Ihmisten terveyden näkökulmasta Suomen eläintautitilanne on säilynyt pääosin hyvänä. Viimeisimmän Eläintautaudit Suomessa 2018 -raportin mukaan, eläimissä ei ole eläintauteja, kuten klassista raivotautia, jotka olisivat vaaraksi myös ihmisille. Eläimillä ei myöskään ole todettu ihmisille vakavaa tautia aiheuttavaa luomistautia, nautatuberkuloosia tai Echinococcus multilocularis -loistartuntaa.
Vuonna 2018 uusia salmonellatartuntoja ilmaantui erityisen paljon nautakarjalla, tartuntoja todettiin lypsy-, emolehmä- ja yhdistelmäkarjoissa sekä lihakarjakasvattamoissa. Sioilla salmonellaa todettiin vähemmän kuin vuonna 2017, mutta sikatiloilla salmonella oli edelleen yleisempi kuin ennen vuotta 2017. Siipikarjalla salmonellan esiintyvyys on pysynyt alhaisena. Kaikkiaan uusia salmonellatartuntoja todettiin 36 tuotantoeläintilalla, mikä on selvästi edellisvuosia enemmän. Kevättalvella 2018 havaittiin poikkeuksellisen paljon salmonellaa myös ruokintapaikoilla vierailevissa pikkulinnuissa. Ihmisten salmonellatartuntoja aiheuttavat Suomessa tavallisimmin S. Typhimurium ja S. Enteritidis. Tuotantoeläimillä yleisin ja pikkulinnuilla todettu salmonellatyyppi oli S. Typhimurium. S. Enteritidis todettiin viidessä nautakarjassa ja yhdessä sikalassa. Vuonna 2018 naudoilla todettiin myös S. Kentucky -tyypin salmonella, joka oli useammalle antibiootille vastustuskykyinen. Tällaista moniresistenttiä salmonellabakteeria ei ole aiemmin Suomessa todettu tuotantoeläimillä. Tuotantoeläimillä havaituista tartunnoista huolimatta kotimaisen naudan, sian ja siipikarjan lihan ja kananmunien tuotantoketjussa salmonellaa esiintyy edelleen vähän; vuonna 2018 salmonellabakteerin esiintyvyys lihassa oli reilusti alle yksi prosentti.
Kampylobakteerien esiintyvyys broilereilla oli edellisvuosien tapaan alhaisella tasolla. Vuonna 2018 kampylobakteerien esiintyvyys teurasbroilereilla kesäkaudella oli reilu kolme prosenttia, talvikautena tutkituissa broilereissa ei kampylobakteeria todettu. Kampylobakteeri ja salmonella ovat yleisimmät ihmisillä todetut ruokamyrkytyksiä aiheuttavat zoonoosit Suomessa.
Ihmisille ja naudoille tautia aiheuttavaa Cryptosporidium parvum -alkueläintä todettiin vuoden aikana kaikkiaan 97 nautatilalla. Nautatilojen määrä joilla C. parvum -tartunta todettiin, nousi jälleen edellisvuodesta. Vuonna 2018 kryptosporidioositapauksia todettiin ihmisillä poikkeuksellisen paljon Länsi-Suomessa. Ihmisille EHEC-tartuntojakin aiheuttavan E. coli O157 -bakteerin esiintyvyystaso teurasnaudoilla oli noin kolme prosenttia. Vuonna 2018 nautatila varmistui ihmisten EHEC-tartunnan lähteeksi kolmesti. E. coli O157 -bakteeri ei yleensä aiheuta naudoille tautia, vaan naudat ovat bakteerin oireettomia kantajia.
Trikinellaloisia ei todettu elintarvikkeiksi tarkoitetuista eläimistä, vaikka niitä esiintyy Suomen luonnossa muun muassa pienpedoilla melko yleisesti. Muista luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvistä zoonoottisista taudeista jänisruttoa todettiin vuonna 2018 vain vähän. Siipikarjalle vaarallista lintuinfluenssaa todettiin merikotkissa Lounais-Suomessa. Todettu virustyyppi (H5N6) esiintyi alkuvuodesta myös muualla Euroopassa, virustyypin ei tiedetä tarttuneen koskaan ihmiseen. Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kosketuksen sairastuneeseen lintuun tai sen eritteisiin.
Romaniasta tuodulla koiralla todettiin Mycobacterium tuberculosis -tartunta. Löydös on harvinainen, sillä edellisen kerran tämä ihmisten tuberkuloosin aiheuttajabakteeri on todettu koiralla Suomessa vuonna 1996. Tietoa myös muista ihmisiin tarttuvien eläintautien seurannasta uusimmassa Eläintaudit Suomessa -raportissa.
Lisätietoja:
Eläintaudit Suomessa 2018 (pdf) Ruokavirasto
Elintarviketurvallisuus Suomessa 2018 (pdf) Ruokavirasto
Zoonoosit Ruokavirasto
Tarttuvat eläintaudit:
Sinikka Pelkonen
yksikönjohtaja
Ruokavirasto
puhelin 0400 287 061
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Elintarvikkeiden mikrobiologinen turvallisuus:
Annukka Markkula
jaostopäällikkö
Ruokavirasto
puhelin 050 564 6175
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi