Elintarvikevälitteiset epidemiat
Kuva.*) Elintarvikevälitteiset Staphylococcus aureus -epidemiat vuosina 2000-2020 (pdf)
2023
Vuonna 2023 Staphylococcus aureus oli aiheuttajana yhdessä keskisuuressa epidemiassa. Yhteensä 16 henkilöä sairastui syötyään juhlissa tarjottua kotijuustoa, josta tutkimuksissa todettiin runsaasti Staphylococcus aureus -bakteeria. Epidemian syntymiseen vaikuttivat saastunut raaka-aine, koska kotona valmistettuun juustoon oli käytetty juuri utaretulehduksesta toipuneen lehmän maitoa. Lisäksi juuston valmistuksen aikana oli tapahtunut virheitä jäähdytys- ja säilytysajoissa.
2022
Staphylococcus aureus oli mahdollinen aiheuttaja yhdessä pienessä epidemiassa, jossa kaksi saman perheen jäsentä sairastui syötyään kanakebabia.
2021
Vuonna 2021 Staphylococcus aureus oli aiheuttajana yhdessä pienessä epidemiassa, jossa neljä henkilöä sairastui kotioloissa tarjoilluista kahvileivistä. Epidemian syntymiseen vaikuttaneet tekijät jäivät tuntemattomiksi.
2020
Staphylococcus aureus -bakteerin tuottama enterotoksiini aiheutti yhden pienen epidemian vuonna 2020. Viisi henkilöä sairastui syötyään pikaruokalan naudanlihasta valmistettua kebabia. Vaikuttavana tekijänä oli ainakin virheet ruoan säilytysajassa ja -lämpötilassa, jolloin bakteerit pääsevät lisääntymään elintarvikkeessa ja tuottamaan toksiinia.
2019
Vuonna 2019 Staphylococcus aureus aiheutti yhden pienen epidemian, jossa sairastui kuusi henkilöä. Välittäjäelintarvikkeena tässä tapauksessa oli sekasalaatti, jonka säilytysaikaan ja -lämpötilaan liittyvät virheet vaikuttivat epidemian syntymiseen.
2017
Vuonna 2017 raportoitiin yksi pieni Clostridium perfringens -bakteerin aiheuttama epidemia, jonka toisena aiheuttajana oli Staphylococcus aureus. Kesäkuussa Hyvinkäällä sairastui 7 henkilöä ravintolaruokailun yhteydessä. Tapaukseen liittyivät virheet ruoan säilytysajassa ja -lämpötiloissa.
2015
Staphylococcus aureus aiheutti yhden, keskisuuren epidemian marraskuussa Vihdissä. Epidemian lähteeksi tunnistettiin itse valmistetun kana-riisi-vihannesruoan liha. Epidemian 120 altistuneesta 22 sairastui.
2012
Vuonna 2012 todettiin kaksi Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttamaa epidemiaa, ensimmäinen helmikuussa Porissa ja toinen huhtikuussa Helsingissä. Porin epidemiassa välittäjäelintarviketta ei pystytty todentamaan, mutta tartunnan oli saatu grilliltä. Epidemiassa sairastui neljä henkilöä. Helsingin pienessä epidemiassa ruokamyrkytysepidemian lähteeksi todettiin vuohenjuustokreemi, jota oli tarjottu ravintolassa. Epidemiassa sairastuneita oli kaksi henkilöä. Epidemiat johtuivat puutteellisesta hygieniasta ja virheellisestä säilytyslämpötilasta.
2008
Staphylococcus aureus aiheutti yhden, keskisuuren epidemian vuonna 2008. Pieksämäkeläisessä palvelukodissa sairastui elokuussa 15 henkilöä 19 ruokailuun osallistuneesta (79 %) parin tunnin kuluttua syömisestä. Potilasnäytteitä ei tutkittu, mutta päivälliseksi nautitusta kanasalaatista todettiin erittäin suuri pitoisuus S. aureus -bakteeria. Eristetyt bakteerikannat tuottivat enterotoksiinia ja sitä todettiin kanasalaatista. Palvelukodin keittiössä oli meneillään remontti ja tämän takia henkilökuntaa neuvottiin kiinnittämään tarkempaa huomiota käsihygieniaan ja säilytyslämpötiloihin sekä toistaiseksi valmistamaan vain kuumennettavia keitto- ja uuniruokia riskien pienentämiseksi.
2007
Vuonna 2007 Staphylococcus aureus aiheutti yhden, keskisuuren epidemian. Elokuussa Jyväskylässä pankin ruokalassa sairastui 13 henkilöä syötyään lounaalla edellisillan asiakastapahtumasta jäänyttä, uudelleen lämmitettyä savusikaa (palvipossu). Lihasta todettiin S. aureus pitoisuutena 1,2 x 106 pmy/g. Kannan enterotoksiinin tuottamiskykyä ei tukittu. Epidemian taustalla oli virhe kypsennetyn lihan jälkikäsittelyssä sekä liian hidas ja tehoton jäähdytys, joka mahdollisti bakteerin lisääntymisen ja toksiinin tuotannon.
2006
Staphylococcus aureus aiheutti yhden, pienen epidemian, kun Jyväskylässä kaksi henkilöä sairastui ravintolassa syödyn Metsästäjän kanaruoka -annoksen välityksellä tammikuussa. Annokseen kuuluvasta papu-paprika-herkkusieniseoksesta todettiin S. aureus. Eristetyt bakteerikannat tuottivat enterotoksiinia.
2005
Staphylococcus aureus aiheutti yhden, pienen epidemian vuonna 2005. Ravintolan valmistama kanakebab aiheutti yhteensä kymmenen henkilön sairastumisen kahden päivän aikana. Jälkimmäisenä päivänä myös yksi ravintolan työntekijä sairastui vatsatautiin. Kaksi sairastuneista joutui sairaalahoitoon. Yhden sairastuneen ulostenäytteestä eristettiin S. aureus. Näytteeksi saatiin samaa valmistuserää olevaa kanakebabia ja salaattia. Kebabista löytyi S. aureus. Ravintolan tilat olivat puutteelliset. Muun muassa salaatin valmistustiloissa ei ollut riittävästi vesipisteitä ja myös elintarvikkeiden kylmäsäilytyksessä oli puutteita.
2004
Ravintolan valmistama ja juhlatilaisuuteen kuljettama lihapata aiheutti yhdeksän henkilön sairastumisen (9/10; 90 %) stafylokokkienterotoksiinin aiheuttamaan vatsatautiin. Ruoka oli valmistettu tarjoilupäivänä, mutta sen valmistuksessa käytetty riistakäristysliha oli valmistettu ruuaksi jo kaksi päivää aikaisemmin. Riistakäristystä oli ollut lounastarjoiluna lämpöhauteessa. Tarjoilun jälkeen jäljelle jäänyt liha oli jäähdytetty ja säilytetty kylmiössä.
Potilaiden oireiden perusteella lihapadasta tutkittiin stafylokokkienterotoksiinit ja niitä todettiin. Enterotoksiinit olivat kestäneet kuumennuksen, mutta bakteerit olivat kuolleet. Keittiön omavalvontasuunnitelma oli suppea, ja elintarvikkeiden käsittelyssä todettiin useita puutteita: muun muassa lämpötilanmittauksia ei ollut tehty, pakasteiden sulamisvedet pääsivät valumaan valmiiden ruokien päälle kylmiössä ja ruuanvalmistuksen aikana, ruokien jäähdytys oli hidasta ja jo kertaalleen tarjolla olleita ruokia käytettiin uusien ruokien raaka-aineina.
2001
Staphylococcus aureus aiheutti kolme pientä epidemiaa vuoden 2001 aikana. Kaksi epidemioista yhdistettiin ravintolaruokailuun.
Tuusulan epidemiassa sairastui kuusi henkilöä ja välittäjäelintarvikkeeksi epäiltiin broileri-riisiruokaa.
Nokian epidemiassa todettiin kebablihassa korkea S. aureus -pitoisuus. Epidemioihin johtaneina syinä pidettiin lämpötilavirheitä, liian pitkää säilytysaikaa, infektoitunutta työntekijää ja puutteellista käsihygieniaa.
Porissa sattuneessa kolmen henkilön epidemiassa (kaikki sairaalahoidossa) ruokamyrkytykseen johtaneiksi syiksi ilmoitettiin kalalaitoksessa savustettujen kalojen riittämätön jäähdytys. Tutkitussa epäilyttävässä valmistuserässä todettiin korkea S. aureus -pitoisuus. Eristettyjen bakteerikantojen todettiin tuottavan A-tyypin enterotoksiinia.
2000
Stphylococcus aureus aiheutti yhden pienen epidemian työpaikalla syödyn liha-makaronivuoan välityksellä. Ruoan käsittelyssä todettiin useita lämpötiloihin liittyviä virheitä.
Talousvesivälitteiset epidemiat
Ei todettuja talousvälitteisiä epidemioita vuodesta 2000.
*) Kuvaa ei päivitetä vuoden 2020 jälkeen. Uusimmat luvut löytyvät Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelusta.