Vuonna 2021 eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen zoonoosi- ja indikaattoribakteerien antibioottiresistenssiseuranta Suomessa keskittyi erityisesti sikoihin ja vähittäismyynnissä olevaan sian- ja naudanlihaan. Nämä seurantatulokset ovat nyt valmistuneet ja tietoa löytyy päivitetyltä zoonoosikeskuksen nettisivulta. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja Euroopan Tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC julkaisevat tietoa ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteereiden antibioottiresistenssin esiintymisestä. Keväällä julkaistu raportti esittelee Euroopan resistenssitilannetta vuosina 2019 ja 2020.
Tuotantoeläimistä eristetyillä kampylobakteereilla resistenssi on yleistynyt erityisesti fluorokinoloniryhmän antibiooteille
Vuonna 2021 Suomessa sioilta tutkituista Campylobacter coli -kannoista yli 30 % oli siprofloksasiiniresistenttejä. Broilereilla tilanne on vaihdellut: kun vuosina 2014 ja 2018 siprofloksasiiniresistenssi oli melko yleistä (25 %), niin vuonna 2021 sitä todettiin alle 3 prosentilla tutkituista Campylobacter jejuni -kannoista. Naudoista eristettyjä kampylobakteereita tutkittiin edellisen kerran Suomessa vuonna 2020, tuolloin lähes joka kolmas tutkituista C. jejuni -kannoista oli fluorokinoloneille resistenttejä. Makrolidiryhmän antibiooteista, vastustuskykyä erytromysiinille on esiintynyt suomalaisilla nauta-, sika- tai broilerikannoilla vain hyvin vähän tai ei lainkaan.
Eurooppaa ja vuosia 2019 ja 2020 käsittelevän raportin mukaan, fluorokinoloniresistenssi on noussut EU:ssa broilereilta eristetyillä kampylobakteereilla vuodesta 2009 alkaen 14 maassa, ja erytromysiiniresistenssi laskenut kuudessa maassa. Kampylobakterioosin hoidon kannalta kriittisen tärkeille antibiooteille siprofloksasiinille ja erytromysiinille samanaikaisesti vastustuskykyisiä C. jejuni -bakteereita todettiin tuotantoeläimillä EU:ssa yleensä vähän. Sen sijaan joissain maissa samanaikainen resistenssi siprofloksasiinille ja erytromysiinille oli broilereista, sioista tai ihmisistä eristetyillä C. coli -bakteereilla selvästi yleisempää.
Suomessa todettiin useampia tuotantoeläintiloja, joissa esiintyi useille eri antibiootille samanaikaisesti vastustuskykyistä salmonellaa
Vuonna 2021 useille antibiooteille samanaikaisesti vastustuskykyisiä, ns. moniresistenttejä salmonellabakteerikantoja todettiin Suomessa seitsemältä tuotantoeläintilalta, mikä on enemmän kuin aiemmin. Kahdella nautatilalla todettiin moniresistentti Salmonella Kentucky, kolmella nautatilalla moniresistentti S. Typhimurium sekä kahdella sikatilalla moniresistentti monofaasinen S. Typhimurium. Moniresistenttien salmonellabakteerien esiintyminen on huomion arvoista, sillä suomalaisista tuotantoeläimistä eristetyillä salmonellabakteereilla antibioottiresistenssiä esiintyy yleensä varsin vähän.
Euroopassa tuotantoeläimistä ja elintarvikkeista eristetyillä salmonelloilla resistenssi oli vuonna 2019 yleisintä ampisilliinille, sulfonamideille ja tetrasykliineille, mikä vastaa pitkälti ihmisistä eristettyjen salmonellakantojen resistenssiominaisuuksia. Ihmisten hoidossa erittäin tärkeiksi luokitelluille antibiooteille, kolmannen polven kefalosporiineille, vastustuskykyisten salmonellakantojen osuus oli pääsääntöisesti eläimillä matala. Fluorokinoloniresistenssiä esiintyi kuitenkin hyvin paljon siipikarjasta eristetyillä salmonelloilla. Samanaikaista resistenssiä fluorokinoloneille ja kolmannen polven kefalosporiineille esiintyi vähän, vaikka olikin joillain salmonellan serotyypeillä yleisempää.
MRSA-bakteerin esiintyvyyttä tuoreessa Suomessa vähittäismyydyssä sianlihassa kartoitettiin kolmannen kerran
Vuonna 2021 metisilliiniresistentin Staphylococcus aureus -bakteerin (MRSA) esiintymistä Suomessa vähittäismyydyssä sianlihassa kartoitettiin jälleen. MRSA-bakteeria todettiin noin 13 %:ssa tutkituista sianlihanäytteistä, kun vastaava tulos oli vuonna 2017 noin 6 % ja vuonna 2015 3 %. Valtaosa tutkitusta sianlihasta oli kotimaista alkuperää. Vuonna 2021 käytössä oli herkempi laboratoriomenetelmä, mikä osaltaan saattoi vaikuttaa positiivisten löydösten määrään. Vuosina 2019–20 MRSA-bakteerin esiintyvyyttä tuotantoeläimissä ja lihassa tutkittiin vain osassa EU:n jäsenmaista. Niissä neljässä maassa, jossa sitä tutkittiin vuosina 2019–20, MRSA todettiin 0,3–20,6 % tutkituista sianlihanäytteistä.
