Elintarvikevälitteiset epidemiat
2023
Vuonna 2023 raportoitiin yksi keskikoinen sapovirusepidemia, jossa 19 henkilöä oli sairastunut henkilöstöravintolassa tapahtuneen ruokailun jälkeen vatsatautioirein. Tutkimuksissa viidestä potilasnäytteestä löydettiin sapovirus. Elintarvikenäytteistä tai talousvesinäytteestä sapovirusta ei todettu, mutta kyselytutkimuksen perusteella kaikki sairastuneet olivat syöneet porkkana-kaali-kesäkurpitsa-retikkaraastetta. Koska etenkin kasviksista virusten eristäminen on hankalaa, voidaan pitää todennäköisenä, että epidemian välittäjäelintarvikkeena on ollut raastesalaatti.
2020
Tammikuussa 2020 Jyväskylässä oli suuri sapovirusepidemia, jossa sairastui yhteensä 124 henkilöä. Sairastuneet olivat osallistuneet liikuntakeskuksessa järjestettyyn jääkiekkotapahtumaan ja syöneet siellä tarjoiltua lounasta. Sairastuneiden yleisimmät oireet olivat pahoinvointi, mahakipu, väsymys, ripuli ja oksentelu. Potilailta saaduista ulostenäytteistä todettiin sapovirus. Elintarvike- ja talousvesinäytteitä tutkittiin myös, mutta ne täyttivät laatuvaatimukset. Loppupäätelmänä oli, että sapovirus oli todennäköisesti levinnyt ruokailun yhteydessä, mutta viruksen ensisijainen lähde jäi tuntemattomaksi.
2019
Sapovirus aiheutti vuonna 2019 yhden keskisuuren elintarvikevälitteisen epidemian, jossa sairastui 89 henkilöä. Sairastuneita yhdisti ruokailu samassa henkilöstöravintolassa. Tutkimuksissa potilasnäytteistä todettiin sapovirus. Selvitysten perusteella vaikutti todennäköiseltä, että virus on levinnyt infektoituneen ravintolatyöntekijän kautta.
Talousvesivälitteiset epidemiat
2018
Vuoden 2018 suurin vesivälitteinen epidemia oli Nousiaisissa, missä kunnallisen talousvesiverkosto saastui jätevedellä putkirikon yhteydessä. Epidemiassa sairastui yhteensä 463 henkilöä. Sapovirus todettiin sekä potilas- että talousvesinäytteistä. Talousvedestä todettiin myös indikaattoribakteereita, EHEC sekä C. perfringens. Potilaisnäytteistä todettiin sapoviruksen lisäksi norovirus, astrovirus, EHEC, ETEC ja Plesiomonas shigelloides. Tapauksen yhteydessä jaettiin talousvettä vapaaehtoisvoimin. Myös juomaveden keittokehotus sekä osittaiset käyttörajoitukset olivat käytössä. Saastuneen vesijohtoverkoston puhdistaminen toteutettiin verkoston huuhtelun ja tehokloorauksen avulla.
2016
Lokakuussa 2016 Äänekoskella oli vesivälitteinen epidemia, joka sai alkunsa ilmanpoistokaivosta, johon oli asennettu sekä talousveden että jäteveden ilmanpoistoputket. Kun paine verkostossa putkirikon seurauksena laski, jätevettä pääsi talousvesiputkistoon. Saastuneelle vedelle altistui noin 400 taloutta. Epidemian alkuvaiheessa sairastuneista todettiin sapovirusta ja myöhemmin pitkittyneiden oireiden vuoksi tehdyissä parasiittitutkimuksissa Dientamoeba fragilis -alkueläintä.
2012
Siilinjärvellä heräsi epäily epidemiasta, kun heinäkuussa terveyskeskukseen hakeutui tavallista enemmän vatsatautipotilaita. Tutkimuksissa havaittiin sairastuneita yhdistäväksi tekijäksi asumisen samalla asuinalueella. Epidemian aiheuttajaksi osoittautui talousveden saastuminen putkirikon seurauksena. Otetuista näytteistä löytyi tutkimuksissa useampia mahdollisia taudinaiheuttajia, kuten E. coli -ja C. perfringens -bakteereita. Sapovirus todettiin kuuden potilaan ulostenäytteessä sekä epidemia-alueelta otetusta jätevedestä. Epidemian selvittäminen ja tilanteen korjaaminen kesti useita viikkoja ja edellytti keittokehotuksen lisäksi veden kloorikäsittelyä. Selvitysilmoituksen mukaan vesiepidemiassa sairastui noin 225 henkilöä, mutta jälkeenpäin on arvioitu sairastuneiden määrän olleen todellisuudessa tätä suurempi, jopa noin 1 500 henkilöä.