet aiheuttivat 13 henkilön sairastumisen. Kaikissa näissä tapauksissa raaka-aine oli todennäköisesti saastunut jo tilalla alkutuotannossa.
2020
Salmonella oli aiheuttajana kolmessa ruokamyrkytysepidemiassa vuonna 2020. Mikkelissä seitsemän henkilöä sairastui nautittuaan palvelutalossa tarjoiltua kesäkurpitsaraastetta. Epidemian aiheuttajaksi todettiin Salmonella Kedougou, ja sama salmonellakanta todettiin sekä sairastuneilla että keskuskeittiön valmistamassa kesäkurpitsaraasteesta. Salmonella Agona aiheutti pienen neljän henkilön sairastumiseen johtaneen epidemian ja Salmonella Saintpaul todettiin aiheuttajaksi epidemiassa, jossa 10 henkilöä sairastui kouluruokailun jälkeen.
2019
Salmonella Poona aiheutti yhdeksän tartuntaa hoitolaitoksissa. Tartuntoja yhdistäväksi tekijäksi saatiin jäljitettyä valmiiksi pilkotut vesimelonikuutiot. Kuutioista salmonellaa ei kuitenkaan todettu.
2018
Vuonna 2018 raportoitiin viisi salmonellaepidemiaa. Kesäkuussa Vantaalla Salmonella Agama aiheutti 14 henkilön sairastumisen. Sairastuneet olivat nauttineet kotona valmistettua naudanlihapataa, jota oli käsitellyt salmonellatartunnan saanut henkilö.
Kolmessa epidemiassa aiheuttajaksi todettiin Salmonella Newport. Sairastuneita näissä epidemioissa oli yhteensä 38, mutta tarkemmat tartunnanlähteet jäivät tuntemattomiksi.
2017
Vuoden 2017 kesäkuussa raportoitiin epidemia, jossa sairastuneita oli yhteensä 32 usean kunnan alueella. Epidemian aiheuttajaksi todettiin Salmonella Enteritidis ja välittäjäelintarvikkeena toimivat mungpavun idut.
Marraskuussa Salmonella Bareilly aiheutti 23 henkilön sairastumisen. Tartunnanlähteeksi epäiltiin mausteita.
2015–2016
Vuosien 2015–2016 aikana Salmonella aiheutti kaksi keskisuurta ja yhden pienen epidemian, joissa sairastui yhteensä 70 henkilöä. Vuoden 2016 maalis-toukokuussa Pirkanmaalla todettiin Salmonella Enteritidis -bakteerin aiheuttama epidemia. Tartuntojen todennäköisimmäksi lähteeksi todettiin kyselytutkimusten ja jäljitysten perusteella ulkomaista alkuperää olevat mungpavun idut, jotka vedettiin pois Suomen markkinoilta.
Heinäkuussa 2015 Salmonella Newport aiheutti 45 henkilön sairastumisen todennäköisesti myymälässä valmistettujen chia-siemienvanukkaiden välityksellä.
2011–2013
Vuosina 2011–2013 raportoitiin yhteensä kuusi salmonellaepidemiaa, joista kolme oli keskisuuria ja kolme pieniä. Sairastuneita epidemioissa oli kaiken kaikkiaan 140 henkilöä.
Elo-syyskuussa 2011 todettiin Salmonella Oranienburg 15 sairastuneella, joita yhdisti ruokailu helsinkiläisessä lounasravintolassa. Tutkimusten perusteella tietyllä ruokalajilla tai ruokailuajankohdalla ei ollut yhteyttä sairastumiseen. Puutteet ravintolan omavalvonnassa sekä toimintahygieniassa ovat saattaneet vaikuttaa tartuntojen leviämiseen.
Kesäkuussa 2012 Salmonella Agona oli aiheuttajana, kun helsinkiläisessä kesäjuhlassa sairastui lähes 100 henkilöä. Tutkituista elintarvikkeista ei löytynyt salmonellaa, eikä myöskään kyselytutkimuksessa todettu yhteyttä tietyn ruokalajin ja sairastuneiden välillä. Mahdollisesti välittäjänä on ollut jokin tarjolla olleen ruoan kypsentämätön raaka-aine.
Vuoden 2012 kesä-lokakuun aikana eri puolilla Suomea todettiin yhteensä 40 Salmonella Enteritidis FT 1B -tapausta henkilöillä, jotka eivät olleet matkustaneet ulkomailla ennen sairastumista. Tehdyn kyselytutkimuksen perusteella sairastuneet olivat nauttineet kanasalaattia useammin kuin heidän verrokkinsa. Samaan aikaan Virossa identtinen salmonellakanta (genotyyppi SENT 117, alentunut herkkyys siprofloksasiinille) aiheutti epidemian tallinnalaisessa pikaruokalassa. Evira (nykyinen Ruokavirasto) jäljitti Suomessa sairastuneiden syömien kanaruokien alkuperää ja selvisi, että osan sairastuneista nauttiman kanasalaatin ja Tallinnan epidemiassa välittäjäelintarvikkeeksi todetun kanarullan sisältämät kanakuutiot olivat peräisin samasta kiinalaisesta tuotantolaitoksesta. Kyseisen tuotantolaitoksen kanakuutioissa todettiin Iso-Britannian viranomaisten tutkimuksissa suomalaisten ja virolaisten potilaiden sekä Tallinnassa tarjolla olleen kanarullan kanssa identtinen S. Enteritidis -kanta. Suomessa salmonellaa ei todettu epidemian yhteydessä tutkituista kanakuutioista. Tapauksesta on julkaistu artikkeli https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28770691/.
Lokakuussa 2013 länsisuomalaisella tilalla todettiin salmonellaa ripuloivissa naudoissa. Tilan väki sekä ihmiset, joille oli myyty pastöroimatonta maitoa tilalta, tutkittiin salmonella tartunnan varalta. Salmonella Typhimurium todettiin yhdeksällä henkilöllä, joista yhdellä oli oireita, sekä nautojen ulosteessa.
2010
Vuoden 2010 ainoa raportoitu salmonellaepidemia oli Helsingissä kesäkuussa. Kaupungin epidemiologisesta toiminnasta ilmoitettiin ympäristökeskukselle, että oli todettu useita salmonellapositiivisia henkilöitä. Tähän epidemiaan yhdistettiin lopulta 10 henkilöä, joista yksi oli ollut sairaalahoidossa. Haastattelun perusteella, yhteisenä tekijänä näytti olevan salaatti. Osa henkilöistä oli osallistunut yhteisiin kotijuhliin, mutta eivät kaikki. Salaattinäytteitä otettiin laajasti eri myymälöistä, mutta salmonellaa ei todettu yhdestäkään näytteestä. Potilaista eristettiin pääosin Salmonella Typhimurium, mutta myös muita tyyppejä.
2009
Maanlaajuinen Salmonella Bovismorbificans -bakteerin aiheuttama epidemia havaittiin kesäkuussa. Touko-elokuun aikana eri puolilla Suomea 42 henkilöllä todettiin S. Bovismorbificans. Epidemiaan liitettiin varmuudella 28 sairastunutta. THL:n tekemässä tapausverrokkitutkimuksessa havaittiin yhteys sinimailasen (alfalfan) itujen syönnin ja sairastumisten välillä. Idut olivat vähittäismyynnissä eri puolella Suomea. Siementen alkuperämaa oli Italia. Maahantuoja oli tutkinut erän salmonellan varalta negatiivisin tuloksin ja siemenet käsiteltiin idättämössä ennen idätystä natriumhypokloriitilla. Kun heräsi epäily itujen osuudesta epidemian aiheuttajana, siemeniä ja ituja haettiin paikallisen viranomaisen toimesta tutkimuksiin salmonellan varalta. Siementen käsittelyssä tai omavalvonnassa idättämössä ei havaittu puutteita. Tutkimusten ajan siemenerä oli käyttökiellossa. Laajoista tutkimuksista huolimatta, siemenistä tai iduista ei voitu osoittaa salmonellaa ja erä otettiin uudelleen käyttöön. Samanaikaisesti THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitetuissa S. Bovismorbificans -tapausmäärissä voitiin nähdä ensin tapausten väheneminen ja erän vapauttamista seuraavan viikon aikana uudelleen tapausmäärän lisääntyminen. Tämän johdosta siemenerä määrättiin lopullisesti käyttökieltoon.
Salmonella onnistuttiin lopulta eristämään samasta siemenerästä Eviran laboratoriossa idätetyistä iduista sekä itujen idätys- ja huuhteluvedestä, kun jäljellä olevasta siemenerästä (noin 1000 kg) otettiin 10 lisänäytettä (á 400 g) salmonellatutkimuksiin. Näistäkin positiiviseksi todettiin ainoastaan yksi osanäyte. Siemenistä salmonellaa ei todettu, vaikka positiivisia ituja tuottaneesta osanäytteestä tutkittiin yhteensä 186 g:n näyte. S. Bovismorbificans -serotyypin lisäksi iduista todettiin S. Umbilo ja idätys- ja huuhteluvedestä S. Szentes. Tartuntoja ei enää todettu saastuneen ituerän markkinoilta pois vetämisen jälkeen.
2007
Vuonna 2007 ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin 3 keskisuurta ja 3 pientä elintarvikevälitteistä salmonellaepidemiaa.
Toukokuussa Tampereella kaksipäiväisten rippijuhlien noin 80 vieraasta ainakin 13 sairastui. Sairastuneita oli eri paikkakunnilla asuvissa perhekunnissa ja 8 sairastuneella todettiin Salmonella Agona. Perhejuhlan tarjottavat oli valmistettu itse kotona, mutta tartuntojen tultua viranomaisten tietoon, ruokia tai niiden raaka-aineita ei ollut enää jäljellä tutkimuksia varten.
S. Agona aiheutti vuonna 2007 myös toisen epidemian – 15 varmistetun tautitapauksen ryppään Lopella heinä-elokuussa. Samassa yksityiskodissa peräkkäisinä päivinä järjestettyihin rippijuhliin ja kokoukseen osallistuneista henkilöistä sairastui liki puolet (27/58). Kaikilta kolmelta tarjoiltujen ruokien valmistajalta todettiin salmonella, tosin heistä vain yhdellä oli ollut sairauden oireita. Myös lämminsavulohivoileipäkakusta eristettiin S. Agona. Laboratorioissa pakastettuna säilytetyn voileipäkakun salmonellapitoisuus oli suuri. Tartunnan alkuperä oli todennäköisesti infektoitunut ruoanvalmistaja, koska voileipäkakun valmistus on käsityötä ja siihen liittyy monta saastumisen ja tartunnan leviämisen kannalta riskialtista vaihetta.
Marraskuussa 2007 sama Salmonella Newport -kanta aiheutti joukkoruokailuun liittyen kaksi pientä epidemiaa, toisen Raumalla ja toisen Lappeenrannassa. Raumalla sairastui viisi henkilöä kouluruokailuissa ja Lappeenrannassa neljä henkilöä palvelutalon tarjoaman ruoan välityksellä. Välittäjäelintarviketta ei saatu selville, mutta valmiiksi pilkottua ulkomaista jäävuorisalaattia epäiltiin tartuntojen lähteeksi.
Syyskuussa Mikkelissä sairastui hautajaistilaisuuteen osallistuneista 26 vieraasta 18 (70 %) ja heistä kolme joutui sairaalahoitoon. Kaikilta potilailta todettiin Salmonella Typhimurium. Tilaisuuteen ruoat toimittaneen pitopalveluyrityksen työntekijällä ei todettu salmonellaa eikä tartunnanlähdettä pystytty jäljittämään.
Norjassa todettiin neljä Salmonella Weltevreden aiheuttamaa tartuntaa lokakuussa. Epidemiaa selvitettäessä kävi ilmi, että saman salmonellan serotyypin aiheuttamia tautitapauksia oli myös Tanskassa ja Suomessa. Kaiken kaikkiaan tartuntoja todettiin 45, joista Suomessa 8. Tartunnat voitiin yhdistää ilmeisesti italialaista alkuperää oleviin sinimailasen (alfalfa) ituihin, joista onnistuttiin eristämään tyypiltään identtinen salmonellakanta.
