Mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä eli resistenttejä bakteereita todettiin vuosina 2017 - 2018 eniten Etelä- ja Itä-Euroopassa, ja vähiten Pohjoismaissa, osoittaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn ja Euroopan Tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n tuore seurantaraportti. Etenkin salmonella- ja kampylobakteerien resistenssi huolestuttaa. Sen sijaan eläimillä resistenssiä indikoivan E. coli -bakteerin vastustuskyvyssä on monissa maissa tapahtunut myönteistä kehitystä. Joissakin EU-maissa tilanne on kuitenkin huonontunut. Suomessa mikrobilääkeresistenssi on monelta osin selvästi EU:n keskitasoa alhaisempaa.
Salmonella- ja kampylobakteeri-infektioiden hoitomahdollisuudet huolestuttavat
Raportin tärkeimpiä havaintoja on salmonella- ja kampylobakteerien resistenssin yleistyminen ihmisten hoidossa yleisesti käytetylle fluorokinoloneihin kuuluvalle mikrobilääkkeelle, siprofloksasiinille. Salmonellat ja kampylobakteerit ovat yleisiä elintarvikevälitteisiä ihmisten ruokamyrkytyksien aiheuttajia, joita ei pääsääntöisesti hoideta mikrobilääkkeillä. Jos mikrobilääkehoitoa kuitenkin tarvitaan, se valitaan herkkyysmäärityksen mukaan. Kampylobakteerien lisääntynyt vastustuskyky fluorokinoloneille on vaikeuttanut kyseisten infektioiden hoitoa ja vaihtoehtona käytetään makrolidiryhmän lääkkeitä. Salmonellan aiheuttamia infektioita voidaan fluorokinolonien lisäksi hoitaa 3. polven kefalosporiineilla. Yhtäaikainen resistenssi näille tärkeimmille ihmisten hoidossa käytettäville mikrobilääkkeille ei Euroopassa ollut yleistä, tiettyjä salmonellatyyppejä lukuun ottamatta.
Siipikarjalle tyypilliset salmonellat vastustuskykyisiä fluorokinoloneille
Salmonelloista siprofloksasiiniresistenssi oli yleistä etenkin siipikarjasta ja siipikarjan lihasta eristetyillä, kuten myös sellaisilla ihmisiltä eristetyillä salmonellabakteereilla, jotka vastasivat siipikarjalle ominaisia salmonellatyyppejä. Sen sijaan resistenssiä 3. polven kefalosporiineille esiintyi salmonelloilla hyvin vähän koko EU:n alueella. Muiden lääkeaineiden suhteen, tuotantoeläimistä ja ihmisistä eristetyt salmonellat olivat edellisten vuosien tapaan yleisesti vastustuskykyisiä sulfonamideille, ampisilliinille ja tetrasykliineille. Vastustuskyky vähintään kolmen mikrobilääkeryhmän lääkeaineelle (moniresistenssi) oli joissakin Euroopan maissa yleistä sekä ihmisistä että eläimistä eristetyillä salmonellabakteereilla, mutta maiden välillä oli suuria eroja. Hyvää kehitystä osoittaa kuitenkin se, että joissain maissa resistenssi ampisilliinille ja tetrasykliinille oli salmonelloilla vähentynyt.
Suomessa tuotantoeläimistä eristetyillä salmonelloilla resistenssi on ollut vuodesta toiseen vähäistä. Poikkeuksena vuosi 2018, jolloin neljällä nautatilalla todettiin moniresistentti Salmonella Kentucky. Ihmisiltä Suomessa eristettyjen salmonellojen resistenssissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Fluorokinoloniresistenssi on ollut niille varsin yleistä (18 %), vaikkakin laskusuunnassa vuodesta 2016 alkaen.
Kampylobakteereilla resistenssi lisääntynyt
Kampylobakteereista siprofloksasiiniresistenssi oli yleistä etenkin siipikarjasta eristetyillä kampylobakteereilla, joissa resistenssi on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana koko EU:n alueella. Suomessakin broilereilta eristettyjen kampylobakteerien resistenssi on yleistynyt vuodesta 2014 alkaen, ollen noin 25 % vuonna 2018, mikä oli edelleen selvästi EU-keskitasoa alhaisempaa. Siprofloksasiini- ja tetrasykliiniresistenttien kampylobakteerien osuus on Suomessa vaihdellut vuodesta 2014, syytä tähän ei tiedetä. Suomessa tuotantopolven broilereita ei ole viimeisimmän vuosikymmenen aikana lääkitty mikrobilääkkeillä.
