15.9.2016
MRSA-bakteerin esiintyvyyttä teurassioilla seurataan jälleen. Seuranta on jatkoa vuonna 2009–2010 toteutetulle teurastamokartoitukselle. Tarkoituksena on selvittää, onko bakteerin esiintymisessä teurassioilla tapahtunut muutosta ja millaisia MRSA-tyyppejä sioissamme tällä hetkellä esiintyy. Näytteiden keruu aloitetaan syyskuussa 2016 ja se kestää vuoden. Tulosten vertailun mahdollistamiseksi näytteenotto pyritään toteuttamaan mahdollisemman yhtenevästi edellisen teurastamokartoituksen kanssa.
Metisilliinille resistentit Staphylococcus aureus -bakteerit (MRSA) ovat stafylokokkibakteereita, jotka eroavat muista saman lajin bakteereista vain antibioottiherkkyytensä suhteen. Ne eivät tartu tai aiheuta tulehduksia muitaStaphylococcus aureus -bakteereita herkemmin. Staphylococcus aureus infektioista suurin osa on lieviä, mutta erityisesti sairaalapotilailla ne voivat olla vakavia. MRSA-bakteerit ovat vastustuskykyisiä kaikille beetalaktaamiryhmän antibiooteille, mikä vaikeuttaa infektioiden hoitoa.
MRSA-bakteerin yleistyminen eläimillä vaikuttaa myös ihmisiin. Erityisesti eläinten parissa työskentelevät henkilöt voivat altistua hyötyeläimiin liitetylle MRSA-CC398 – tyypille ja tulla sen kantajaksi. MRSA-CC398 – tyyppiä on todettu lisääntyvästi myös Suomessa. Vuonna 2015 MRSA-CC398 eristettiin 41 henkilön näytteestä, kun edeltävän kahdeksan vuoden aikana sitä todettiin yhteensä noin 50 kertaa. Kaikilla tartunnan saaneilla henkilöillä ei tiettävästi ole ollut yhteyttä sikoihin.
MRSA-bakteerit eivät ole erityisiä taudinaiheuttajia sioilla. Sikojen MRSA-tartunnat on todettu pääsääntöisesti oireettomilla eläimillä, jolloin MRSA:lla ei ole ollut vaikutusta eläinten terveyteen. Sikojen MRSA-tartunnat voivat olla peräisin ihmiseltä, toisilta sioilta tai joltain toiselta eläinlajilta. Vaikka yksittäinen eläin olisi vain väliaikaisesti MRSA-bakteerin kantaja, tartunta voi säilyä eläinryhmän sisällä kiertämällä eläimestä toiseen.
Suomessa on selvitetty MRSA:n esiintymistä sioissa kolmesti. Vuonna 2008 osana EU-laajuista kartoitusta yli 200 suomalaisesta porsastuotantosikalasta otettiin ympäristöpölynäytteitä. MRSA-bakteeria todettiin yhden tilan ympäristönäytteissä. Vuosina 2009–2010 selvitettiin MRSA:n esiintymistä teurassioilla; näytteitä tutkittiin 59 teuraserästä, joista MRSA-positiivisia oli 22 %. Vuosina 2011–2012 MRSA:n varalta seulottiin kaikki 68 erityistason jalostussikalaa, joista yhdessäkään ei todettu MRSA-bakteeria Vuonna 2015 MRSA-bakteeria tutkittiin vähittäismyynnissä olleesta tuoreesta sianlihasta, jossa sen esiintyvyys todettiin alhaiseksi. Valtaosa kaikista löydöksistä on ollut MRSA-CC398 – tyyppiä.
MRSA:n tarttumista lihasta ihmiseen ei pidetä erityisenä riskinä, kunhan lihan käsittelee hygieenisesti ja kypsentää kunnolla.
MRSA-bakteerin esiintymisestä eläimissä ja elintarvikkeissa
MRSA-bakteerista ja sen merkityksestä ihmisten terveydelle
Lisätietoja antavat:
erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, p. 040 489 3447
ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, p. 040 489 3352