2006
Vuonna 2006 Helsingin kaupungin epidemiologisesta yksiköstä ilmoitettiin, että kahdelta henkilöltä oli eristetty Salmonella Typhimurium -bakteeri toukokuussa. Sairastuneet henkilöt olivat ruokailleet helsinkiläisessä ravintolassa kaksi viikkoa aikaisemmin. Sairastuneita, ravintolassa ruokailleita, tuli tietoon yhteensä 16. Kaksi henkilöä oli sairaalahoidossa. Tutkimuksessa ei voitu osoittaa mitään tiettyä elintarviketta infektion syyksi. Henkilökunnalla ei todettu salmonellaa. Selvityksen aikana mahdollisena salmonellan lähteenä pidettiin yrttejä tai ravintolassa itse valmistettua basilikaöljyä. Yrttien alkuperämaa oli pääsääntöisesti Suomi.
2005
Vuonna 2005 ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin yhteensä kolme elintarvikevälitteistä salmonellaepidemiaa, joista kaksi ajoittui kevääseen (tammi- ja toukokuu) ja yksi syyskuulle. Kaksi epidemioista oli keskisuuria ja yksi oli pieni.
Tammikuussa yhteensä ainakin kuusi henkilöä sairastui antibioottiherkän Salmonella Enteritidis FT 40 -kannan aiheuttamaan vatsatautiin syötyään kiinalaisessa ravintolassa Oulussa. Altistuneiden henkilöiden kokonaismäärästä ei ole varmuutta. Sairastuneet kuusi henkilöä olivat ruokailleet ravintolassa kolmena eri päivänä ja syöneet erilaisia lämpimiä ruokia. Kaikki sairastuneet olivat syöneet myös tarjolla ollutta päivän salaattia. Ravintolaan tehdyssä tarkastuksessa todettiin lukuisia hygieenisiä puutteita. Samasta ravintolasta oli alkanut salmonellaepidemia myös vuonna 2004. Silloin aiheuttajaksi varmistui brasilialainen broileri. Ravintolaa oli ohjeistettu broilerin oikeasta käsittelystä ja hygieenisistä työtavoista. Tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että edellisen epidemian aikana annettu ohjeistus oli unohtunut ja tiloissa oli tehty useita hygieniaa heikentäviä muutoksia, muun muassa käsienpesupaikkoja oli poistettu, lihalle ja kasviksille käytettiin samoja leikkuulautoja ja astioita. Keittiöhenkilökunnalla oli hygieniaosaamistodistukset. Otetuista elintarvike- tai pintapuhtausnäytteistä ei todettu salmonellaa. Ravintola on epidemian jälkeen ollut tehostetussa tarkkailussa. Ravintolassa tehtiin useita muutoksia ristikontaminaation estämiseksi ja korostettiin käsihygienian merkitystä. Ravintola myös velvoitettiin viikoittaisilla omavalvontanäytteillä seuraamaan broilerin ja salaattien mikrobiologista turvallisuutta.
Harvinainen Salmonella Typhimurium var. copenhagen FT 104B -bakteeri aiheutti laajan epidemian Etelä- ja Länsi Suomessa, erityisesti Lappeenrannan ja Porin seudulla toukokuussa 2005. Potilaista eristettiin S. Typhimurium. Bakteeriviljelyllä varmistettuja tapauksia todettiin epidemian kuluessa yhteensä noin 70, mutta todennäköisesti sairastuneiden kokonaismäärä oli huomattavasti suurempi. Tehdyssä epidemiologisessa tutkimuksessa todettiin, että Lappeenrannassa sairastuneet olivat ruokailleet samassa oppilaitoksen ruokalassa. Porin seudulla sairastuneista henkilöistä suurella osalla todettiin yhteisenä tekijänä ruokailu paikallisessa ravintolassa.
Lappeenrannassa keskuskeittiö oli pakastanut omavalvontasuunnitelman mukaisesti tarjolla olleita ruokia. Tutkittavaksi valittiin kolmena eri päivänä tarjottuja salaattinäytteitä, joista todettiin salmonellaa. Porin ravintolasta ei saatu tutkittavaksi elintarvikenäytteitä. Salaateista eristetyt salmonellakannat olivat identtisiä verrattuna potilaista eristettyihin salmonellakantoihin. Eristetyt S. Typhimurium var. copenhagen -kannat olivat moniresistenttejä. Vastaavaa salmonellakantaa ei ollut aikaisemmin eristetty Suomessa, joten heräsi epäily salmonellan ulkomaisesta alkuperästä.
Tehdyissä elintarvikkeiden jäljitystutkimuksissa todettiin, että sekä Lappeenrannan että Porin ravintolaan oli tullut samaa espanjalaista jäävuorisalaattia. Salaatin reitti maahantuojalta eri tukkujen kautta kyseisiin ravintoloihin pystyttiin selvittämään aukottomasti. Salaattien alkuperä saatiin jäljitettyä Espanjassa Lorcan alueelle Murciaan, mutta tilatasolle asti jäljitystä ei pystytty ulottamaan. Vuodenaika oli kuitenkin Espanjassa hyvin kuiva ja ilmeisesti kastelussa oli jouduttu käyttämään vaihtoehtoisia lähteitä. Salaattia oli toimitettu Suomeen toukokuussa tuhansia kiloja, mutta todennäköisesti vain osa salaatista oli saastunut salmonellalla. Epidemiassa ilmeni muutamia sekundääritartuntoja. Salaatin tuonti Espanjasta loppui pian epidemian toteamisen jälkeen, kun kesäkuussa siirryttiin käyttämään kotimaista salaattia.
Syyskuussa yksityiskodissa syntymäpäiväjuhlille osallistuneesta 23 henkilöstä 12 (52 %) sairastui oireina vatsakivut, kuume, ripuli ja oksentelu. Sairastuneilta kuudelta henkilöltä eristettiin antibioottiherkkä S. Typhimurium, FT 1 -kanta. Yksi henkilö joutui sairaalahoitoon ja menehtyi myöhemmin. Henkilöllä oli myös muita sairauksia. Syntymäpäivien tarjoilu oli valmistettu itse kotona. Ruokien valmistajista kaksi todettiin saman salmonellatyypin oireettomaksi kantajaksi. Ruokien käsittelyyn osallistuneet henkilöt eivät olleet käyneet ulkomailla juhlia edeltävän kuukauden aikana, eikä heillä ollut vatsataudin oireita. Elintarvikenäytteitä ei tutkimusajankohtana ollut enää jäljellä. Tehdyssä tutkimuksessa mikään yksittäinen ruoka ei osoittautunut tilastollisesti merkittäväksi tartunnan aiheuttajaksi. Kyseinen salmonellatyyppi on perinteinen kotimainen tyyppi, jota tavataan kotimaisissa tuotantoeläimissä.
2004
Vuonna 2004 ilmoitettiin yhteensä neljä elintarvikevälitteistä salmonellaepidemiaa, joista kaksi ajoittui tammi-helmikuuhun ja kaksi elo-syyskuuhun. Kolme epidemioista oli keskisuuria ja yksi pieni.
Salmonella Agona aiheutti 19 henkilön sairastumisen Suomussalmella tupaantuliaisten ruokatarjoilun välityksellä. Ruuat oli valmistettu kotona. Tarjolla oli salaattia, voileipä- ja täytekakkuja. Tutkituista elintarvikenäytteistä ei kuitenkaan todettu salmonellaa, eikä kyselytutkimus osoittanut minkään tietyn elintarvikkeen olevan todennäköinen aiheuttaja.
