9.3.2016
Siipikarjasta ja siipikarjan lihasta eristetyissä bakteereissa esiintyi varsin yleisesti mikrobilääkeresistenssiä koko Euroopan alueella. Maiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua. Pohjois-Euroopassa, erityisesti maissa, joissa mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä on vähäisempää, resistenssiä todettiin eläimistä eristetyissä bakteereissa vähiten.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA:n ja Euroopan tautikeskus ECDC:n julkaisivat vuoden 2014 mikrobilääkeresistenssin seurantatietoja ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista. Raportin havainnot ovat aikaisempaa vertailukelpoisempina, sillä EFSA ja ECDC ovat käyttäneet samanlaisia perusteita tulosten tulkintaan. Vuonna 2014 elintarvikeketjun resistenssiseuranta toteutettiin ensimmäistä kertaa harmonisoidusti kaikissa jäsenmaissa ja tutkimukset kohdistettiin siipikarjasta sekä siipikarjan lihasta eristettyihin bakteereihin.
Kampylobakteerit ( C. jejuni ja C. coli) ovat yleisimpiä ihmisten maha-suolikanavan tulehdusta aiheuttavia bakteereita EU:n alueella ja niiden aiheuttamia infektioita hoidetaan tarvittaessa lähinnä makrolidi- ja fluorokinoloniryhmien mikrobilääkkeillä. Raportin mukaan ihmisistä ja siipikarjasta eristetyillä kampylobakteereilla esiintyi yleisesti vastustuskykyä käytetyille mikrobilääkkeille, esimerkiksi fluorokinoloneihin kuuluvalle siprofloksasiinille. Yli puolet (60–70 %) ihmisistä ja noin 70 % broilereista eristetyistä kampylobakteereista olivat siprofloksasilliiniille resistenttejä. Siipikarjalla (mukaan lukien siipikarjan liha) esiintyi erittäin yleisesti myös tetrasykliineille resistenttejä kampylobakteerikantoja, kun taas makrolidiresistenssiä esiintyi harvemmin. Yhteisresistenssiä makrolidi- ja fluorokinoloniryhmien mikrobilääkkeille esiintyi vähän ( C. jejuni) tai jonkin verran ( C. coli), mutta vaihtelu oli suurta jäsenmaiden välillä.
Salmonelloosi on toiseksi yleisin ihmisillä EU:n alueella raportoitu bakteerin aiheuttama elintarvikevälitteinen infektio, jota voidaan hoitaa fluorokinoloniryhmän mikrobilääkkeillä. Ihmisistä ja siipikarjasta eristetyt salmonellat osoittautuivat yleisesti resistenteiksi tetrasykliinille, ampisilliinille ja sulfonamideille. Noin neljännes (26 %) ihmisistä eristetyistä salmonellabakteereista todettiin samanaikaisesti vastustuskykyiseksi useammalle mikrobilääkkeelle. Lisäksi broilereista, kalkkunoista ja siipikarjan lihasta eristetyt salmonellakannat olivat yleisesti resistenttejä myös fluorokinoloneille. Munintakanoista eristetyillä kannoilla resistenssiä esiintyi pääosin vähemmän kuin broilereista eristetyillä. Vastustuskykyä kolmannen polven kefalosporiineille esiintyi EU:n alueella edelleen vain harvoin ja yhteisresistenssi sekä fluorokinoloneille että kefalosporiineille oli erittäin harvinaista.
Eläimille annettujen mikrobilääkehoitojen välillistä vaikutusta seurataan terveistä eläimistä kerätyistä indikaattoribakteereista. Indikaattoribakteerit voivat olla myös resistenssitekijöiden varastoja tautia aiheuttaville bakteereille. Siipikarjasta eristetyillä E. coli -indikaattoribakteereilla tavattiin yleisesti fluorokinoloni-, ampisilliini-, sulfonamidi-, trimetopriimi- ja tetrasykliiniresistenssiä. Moniresistenttejä kantoja esiintyi yleisesti sekä broilereilla että kalkkunoilla. Resistenssi kolmannen polven kefalosporiineille tai yhteisresistenssi sekä fluorokinoloneille että kolmannen polven kefalosporiineille oli kuitenkin vähäistä.
Kolmannen polven kefalosporiineille vastustuskykyisiä E. coli - ja salmonellakantoja tutkittiin ensi kertaa tarkemmin hydrolysoivien entsyymien (laajakirjoiset beetalaktamaasit ESBL ja AmpC) tuoton suhteen. Näitä laajasti eri beetalaktaamiryhmän mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä kantoja löytyi vain vähän. Karbapeneemeille resistenttejä E. coli - ja salmonellakantoja ei todettu lainkaan. Kolistiiniresistenssiä esiintyi jonkin verran, erityisesti tietyillä salmonellaserotyypeillä, mutta vain vähäisessä määrin indikaattori E. coli -bakteereilla (0,9 % broilerit ja 7,4 % kalkkunat).
Broilereilta eristettyjen kampylobakteerien resistenssi yleistyi Suomessa
Suomessa kampylobakteerien resistenssin esiintyvyys on eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna edelleen vähäistä, vaikka kotimaisista teurasbroilereista eristettyjen kantojen fluorokinoloni- ja tetrasykliiniresistenssi lisääntyi selvästi vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 broilereista eristetyistä kampylobakteereista oli 25 % resistenttejä fluorokinoloneille ja 17 % tetrasykliinille. Resistenttien kantojen alkuperää ei tiedetä. Suomessa mikrobilääkkeitä käytetään broilerintuotantoketjussa hyvin vähän eikä tuotantopolven broilereita lääkitä lainkaan. Resistenssiä muille tutkituille mikrobilääkeryhmille, mukaan lukien makrolidit, ei esiintynyt lainkaan.
Salmonelloja eristetään kotimaisista tuotantoeläimistä harvoin ja ne ovat yleensä hyvin herkkiä eri lääkeaineille. Kuten aiempina vuosina, myös vuonna 2014 eristettiin vain muutamia mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä salmonellakantoja naudoilta. Myös ihmisten salmonellakannat olivat Suomessa harvemmin resistenttejä monille lääkeaineille kuin Euroopassa keskimäärin.
Kotimaassa teurasbroilereista eristetyillä E. coli -indikaattoribakteereilla resistenssi oli pääosin varsin vähäistä; resistenssiä esiintyi eniten tetrasykliinille (10,9 %), jota todettiin hieman enemmän kuin edellisessä seurannassa vuonna 2011. Vuonna 2014 seulottiin myös ESBL/AmpC-entsyymiä tuottavia E. coli -bakteereita; niiden esiintyvyys teurasbroilereilla oli 7 %. Näitä bakteereita on todettu Suomessa broilereilla vuodesta 2010.
Vuonna 2014 tutkittiin myös kolistiiniresistenssin yleisyyttä salmonella- ja indikaattori E. coli -bakteereissa. Kolistiini on polymyksiiniryhmän mikrobilääke, joka voi olla viimeinen vaihtoehto moniresistenttien gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa. Vuoden 2015 lopulla uuden, helposti bakteerien välillä siirtyvän kolistiiniresistenssimekanismin löytyminen aiheutti huolta maailmalla. Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, Suomessa ei käytetä kolistiinia eläinlääkinnässä. Vuonna 2014 Euroopassa kolistiiniresistenttejä kantoja todettiin vain harvoin. Suomessa todettiin alentunutta herkkyyttä kolistiinille kolmella naudasta ja yhdellä tuontibroilerinlihasta eristetyllä salmonellalla, joilta ei kuitenkaan jatkotutkimuksissa löydetty siirtyvää kolistiiniresistenssimekanismia. Kotimaisilla E. coli -indikaattoribakteereilla kolistiiniresistenssiä ei todettu.
Lisätietoa eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien mikrobilääkeresistenssiseurannasta Suomessa on koottu Zoonoosikeskuksen internetsivulle.
Lisätietoa potilaslöydöksistä löytyy FINRES 2014 -julkaisusta ja Tartuntataudit Suomessa 2014 -julkaisusta.
EFSA-ECDC 2014 -raportti kokonaisuudessaan
Lisätietoja antavat:
Eläinten resistenssiasiat: Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, Ruokavirasto, p. 040 489 3447
Resistenssistä ihmisillä: Laboratoriopäällikkö Jari Jalava, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, p. 029 524 6629