Ihmisistä Euroopassa eristetyistä kampylobakteereista yli puolet (noin 60 %) oli siprofloksasiiniille resistenttejä, vastustuskyky makrolideihin kuuluvalle erytromysiinille oli puolestaan vähentynyt. Fluorokinoloniresistenssi on varsin yleistä myös Suomessa ihmisiltä eristetyillä kampylobakteereilla. Suomessa ihmisiltä eristetyistä kampylobakteereista C. jejuni -bakteerit osoittautuivat edelleen pääosin herkiksi makrolideille, kun taas C. coli -bakteereista reilu viidennes osoitti resistenssiä makrolideille.
Mikrobilääkeresistenssitilanteessa myös myönteistä kehitystä
Eläinten mikrobilääkehoitojen välillistä vaikutusta resistenssiin seurataan EU:ssa terveistä eläimistä kerätyistä indikaattoribakteereista. Indikaattoribakteerit voivat olla myös resistenssitekijöiden varastoja tautia aiheuttaville bakteereille.
Tuotantoeläimistä (siat, vasikat, broilerit, kalkkunat) eristetyt indikaattoribakteerit osoittivat resistenssiä eniten tetrasykliinille, ampisilliinille, sulfametoksatsolille ja trimetopriimille kaikkialla Euroopassa. Siipikarjalla esiintyi lisäksi selvästi muita eläimiä enemmän kinoloniresistenssiä. Myös ampisilliiniresistenssi oli yleisempää siipikarjasta ja tetrasykliiniresistenssi yleisempää kalkkunoista eristetyillä indikaattoribakteereilla. Vastustuskykyä useammalle mikrobilääkeryhmän lääkeaineelle esiintyi EU:ssa eniten siipikarjan indikaattoribakteereilla. Siipikarjan E. coli -bakteerikannoista moniresistenteiksi todettiin vuonna 2018 reilu 40 %. Sioista eristetyistä E. coli -kannoista reilu kolmasosa (35 %) oli moniresistenttejä vuonna 2017.
Maiden välillä esiintyi kuitenkin merkittäviä eroja. Yleisesti ottaen resistenssiä todettiin eniten Etelä- ja Itä-Euroopassa, ja vähiten Pohjoismaissa. Useissa EU-maissa eläinten indikaattoribakteerien resistenssitilanteessa on tapahtunut myönteistä kehitystä 2010-luvulla, mutta resistenssitilanne on joissain maissa myös huonontunut.
Suomessa sioista eristettyjen indikaattoribakteerien vastustuskyky ei ole merkittävästi muuttunut vuosien 2010 ja 2017 välillä. Sen sijaan broilereista eristetyillä indikaattoribakteereilla ampisilliini- ja kinoloniresistenssi on lisääntynyt jonkin verran vuosien 2011 ja 2018 välillä. Resistenttien bakteerikantojen osuudet ovat kuitenkin Suomessa Euroopan mittakaavassa hyvin alhaisia niin, että kaikille mikrobilääkkeille herkkien bakteerikantojen osuus oli sioilla 77 % vuonna 2017 ja broilereilla 81 % vuonna 2018.
Moniresistentit bakteerit yleisiä eläimissä ja elintarvikkeissa
ESBL- ja sen kaltaiset AmpC-entsyymiä tuottavat bakteerit ovat usein vastustuskykyisiä monille hoidon kannalta tärkeille mikrobilääkkeille. ESBL/AmpC-E. coli -bakteerien esiintymistä seurataan EU:ssa yhdenmukaisesti tuotantoeläimillä ja vähittäismyynnin tuoreessa lihassa. Suomessa ESBL/AmpC- bakteereiden esiintymistä tutkitaan sioista ja broilereista sekä sian-, naudan- ja broilerinlihasta.
ESBL/AmpC-bakteereita todettiin Euroopassa kaikilta tuotantoeläinlajeilta (keskimäärin noin 40 - 50 %), mutta maiden välillä oli suuria eroja. Vähittäiskaupan tuoreessa lihassa ESBL/AmpC-bakteerit olivat Euroopassa selvästi yleisempiä broilerinlihassa (noin 40 %) kuin sian- tai naudanlihassa (noin 5 - 6 %). Vaikka ESBL- ja sen kaltaisten E. coli -bakteereiden esiintyvyys on Suomessa pysynyt broilereilla samalla tasolla vuosina 2016 ja 2018 (noin 13 - 14 %), on bakteerien esiintyvyys vähittäismyynnin broilerinlihassa alentunut (22 % ->15 %). Sama suuntaus nähtiin myös monessa muussa EU-maassa.
MRSA yleistynyt tuotantoeläimillä
Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA) on yleistynyt EU-maiden tuotantoeläimissä, erityisesti sioissa. Sikojen lisäksi MRSA:ta esiintyy useassa EU-maassa myös muilla tuotantoeläimillä kuten broilereilla ja juottovasikoilla, ja sitä todettiin myös turkiseläimillä. Eri maiden tilanteen vertailua hankaloittaa se, että vain pieni osa EU-maista raportoi MRSA:n esiintymistuloksia.