Salmonella Enteritidis aiheutti kaksi epidemiaa. Elokuussa hääjuhlassa Kuopiossa sairastui 26 henkilöä tyypillisin salmonellaoirein (altistuneita 82 henkilöä; 32 %). Yksi henkilö oli sairaalahoidossa. Ruuat valmisti pitopalvelu. Tehdyssä tutkimuksessa makaronisalaatin syöminen oli tilastollisesti merkitsevä riskitekijä. Makaronisalaattia ei saatu näytteeksi, eikä muista elintarvikkeista ei todettu salmonellaa. Yhdellä keittiötyöntekijällä todettiin salmonella. Työntekijä oli oireeton, eikä ollut matkustanut pohjoismaiden ulkopuolella. Hän oli käsitellyt makaronisalaatin aineksia.
Oulussa todettiin lyhyen ajan sisällä neljä kotimaassa saatua salmonellatapausta. Sairastuneita yhdisti ruokailu eräässä paikallisessa ravintolassa. Ravintolasta tarkastuksen yhteydessä otetuista näytteistä marinoidusta broilerista todettiin Salmonella Enteritidis. Myös neljästä potilaasta eristetty salmonella oli samaa tyyppiä. Ravintolan henkilökunnalla salmonellaa ei todettu. Saastunutta tavaraerää ei pystytty jäljittämään, koska alkuperäiset pakkaukset oli purettu. Ravintolaan oli kuitenkin tullut brasilialaista, pakastettua broileria. Broileri sulatettiin, pilkottiin ja marinoitiin ravintolassa. Ravintolan tarkastuksessa huomattiin useita puutteita hygieniassa ja omavalvonnassa. Broilereiden käsittelypaikassa ei ollut käsienpesupistettä, lihalle ei ollut omia työvälineitä ja leikkuulaudat olivat huonokuntoisia.
Lapinlahden epidemiassa hääjuhlien tarjoilun järjesti pitopalvelu. Altistuneista 85 henkilöstä 25 sairastui oireina pahoinvointi, ripuli, kuume, oksentelu ja vatsakivut. Potilaista eristettiin Salmonella Typhimurium var. copenhagen (FT 104 moniresistentti ulkomainen salmonellatyyppi). Tutkituissa elintarvikenäytteissä ei todettu salmonellaa. Kaikkia tarjolla olleita ruokia ei kuitenkaan saatu tutkittavaksi. Tehdyssä tutkimuksessa mikään tarjolla olleista ruoista ei osoittautunut tilastollisesti merkitseväksi tartunnan aiheuttajaksi. Pitopalvelun työntekijöiden ulostenäytteet olivat negatiiviset salmonellan suhteen. Näytteet otettiin kuitenkin lähes puolentoista kuukauden kuluttua epidemian alkamispäivästä. Maatilan emäntä oli osallistunut ruuanvalmistukseen ja hänellä oli ollut vatsataudin oireita jo tällöin.
2002
Vuonna 2002 ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin viisi salmonellaepidemiaa, joista kaksi oli keskisuurta ja kolme pientä.
S. Abony aiheutti lokakuussa Pohjois-Savossa epidemian mungpavun itujen välityksellä. Salmonellatartunnan sai 13 henkilöä, joista kaksi oli elintarviketyöntekijöitä (oireettomia). Tartunnan saaneet olivat syöneet saman idättämön valmistamia mung-pavun ituja, jotka olivat samaa valmistuserää. Itujen siemenet olivat kiinalaisia. Siemenerässä oli todettu poikkeavuuksia: väri oli epätasainen ja siemenet olivat itäneet heikosti. Jäljellä olevista siemenistä sekä niistä kasvatetuista iduista ei pystytty eristämään salmonellabakteereja. Näytön vahvuuden luokittelu perustui potilasnäytetuloksiin ja tartunnan saaneiden potilaiden haastatteluihin.
Salmonella Oranienburg aiheutti eri puolilla Eurooppaa noin 300 ihmisen sairastumisen vuosien 2001–2002 vaihteessa. Yhteiseksi tekijäksi osoittautui saksalaisen Chateau -merkkisen suklaan syönti. Saastuneiden suklaaerien valmistuspaikaksi paljastui kaikissa tapauksissa sama saksalainen tehdas. Samaa salmonellatyyppiä eristettiin suklaasta ainakin Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa. Suklaan syöntiin liittyviä sairastumisia raportoitiin edellisten lisäksi Hollannissa, Kanadassa, Itävallassa, Belgiassa, Australiassa ja Kroatiassa. Suomessa kahden positiivisiksi todetun suklaaerän salmonellapitoisuudet olivat pieniä. Suomessa raportoitiin 9 henkilön saaneen S. Oranienburg -tartunnan. Saastuneiksi todetut suklaaerät vedettiin pois markkinoilta.
Suurin salmonellaepidemia (47 sairastunutta) sattui Helsingissä maalis-huhtikuussa. Salmonella Typhimurium -tartunnan saaneista henkilöistä osa oli ruokaillut seurakunnan tiloissa ja osa kahdessa eri ravintolassa. Yhteiseksi tekijäksi kaikissa ruokailupaikoissa osoittautui libanonilaisen seesamimassan käyttö erilaisissa ruoissa. Tutkimuksissa salmonellaa ei todettu seesamimassasta eikä muista elintarvikenäytteistä. Tutkimus osoitti tilastollisesti merkitsevän yhteyden sairastumisten ja seesamimassaa sisältävien ruokien syömisen välillä.
Kotkassa todettiin touko-kesäkuussa pieni salmonellaepidemia. Tutkimuksissa neljällä sairastuneella todettiin S. Typhimurium FT120. Heistä kolme oli samasta työpaikasta, ja he olivat ruokailleet samassa työpaikkaruokalassa. Kyseisen työpaikkaruokalan oireettomalla elintarviketyöntekijällä todettiin myös sama salmonellatyyppi. Tartunnan lähde jäi kuitenkin epäselväksi. Myös Piikkiössä esiintyi kesällä pieni S. Typhimurium -epidemia (5 sairastunutta). Sairastuneilta eristetyt kannat olivat kaikki faagityyppiä FT104. Kaikki sairastuneet olivat ruokailleet samassa piikkiöläisessä ravintolassa.
2001
Vuonna 2001 ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin kolme kesään ajoittunutta salmonellaepidemiaa, joista kaksi oli keskisuurta ja yksi pieni epidemia. Kesäkuun alussa todettiin Joensuussa epidemia, jossa 11 henkilöä sai Salmonella Dublin -tartunnan. Sairastuneita yhdisti ruokailu eräässä ulkoilmaravintolassa. Tartunnan lähteeksi epäiltiin elintarviketyöntekijää ja myös ravintolan kuumina tarjoiltavien ruokien lämpötila todettiin hälyttävän alhaiseksi.
Heinäkuun lopussa havaittiin Turussa pieni Salmonella Senftenberg -epidemia (kolme sairastunutta). Sairastuneet olivat ruokailleet samassa hampurilaisravintolassa. Yhdeltä keskuskeittiön työntekijältä, joka oli myös syönyt samoja ruokia, eristettiin S. Senftenberg. Epäselväksi jäi, oliko työntekijä tartunnan lähde vai saanut tartunnan samoista ruoista.
Salmonella Typhimurium faagityyppi 1 aiheutti 30 häävieraan sairastumisen (noin 110 altistunutta) Rovaniemen maalaiskunnassa heinäkuun lopussa. Tartunnan lähdettä ei tutkimuksissa saatu selville, mutta kyselytutkimuksen tulokset osoittivat kuitenkin todennäköisen yhteyden häätilaisuuden ruokailuun.
2000
Vuonna 2000 ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin viisi salmonellaepidemiaa. Epidemiat sattuivat touko-syyskuun välisenä aikana ja sairastuneita oli epidemiaa kohden 7–20. Epidemioiden tutkimuksissa salmonella eristettiin potilasnäytteistä, mutta ei elintarvikenäytteistä. Salmonella Typhimurium oli syynä kolmeen epidemiaan. Ravintolassa tarjottu promootioillallinen oli mahdollinen S.Typhimurium var. copenhagen -tartuntojen lähde. Illalliselle osallistuneista 174 henkilöstä 20 sairastui. Keittiöhenkilökunnasta kahdella todettiin sama salmonellatyyppi. He olivat oireettomia salmonellan kantajia. Keittiöhenkilökunta oli syönyt samoja ruokia kuin mitä oli tarjottu promootioillallisella. Epäselväksi jäi, olivatko keittiössä työskennelleet saaneet tartunnan aikaisemmin ja mahdollisesti toimineet tartunnan lähteenä, vai saivatko hekin tartunnan illallisruoista.
Kesätapahtumasta ostettu palviliha, jota säilytettiin kotona pitkään huoneenlämmössä, oli yhteinen tekijä S. Typhimurium -tartunnoille (8/11 altistunutta) eräässä perhetapahtumassa. Kesätapahtumassa oli myyty 1200 kiloa kyseistä palvilihaa eikä muita sairastumisia tullut tietoon.
Syyskuun alussa tuli Kotkassa tietoon, että useilla kotkalaisessa hotellissa yöpyneillä henkilöillä oli todettu S. Typhimurium -tartunta. Tartunnan sai ainakin kolmelta eri paikkakunnalta kotoisin olevien ryhmien jäseniä (11/115 altistunutta). Tutkimuksissa selvisi, että ainoa yhteinen ruokailu näillä henkilöillä oli kyseisen hotellin aamiainen.
Ahvenanmaalla sijaitsevassa kurssikeskuksessa todettiin syyskuussa S. Enteritidis faagityyppi 1 -infektioita kurssilaisten keskuudessa (7/15 altistunutta). Heistä viisi joutui sairaalahoitoon. Kurssikeskuksessa oli kasvatettu ituja. Selvityksen mukaan itujen valmistukseen oli osallistunut vatsaoireita poteva henkilö.
Salmonella Saintpaul aiheutti 12 henkilön (27 altistunutta) sairastumisen perhejuhlassa tarjottujen ruokien välityksellä. Ruokien valmistukseen oli osallistunut tartunnankantaja.
Talousvesivälitteiset epidemiat
Kuva 2.*) Talousvesivälitteiset salmonellaepidemiat vuosina 2000-2020 (pdf)
2003
Kampylobakteeri- ja salmonellaepidemiat olivat pieniä sairastuttaen yhteensä 5 henkilöä. Muissa veden välityksellä tapahtuneissa epidemioissa sairastui keskimäärin 60 henkilöä. Valtaosa vesiepidemioista (9/11; 82 %) tapahtui touko-heinäkuun välisenä aikana.
Kuusamon terveysvalvontaviranomaiselle ilmoitettiin heinäkuussa useita epäilyjä luontopolun juomavesien laadusta. Juomavetenä käytettiin purovettä. Vesinäytteiden tutkimukset osoittivat ulostesaastutusta (E. coli) useissa näytteenottopisteissä. Kahdelta vatsatautiin sairastuneelta eristettiin Salmonella Potsdam. Puroveden juomisen ja sairastumisten välillä oli ilmeinen yhteys.
2000
Kalikivirus oli yhtenä aiheuttajana Pelkosenniemen Pyhätunturin laskettelukeskuksen vesiepidemiassa joulukuussa. Joulusesongin aikana jouduttiin ottamaan käyttöön alueella sijaitseva kunnan lisävedenottamo. Sen yläpuolella sijaitsevasta kunnan jätevesiputkesta oli vuotanut rikkoutuneen tiivisteen takia jätevettä maaperään ja aiheuttanut lisävedenottamon veden saastumisen. Noin 300 lomailijaa sairastui juotuaan saastunutta vesijohtovettä. Suurimmalla osalla sairastuneista kyseessä oli muutaman päivän kestoinen, kuumeeton ripulitauti. Usean tällä taudinkuvalla sairastaneen ulosteesta löydettiin kalikivirus. Joillakin oireet pitkittyivät ja heistä todettiin Salmonella Ohio tai Campylobacter upsaliensis. Vesinäytteessä todettiin kalikivirus ja S. Ohio.
*) Kuvia ei päivitetä vuoden 2020 jälkeen. Uusimmat luvut löytyvät Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelusta.