8.6.2017
Suomessa zoonoottisilla bakteereilla resistenssiä esiintyy edelleen vähän moniin Europan maihin verrattuna. Euroopassa esiintyi vuonna 2015 mikrobilääkeresistenssiä varsin yleisesti sioista, naudoista sekä sian- ja naudanlihasta eristetyissä bakteereissa. Pohjois-Euroopassa – erityisesti maissa, joissa mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä on vähäisempää – resistenssiä todettiin vähiten. Tämä käy ilmi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja Euroopan tautikeskus ECDC julkaisemasta vuotta 2015 käsittävästä mikrobilääkeresistenssin seurantaraportista. Raportin mukaan eri maiden tulosten välillä on kuitenkin suurta vaihtelua.
Kampylobakteerit (Campylobacter jejuni ja Campylobacter coli) ovat yleisimpiä ihmisten maha-suolikanavan tulehdusta aiheuttavia bakteereita niin Euroopassa kuin Suomessa. Tartunta saadaan yleisimmin elintarvikkeen tai veden välityksellä ja infektioita hoidetaan tarvittaessa lähinnä makrolidi- ja fluorokinoloniryhmien mikrobilääkkeillä. Suomessa broilereiden kampylobakteereilla resistenssiä on esiintynyt vain vähän jo yli vuosikymmenen ajan. Tästä poikkeuksena vuonna 2014 broilerien C. jejuni -bakteereilla havaittiin kohonnut fluorokinoloni- ja tetrasykliiniresistenssi. Vuonna 2015 resistenssitasot laskivat jälleen ja ainoastaan yhdellä eristetyllä kampylobakteerikannalla todettiin resistenssiä. Vuonna 2016 fluorokinoloni- ja tetrasykliiniresistenssiä todettiin hieman enemmän, mutta kuitenkin suhteellisen vähän (alle 10 %).
EU-alueella vuonna 2015 ihmisistä ja sioista eristetyillä kampylobakteereilla esiintyi yleisesti vastustuskykyä mikrobilääkkeille. Yli puolet (60–70 %) ihmisistä ja noin 60 % sioista eristetyistä kampylobakteereista oli resistenttejä fluorokinoloneihin kuuluvalle siprofloksasilliiniille. Myös tetrasykliiniresistenssi oli yleistä, mutta makrolidiresistenssiä esiintyi harvemmin. Yhteisresistenssiä makrolidi- ja fluorokinoloniryhmien mikrobilääkkeille esiintyi kohtalaisesti; vaihtelu maiden välillä oli kuitenkin huomattavaa. Suomalaisista sioista eristetyt kampylobakteerit eivät kuuluneet seurantaohjelmaan vuonna 2015, sen sijaan kampylobakteereita eristetään sioista vuonna 2017.
Salmonelloosi on toiseksi yleisin ihmisillä Euroopassa raportoitu bakteerin aiheuttama elintarvikevälitteinen infektio. Salmonelloja esiintyy suomalaisissa tuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa harvoin ja ne ovat yleensä hyvin herkkiä eri lääkeaineille. Vuosina 2015 ja 2016 tuotantoeläimiltä eristetyistä salmonellakannoista vain muutama (n=6) on ollut yhdelle tai useammalle mikrobilääkkeelle vastustuskykyinen.
EU-maissa ihmisistä, sioista ja vasikoista eristetyillä salmonelloilla todettiin vuonna 2015 yleisesti resistenssiä tetrasykliinille, ampisilliinille ja sulfonamideille. Lähes kolmannes (29 %) ihmisistä eristetyistä salmonellabakteereista oli moniresistenttejä eli vastustuskykyisiä vähintään kolmen mikrobilääkeryhmän lääkkeelle. Moniresistenssiä esiintyi varsin yleisesti myös sioista ja naudoista eristetyillä salmonellakannoilla, mutta maiden välillä oli hyvin suurta vaihtelua. Salmonellojen vastustuskykyä kolmannen polven kefalosporiineille esiintyi edelleen vain harvoin ja yhteisresistenssi sekä fluorokinoloneille että kefalosporiineille oli erittäin harvinaista.
ESBL-bakteerien esiintyvyyttä on arvioitu entistä paremmin
Kolmannen polven kefalosporiineille resistenttejä (eli niin sanottu ESBL- ja AmpC-) sekä karbapeneemeille vastustuskykyisiä E. coli -bakteereita etsittiin vuonna 2015 Euroopan laajuisesti lihasioista, alle vuoden ikäisistä vasikoista sekä sian- ja naudanlihasta menetelmällä jolla pienetkin määrät kyseisiä bakteereita saatiin osoitettua. Suomalaisissa lihasioissa ESBL- ja AmpC-E. coli -bakteereita esiintyi vain 3 %:ssa, mikä oli selvästi vähäisempää kuin lihasioissa ja vasikoissa EU-alueella keskimäärin (noin 40 %). Suomessa todetut bakteerikannat olivat yhtä lukuun ottamatta AmpC-tyyppiä, kun lähes kaikissa muissa maissa ESBL-bakteerit olivat tavallisempia.
