23.4.2018
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) nostivat esiin mikrobilääkeresistenssin kasvavan uhkan väestön terveydelle. Huomio perustuu EFSAn ja ECDC:n julkaisemaan raporttiin, joka osoitti, että ihmisiltä ja eläimiltä Euroopassa eristetyissä zoonoosibakteereissa esiintyy yleisesti mikrobilääkeresistenssiä.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja Euroopan Tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC julkaisivat 31 Euroopan maan vuoden 2016 mikrobilääkeresistenssin seurantatietoja ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista. Raportti sisältää tiedot EU:ssa harmonisoidusta eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien resistenssiseurannasta, joka vuonna 2016 kohdistui erityisesti siipikarjaan sekä siitä saatavaan lihaan. Siipikarjasta ja siipikarjan lihasta arvioitiin ensimmäisen kerran myös laajakirjoisia beetalaktamaaseja, eli ESBL- ja sen kaltaisia AmpC-entsyymejä, tuottavien E. coli -bakteereiden esiintyvyyttä. Raporttiin on sisällytetty myös joidenkin maiden seurantatuloksia MRSA-bakteerin esiintymisestä eläimissä ja elintarvikkeissa. Suomessa ihmisten resistenssiseurannan tietoja on lisäksi julkaistu Finres 2016 -raportissa.
Kampylobakteerit (Campylobacter jejuni ja Campylobacter coli) ovat yleisimpiä EU:n alueella ihmisten maha-suolikanavan tulehdusta aiheuttavia bakteereita, joiden aiheuttamia infektioita hoidetaan tarvittaessa makrolidi- ja fluorokinoloniryhmien mikrobilääkkeillä. Raportin mukaan ihmisistä ja siipikarjasta eristetyillä kampylobakteereilla esiintyi vuonna 2016 yleisesti vastustuskykyä kyseisille mikrobilääkkeille, erityisesti fluorokinoloneihin kuuluvalle siprofloksasiinille. Yli puolet (55–64 %) ihmisistä ja noin 70 % broilereista eristetyistä kampylobakteereista olivat Euroopassa siprofloksasiiniille resistenttejä. Myös tetrasykliineille resistenttejä kampylobakteerikantoja esiintyi Euroopassa yleisesti, kun taas makrolidiresistenssiä esiintyi harvemmin. Suomessa ihmisiltä eristettyjen C. jejuni -bakteereiden makrolidiherkkyys on pysynyt hyvänä (2,4 %), mutta fluorokinoloniresistenssi on niissä hyvin tavallista (63,5 %). Sen sijaan C. coli -bakteereilla makrolidiresistenssi (22,4 %) ja fluorokinoloniresistenssi (84,8 %) ovat selvästi yleisempää. Resistenssin esiintyvyys Suomessa kasvatetun siipikarjan kampylobakteereilla on eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna edelleen vähäistä. Vuonna 2016 resistenssiä todettiin jonkin verran kinoloneille ja tetrasykliinille.
Salmonella on toiseksi yleisin ihmisillä EU:n alueella raportoitu elintarvikevälitteinen maha-suolikanavan tulehdusta aiheuttavia bakteeri; sen aiheuttamaa infektiota voidaan hoitaa fluorokinoloniryhmän mikrobilääkkeillä. Euroopassa vuonna 2016 ihmisistä ja siipikarjasta eristetyt salmonellat osoittautuivat yleisesti resistenteiksi sulfonamideille, ampisilliinille ja tetrasykliinille. Lisäksi broilereista, kalkkunoista ja siipikarjan lihasta eristetyillä salmonelloilla todettiin varsin yleisesti resistenssiä fluorokinoloneille. Moniresistenssi eli vastustuskyky vähintään kolmen mikrobilääkeryhmän lääkkeelle oli yleistä sekä ihmisistä että siipikarjasta eristetyillä salmonellabakteereilla, vaikka maiden välillä olikin hyvin suurta vaihtelua. Munintakanoista eristetyillä salmonelloilla resistenssiä esiintyi pääosin vähemmän kuin broilereista eristetyillä. Vastustuskykyä kolmannen polven kefalosporiineille esiintyi EU:n alueella edelleen vain harvoin ja yhteisresistenssi sekä fluorokinoloneille että kefalosporiineille oli erittäin harvinaista. Suomessa ihmisiltä eristettyjen salmonellakantojen resistenssissä ei ole tapahtunut isoja muutoksia viimeisten vuosien aikana. Fluorokinoloniresistenssi on ollut niissä varsin yleistä (22,2 %). Resistenssin esiintyvyys kotimaisista tuotantoeläimistä eristetyillä salmonelloilla on ollut vuodesta toiseen vähäistä. Vuonna 2016 suomalaisilta tuotantoeläimiltä eristettiin vain muutama yhdelle tai kahdelle mikrobilääkkeelle vastustuskykyinen salmonellakanta.
Siipikarjalla esiintyvien ESBL-entsyymiä tuottavien Escherichia coli -bakteerien esiintyvyydessä suurta vaihtelua eri maiden välillä
Eläimille annettujen mikrobilääkehoitojen välillistä vaikutusta seurataan EU:ssa terveistä eläimistä kerätyistä indikaattoribakteereista. Indikaattoribakteerit voivat olla myös resistenssitekijöiden varastoja tautia aiheuttaville bakteereille. Siipikarjasta eristetyillä E. coli -indikaattoribakteereilla tavattiin Euroopassa yleisesti fluorokinoloni-, ampisilliini-, sulfonamidi-, trimetopriimi- ja tetrasykliiniresistenssiä vuonna 2016. Moniresistenttejä kantoja esiintyi yleisesti sekä broilereilla että kalkkunoilla. Suomessa broilereista vuonna 2016 eristetyillä E. coli -indikaattoribakteereilla resistenssi oli pääosin varsin vähäistä; resistenssiä esiintyi eniten tetrasykliinille (10 %).
Lisäksi laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL ja AmpC) tuottavia E. coli -bakteereita seulottiin siipikarjasta ja siipikarjan lihasta ensimmäistä kertaa yhtenevästi koko EU:n alueella. ESBL-entsyymiä tuottavat bakteerit ovat usein moniresistenttejä ja vastustuskykyisiä useille tai kaikille beetalaktaameille kuten penisilliineille ja sen johdannaisille sekä kefalosporiineille. Siipikarjalla esiintyvien ESBL- ja sen kaltaisten AmpC-E. coli -bakteerien esiintyvyys vaihteli merkittävästi eri EU jäsenmaiden välillä, ollen alhaisimmillaan alle 10 % ja korkeimmillaan yli 90 %. Suomessa vuonna 2016 ESBL/AmpC-entsyymiä tuottavien E. coli -bakteerien esiintyvyys teurasbroilereilla oli 14 %. Broilerinlihassa laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavia E. coli -bakteereita todettiin Suomessa 22 %, EU-maiden keskiarvon ollessa 57 %. Suomessa broilereilla ja broilerinlihassa AmpC-bakteerit ovat selvästi yleisempiä kuin ESBL-bakteerit.
Eläimistä eristetyillä bakteereilla vähäisessä määrin resistenssiä ihmisten vakavien infektioiden hoitoon varatuille antibiooteille
Siipikarjasta ja broilerin lihasta löydettiin vuonna 2016 vähäisiä määriä karbapeneemeille resistenttejä bakteereita kahdessa EU maassa (15 Escherichia coli -bakteeria). Karbapeneemeja käytetään vakavien infektioiden hoidossa ihmisillä. Niiden käyttö ei ole sallittua eläimille.
Helposti bakteerien välillä siirtyvää kolistiiniresistenssimekanismia koodaavien geenien löytyminen on aiheuttanut huolta maailmalla. Vuonna 2016 kolistiiniresistenssiä todettiin Euroopassa vain vähäisessä määrin (2 %) siipikarjan salmonelloilla ja E. coli -bakteereilla. Kolistiini on polymyksiiniryhmän mikrobilääke, joka voi olla viimeinen vaihtoehto moniresistenttien gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa. Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, Suomessa ei käytetä kolistiinia eläinlääkinnässä.
Sioilta eristetyissä metisilliinille resistenteissä Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteereissa resistenssiä linetsolidille raportoitiin yhdestä EU-maista. Kyseistä resistenssiä todettiin ainoastaan kahdessa näytteessä, mutta löydöstä pidetään hälyttävänä sillä linetsolidi on eräs viimeisistä lääkevaihtoehdoista ihmisten MRSA-infektioiden hoidossa.
Lisätietoja antavat:
Eläinten ja elintarvikkeiden resistenssiasiat: erikoistutkija Suvi Nykäsenoja,
Ruokavirasto, puhelin 040 489 3447
Resistenssistä ihmisillä: johtava asiantuntija Jari Jalava,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, puhelin 029 524 6629