Kuten muualla Euroopassa, Suomessakin MRSA on teurassioilla yleinen. Vuosina 2016 - 2017 sikojen teuraseristä 77 % oli MRSA-positiivisia. Vaikka vähittäismyydyssä tuoreessa sianlihassa esiintyvyys oli vuonna 2017 suhteellisen matala (noin 6 %), niin se oli tilastollisesti noussut vuodesta 2015, jolloin MRSA-bakteeria todettiin noin 3 %:ssa tutkituista näytteistä.
Resistenssi ihmisten hoidossa kriittisen tärkeille mikrobilääkkeille
Kriittisen tärkeitä mikrobilääkkeitä (joita muun muassa kolistiini, atsitromysiini, tigesykliini, karbapeneemit, linetsolidi ja vankomysiini) käytetään hoidettaessa ihmisten moniresistenttien bakteerien aiheuttamia infektioita. Muun muassa karbapeneemejä ja kolistiinia voidaan käyttää ihmisille viimeisimpinä vaihtoehtoina moniresistenttien gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa. Linetsolidia ja vankomysiiniä käytetään viimeisimpinä vaihtoehtoina ihmisten moniresistenttien MRSA-bakteeritulehdusten hoitoon.
Tuotantoeläimillä vastustuskykyä kolistiinille todettiin Euroopassa pääasiassa vain vähän tai ei ollenkaan, vaikka yhdessä maassa kalkkunoista eristetyistä indikaattoribakteereista jopa 17 % oli kolistiinille resistenttejä. Suomessa kolistiinia ei ole käytetty eläintuotannossa, mutta joissain Euroopan maissa kolistiinin käyttö on ollut yleistä. Myös atsitromysiiniresistenssi oli Euroopassa pääosin vähäistä, vaikka muutamassa maassa eläinten ruhoista eristetyillä salmonelloilla tai eläimistä eristetyillä indikaattoribakteereilla resistenssi oli kohtalaisen yleistä (noin 10 - 20 %). Myös tigesykliiniresistenssi oli pääosin alhaista, vaikka yksittäisissä maissa resistenssi salmonelloilla oli kohtalaista tai yleistä. Karbapenemaasiresistenssi oli eläimistä eristetyillä bakteereilla harvinaista, vaikka yksittäisiä tapauksia todettiin ihmisistä eristetyillä salmonelloilla, mistä on syytä olla huolissaan. Karbapenemaasia tuottavia E. coli -bakteereita on todettu EU:n alueella tuotantoeläimistä tai lihasta erittäin harvoin eikä vuonna 2018 lainkaan.
MRSA-kantojen mikrobilääkeherkkyystutkimukset osoittivat, että EU:ssa tutkituista kannoista suuri osa oli penisilliinin sukuisten mikrobilääkkeiden lisäksi vastustuskykyisiä tetrasykliinille, mutta herkkiä esimerkiksi vankomysiinille ja linetsolidille.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja Euroopan Tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC julkaisevat säännöllisesti tietoa ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteereiden mikrobilääkeresistenssin esiintymisestä. Uusin raportti esittelee resistenssitilanteen vuosina 2017 ja 2018 sekä siihen liittyvän kehityksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Raportti kokoaa yhteen tietoa salmonella-, kampylo-, MRSA- ja ESBL-bakteereiden vastustuskyvystä eri lääkeaineille. Lisäksi resistenssin esiintymistä tutkitaan niin sanottua E. coli -indikaattoribakteereissa, mikä kuvaa eläimille annettujen mikrobilääkehoitojen välillistä vaikutusta niillä esiintyviin bakteereihin.
EFSAn lehdistötiedote
EU:n yhteenvetoraportti vuosilta 2017 ja 2018 kokonaisuudessaan
Tuloksia voi tarkastella myös sähköisen työkalun avulla
Lisätietoa eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien mikrobilääkeresistenssiseurannasta Suomessa Zoonoosikeskuksen sivuilta
Lisätietoa potilaslöydöksistä löytyy FINRES 2018 -julkaisusta
Bakteerikohtaisia esiintyvyystietoja julkaistaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen internetsivuilla kampylobakteereista, salmonelloista, MRSA-bakteereista ja ESBL-bakteereista
Lisätietoa eläimistä eristetyistä bakteereista löytyy FINRES-Vet 2018 -raportista
Lisätietoja:
Eläinten ja elintarvikkeiden resistenssiasiat:
erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, Ruokavirasto, 040 489 3447
Resistenssistä ihmisillä:
erikoistutkija Kati Räisänen, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, 029 524 7094