8.8.2017
Ihmisten terveyden näkökulmasta katsoen Suomen eläintautitilanne säilyi hyvänä vuonna 2016. Eläimissä ei esiintynyt helposti leviäviä eläintauteja kuten klassista raivotautia, jotka olisivat vaaraksi myös ihmisille. Suomessa ei edelleenkään todettu nautatuberkuloosia tai Echinococcus multilocularis -tartuntaa. Siipikarjalle vaarallistaH5N8-tyypinlintuinfluenssatodettiin Suomessa ensikertaa luonnonvaraisissa linnuissa Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kosketuksen sairastuneeseen lintuun tai sen eritteisiin. Suomessa todetun lintuinfluenssaviruksen ei tiedetä tarttuneen koskaan ihmiseen. Suomessa luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvistä zoonooseista todettiin lepakkoraivotautia (EBLV-2) Inkoossa löydetyssä vesisiipassa sekä Brucella suis -tartuntaa viidessä metsästetyssä luonnonvaraisessa villisiassa Lappeenrannan seudulla Kaakkois-Suomessa. Tartunnat eivät levinneet kotieläimiin tai ihmisiin.
Vuonna 2016 uusia salmonellatartuntoja todettiin kuudella nautatilalla, kolmella sikatilalla, seitsemällä siipikarjatilalla sekä yhden tallin hevosissa. Edellisvuoteen verrattuna uusien salmonellatapausten määrä väheni nauta- ja sikatiloilla, mutta lisääntyi siipikarjatiloilla. Teurastetuilta naudoilta salmonellaa todettiin neljästi ja teurastetuilta sioilta kahdesti. Tavallisimmat ihmisten salmonellatartuntojen aiheuttajat Suomessa ovat S. Typhimurium ja S. Enteritidis. Eläimillä yleisin salmonellatyyppi on S. Typhimurium, sen sijaan S. Enteritidis löydökset eläimillä ovat harvinaisia. Vuonna 2016 S. Enteritidis -tyypin salmonellaa havaittiin yhdellä maatilalla, jossa tartunta todettiin nautakarjan ja kotitarvekanojen lisäksi myös tilan asukkaissa.
Pohjanmaalla yli 30 henkilöä sairastui Cryptosporidium parvum -alkueläimen aiheuttamaan ripuliin loppukesästä 2016. Alkueläin on zoonoottinen ja aiheuttaa ripulia myös vasikoissa, karitsoissa ja vuohissa. Sairastuneista henkilöistä osa oli ollut tekemisissä vasikoiden kanssa, mutta kontaktitiloilta ei enää pystytty löytämään C. parvumia tartuntalähteen selvitysvaiheessa. Vuonna 2016 C. parvumiatodettiin 57 nautatilalla ja yksittäisillä vuohitiloilla Eviran tautidiagnostiikassa. Viiden viime vuoden aikana C. parvum -tartuntojen määrä lypsykarjoissa on lähes kolminkertaistunut.
Useamman henkilön todettiin kesällä 2016 saaneen EHEC-tartunnan Varsinais-Suomessa. Tartuntalähdettä jäljitettäessä löytyi vastaava, ihmisille tautia aiheuttava E. coli -bakteeri yhdestä lammaskatraasta. Sama EHEC-tyyppi aiheutti vuonna 2012 maatilavierailuun ja raakamaitoon liittyneen EHEC-epidemian Turussa.
Trikinellaloisia ei vuonna 2016 todettu elintarvikkeiksi päätyneistä eläimistä. Trikinelloja kuitenkin esiintyy Suomen luonnossa muun muassa pienpedoilla melko yleisesti. Muista luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvistä zoonoottisista taudeista jänisruttoa todettiin enemmän kuin vuosiin. Tapaukset todettiin tyypilliseen jänisruttoaikaan heinä-syyskuussa ja ne rajoittuivat vanhastaan tunnetuille jänisruton esiintymisalueille läntiselle Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Kymenlaaksoon.
Tietoa myös muista ihmisiin tarttuvien eläintautien, kuten Q-kuumeen, BSEn, leptospiroosin, hirviekinokokin ja Toxoplasma gondiin seurannasta uusimmassa Eläintaudit Suomessa 2016 -raportissa sekä Zoonoosikeskus -internetsivuilla.
Lisätietoja antaa:
professori Sinikka Pelkonen, Ruokavirasto, p. 0400 287 061