Suomessa vuonna 2015 vähittäismyydyssä tuoreessa sian- ja naudanlihassa ei todettu lainkaan klassisia ESBL-bakteereita. Ainoastaan sianlihasta eristettiin yksi AmpC-tyyppinen E. coli (0,3 %). EU-alueella sian- ja naudanlihassa todettiin ESBL- ja AmpC-bakteereita myös suhteellisen vähän, keskimäärin 7–10 %. Maiden välillä oli kuitenkin suurta vaihtelua. Vuonna 2016 Euroopan laajuisesti etsittiin ESBL- ja AmpC- sekä karbapeneemeille vastustuskykyisiä E. coli -bakteereita broilereista ja broilerinlihasta. Tutkimuksen mukaan, 22 % vuonna 2016 Suomessa vähittäismyydystä tuoreesta broilerinlihasta sisälsi ESBL- tai sen kaltaisia entsyymejä tuottavia bakteereita (Eviran uutinen 6.4.2017).
Karbapenemaaseja tuottavia bakteereita sialla ja sianlihassa
Tuotantoeläimillä ei karbapenemaasia tuottavia bakteereita ole Suomessa todettu. Karbapeneemien käyttö eläinten lääkintään on Suomessa kielletty. Euroopassa karbapenemaaseja tuottavia bakteereita on eläimillä todettu aiemmin vain satunnaisesti, mutta vuonna 2015 karbapeneemeille resistententtejä E. coli -bakteereita todettiin ensimmäistä kertaa tuotantoeläinten ja elintarvikkeiden resistenssiseurannan yhteydessä. Yksittäiset löydökset tehtiin Saksassa siasta ja Belgiassa sianlihasta. Sen sijaan karbapeneemeille resistenttejä salmonellakantoja ei Euroopassa vuonna 2015 todettu eläimistä lainkaan. Karbapenemaasia tuottava, niin sanottu NDM-bakteeri, todettiin Suomessa vuoden 2015 keväällä kahdelta koiralta. Koirilla oli kontakti toisiinsa.
Eläinperäisten bakteerien kolistiiniresistenssi edelleen harvinaista Euroopassa
Euroopan laajuisesti on vuodesta 2014 lähtien tutkittu kolistiiniresistenssin yleisyyttä salmonella- ja indikaattori E. coli -bakteereissa. Kolistiini on polymyksiiniryhmän mikrobilääke, joka voi olla viimeinen vaihtoehto ihmisten moniresistenttien gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa. Viime vuosina uusien, helposti bakteerien välillä siirtyvää kolistiiniresistenssimekanismia koodaavien geenien löytyminen on aiheuttanut huolta maailmalla. Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, Suomessa ei käytetä kolistiinia eläinlääkinnässä. Kolistiiniresistenssiä ei ole Suomessa todettu salmonella- ja indikaattori E. coli -bakteereissa. Vuonna 2015 useissa Euroopan maissa sioista ja vasikoista todettiin kolistiiniresistenttejä salmonella- ja E. coli -bakteereita, mutta niiden osuus oli hyvin pieni (< 1 %). Yhdellä siasta eristetyllä ja kolmella vasikoista eristetyllä E. coli -bakteerikannalla todettiin yhteisresistenssi kolistiinille ja kolmannen polven kefalosporiineille.
Mikrobilääkeresistenssi on merkittävä uhka ihmisten ja eläinten terveydelle
Eläinten mikrobilääkehoitojen välillistä vaikutusta resistenssin yleistymiseen seurataan terveistä eläimistä kerätyistä indikaattoribakteereista. Resistenssitekijät voivat myös varastoitua indikaattoribakteereihin joista ne voivat päätyä taudinaiheuttajabakteereihin. Vuonna 2015 lihasioista Suomessa kerätyillä E. coli -indikaattoribakteereilla resistenssi oli selvästi vähäisempää kuin EU-maissa kerätyillä keskimäärin; resistenssi oli yleisintä tetrasykliinille, sulfonamideille, trimetopriimille ja ampisilliinille. Vuoteen 2013 verrattuna tetrasykliiniresistenssi oli hieman laskenut samalla kun resistenssi sulfonamideille, ampisilliinille ja trimetopriimille oli hieman noussut.
EU-alueella tetrasykliini-, sulfonamidi-, ampisilliini- ja trimetopriimiresistenssi oli sioista ja alle vuoden ikäisistä vasikoista kerätyillä E. coli-indikaattoribakteereilla yleistä vuonna 2015. Sioista eristetyillä E. coli -bakteerikannoilla resistenssiä esiintyi yleisesti ottaen enemmän kuin vasikoista eristetyillä. Moniresistenttejä bakteerikantoja esiintyi sekä sioilla että vasikoilla. Resistenssi kolmannen polven kefalosporiineille ja yhteisresistenssi sekä fluorokinoloneille että kolmannen polven kefalosporiineille oli kuitenkin hyvin vähäistä. Tulokset antavat viitteitä resistenssin vähenemisestä maissa, joissa sen esiintyvyyteen on pyritty vaikuttamaan kansallisin toimenpitein.
Lisätietoa eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien mikrobilääkeresistenssiseurannasta Suomessa on koottu Zoonoosikeskuksen internetsivulle.
Lisätietoa potilaslöydöksistä löytyy FINRES 2015 -julkaisusta ja Tartuntataudit Suomessa 2015 -julkaisusta.
EFSA:n lehdistötiedote ja EFSA-ECDC 2015 raportti kokonaisuudessaan (pdf)
Mikrobilääkeresistenssi Euroopassa vuonna 2015 -sähköinen työkalu
Lisätietoja antavat:
Eläinten resistenssiasiat: Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, Ruokavirasto, p. 040 489 3447
Resistenssistä ihmisillä: Laboratoriopäällikkö Jari Jalava, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, p. 029 524 6629