Huomiota EFSA:n ja ECDC:n raportissa herättivät vuonna 2020 Saksassa lampaanlihasta todettu vankomysiinille vastustuskykyinen kanta ja vuonna 2019 Portugalissa sioilta todetut kolme linetsolidille vastustuskykyistä kantaa. Vankomysiini ja linetsolidi ovat tärkeitä ihmisten MRSA-infektion hoitoon käytettäviä lääkkeitä, minkä vuoksi vastustuskykyisten S. aureus -kantojen toteaminen on huolestuttavaa ja vaatii tarkkaa seurantaa. Suomessa sioista ja sianlihasta todetuilla MRSA-kannoilla ei tällaista vastustuskykyä ole todettu.
Sioista eristetyillä indikaattoribakteereilla resistenttien bakteerien osuudet ovat pysyneet melko vakaina
Edellisiin seurantavuosiin verrattuna, Suomessa sioista eristettyjen resistenttien E. coli -indikaattoribakteereiden osuudet eri antibiooteille ovat pysyneet melko vakaina ja kaikkiaan resistenssissä on ollut havaittavissa pientä laskua vuodesta 2015 alkaen. Indikaattoribakteereilla resistenssiä on esiintynyt eniten tetrasykliinille, sulfonamideille, trimetopriimille ja ampisilliinille niin Suomessa kuin Euroopassa.
Broilereilla ja kalkkunoilla fluorokinoloniresistenssi on lisäksi ollut korkealla tai erittäin korkealla tasolla, kun taas sioilla ja vasikoilla huomattavasti alhaisemmalla tasolla. Erot indikaattoribakteerien antibioottiresistenssissä eri maiden välillä ovat kuitenkin huomattavia. Indikaattoribakteereina tutkittiin eläinten normaalimikrobistoon kuuluvia Escherichia coli -suolistobakteereita kuvastamaan resistenssitekijöiden varantoa tuotantoeläimillä.
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL/AmpC) tuottavien E. coli -bakteerien esiintyvyys suomalaisilla teurassioilla oli vuonna 2021 6,5 %, mikä on hieman enemmän vuosiin 2017 ja 2019 verrattuna, jolloin esiintyvyys oli noin 2–3 %. Korkeampi esiintyvyys johtuu AmpC-tyypin yleistymisestä. ESBL/AmpC-entsyymejä tuottavien E. coli -bakteerien esiintymistä on seurattu myös tuoreessa, vähittäismyydyssä sian- ja naudanlihassa vuodesta 2015. Bakteerien esiintyvyys lihassa on Suomessa edelleen erittäin vähäistä: vuonna 2021 ESBL- tai AmpC-bakteereita ei todettu sian- ja naudanlihassa lainkaan ja broilerinlihassa niiden osuus oli vuonna 2020 0,3 %.
ESBL-tuottajia esiintyy tuotantoeläimissä EU-maissa yleisesti broilereilla ja lihasioilla. Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavien bakteerien esiintyvyydessä on suuria maakohtaisia eroja niin tuotantoeläimissä kuin niistä saatavassa lihassa.
Resistenssi reserviantibiooteille on Euroopassa vähäistä
Niin kutsutulle viimeisen linjan antibiooteille, karbapeneemeille vastustuskykyisiä indikaattoribakteereita esiintyi vain yksittäisinä koko EU:n alueella. Vuonna 2020 karbapenemaasia tuottava salmonellakanta todettiin ihmisiltä Euroopassa kahdesti, tuotantoeläimistä karbapeneemeille resistenttejä salmonelloja ei todettu. Niin ikään reserviantibiootteihin laskettavalle kolistiinille resistenssi salmonella- ja E. coli -kannoilla oli pääasiassa epätavallista, vaikka tietyillä salmonellan serotyypeillä resistenssi on yleisempää ja tällaisia kantoja todettiin eniten munintakanoista ja broilereista.
Lisää tietoa zoonoosi ja indikaattoribakteerien resistenssin esiintyvyydestä ja seurannasta Suomessa Zoonoosikeskuksen sivuilta.
Lue lisää MRSA-bakteerista Ruokaviraston Usein kysytyt kysymykset -sivuilta.
EU:n yhteenvetoraportti vuosilta 2019 ja 2020 kokonaisuudessaan.
Tuloksia voi tarkastella myös sähköisen työkalun avulla.
Lisätietoa potilaslöydöksistä löytyy FINRES 2020 -julkaisusta.
Bakteerikohtaisia esiintyvyystietoja julkaistaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen internetsivuilla kampylobakteereista, salmonelloista, MRSA-bakteereista ja ESBL-bakteereista.
Lisätietoa eläimistä eristetyistä bakteereista löytyy FINRES-Vet-raporteista.
Lisätietoja:
Eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssiasiat:
erikoistutkija Suvi Nykäsenoja,
Ruokavirasto, p. 040 489 3447
Antibioottiresistenssistä ihmisillä:
johtava asiantuntija Saara Salmenlinna,
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, p. 029 524 7944