Eläintaudit Suomessa 2021 -raportin mukaan eläimissä ei vuonna 2021 todettu sellaisia eläintauteja, jotka olisivat vaaraksi ihmisille Suomessa.
SARS-CoV-2-viruksen esiintymistä seurattiin myös eläimillä
Ihmisillä koronapandemian aiheuttaneen SARS-CoV-2-viruksen on todettu tarttuvan myös joihinkin eläimiin. Huolena on ollut viruksen juurtuminen mm. turkiseläimiin niin, että niistä muodostuisi viruksen uusi varanto. Vuonna 2021, Suomessa jatkettiin tarhattujen minkkien ja supikoirien SARS-CoV-2-viruksen seurantaa, virusta ei niillä todettu. Vuoden 2021 lopulla ensimmäistä kertaa Suomessa SARS-CoV-2 (deltavariantti) -virustartunta todettiin kissalla. SARS-CoV-2-viruksen tarttuminen lemmikkieläimiin on harvinaista, eikä lemmikkien tartunnoilla vaikuta olevan merkitystä COVID-19-epidemiaan. SARS-CoV-2-viruksen varalta Suomessa tutkittiin vuonna 2021 myös luonnonvaraisia eläimiä: supikoiria, valkohäntäkauriita, 2 saukkoa ja 3 mäyrää. Yhdelläkään näistä ei koronavirusta todettu.
Eläimillä ei sellaisia tauteja jotka olisivat olleet vaaraksi ihmisille
Vuonna 2021 eläimillä ei Suomessa todettu ihmisille vakavan taudin aiheuttavia raivotautia, luomistautia, nautatuberkuloosia tai Echinococcus multilocularis -loistartuntaa.
Luonnonvaraisten lintujen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan tautitapauksia todettiin vuonna 2021 lähes seitsemänkymmentä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Luonnonvaraisten lintujen tartuntojen aiheuttamasta korkeasta tautipaineesta huolimatta lintuinfluenssaa todettiin vain yhdessä siipikarjan pitopaikassa. Korkeapatogeenista lintuinfluenssavirusta todettiin syksyllä myös kahdessa ketussa ja yhdessä saukossa, jotka olivat todennäköisimmin saaneet tartunnan syötyään lintuinfluenssaan sairastuneita lintuja. Todetut eläinten lintuinfluenssatartunnat olivat alkuvuodesta 2021 pääasiassa korkeapatogeenista H5N8-virustyyppiä ja loppuvuodesta pääasiassa H5N1-virustyyppiä. Samoja virustyyppejä esiintyi vuoden aikana runsaasti myös muualla Euroopassa. Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kosketuksen sairastuneeseen lintuun tai sen eritteisiin.
Salmonellatartuntoja tuotantoeläintiloilla edellisvuotta enemmän
Vuonna 2021 uusia salmonellatapauksia naudoissa, sioissa ja siipikarjassa todettiin kaikkiaan neljässäkymmenessäkolmessa tuotantoeläinten pitopaikassa, määrä on edellisvuotta suurempi. Vuoden 2018 jälkeen tuotantoeläimillä on todettu enemmän salmonellaa kuin sitä aikaisemmin, tästä huolimatta salmonellan esiintyvyys teurasnaudoilla, -sioilla ja -broilereilla on pysynyt alle 1 % tasolla.
Kampylobakteerien esiintyvyys broilereilla on moneen maahan verrattuna edelleen alhaisella tasolla. Vuonna 2021 tutkituista broilerieristä kampylobakteereja esiintyi kesäkaudella reilulla kahdeksalla prosentilla ja talvikaudella alle prosentilla. Kesän 2021 esiintyvyystaso oli korkein sitten vuonna 2004 aloitetun seurannan. Kampylobakteeri ja salmonella ovat yleisimmät ihmisillä todetut ruokamyrkytyksiä aiheuttavat zoonoosit Suomessa.
Elintarvikkeidenkin turvallisuuteen vaikuttavista loisista, trikinellaloistartunta todettiin vuonna 2021 yhdellä kotisialla. Tartunnan aiheuttajaksi osoittautui Trichinella nativa. Tätä ennen trikinelloosia ei ole todettu tuotantosioissa eikä tarhatuilla villisioilla useampaan vuoteen, vaikka trikinellaloisia esiintyy Suomen luonnossa muun muassa pienpedoilla melko yleisesti.
Jänisruttoa jälleen runsaasti
Muista luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvistä zoonoosin aiheuttajista jänisruttoa todettiin vuonna 2021 jälleen runsaasti. Ajallisesti tautitapauksia löytyi pitkin koko vuotta. Hirviekinokokkia (Echinococcus canadensis), jonka väli-isäntiä ovat hirvieläimet ja pääisäntä susi tai koira, on esiintynyt viime vuosina laajalti Suomessa. Vuonna 2021 loista todettiin 17 %:ssa susista, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2020 meillä ensimmäistä kertaa todettua oravien kryptosporidioosia todettiin myös vuonna 2021 runsaasti. Oravien kryptosporidit ovat zoonoottisia ja voivat siten tarttua myös ihmisiin.
Lisää tietoa ihmisiin tarttuvien eläintautien seurannasta eläimillä Eläintaudit Suomessa -2021 raportissa. Lisäksi tietoa zoonoosien ja niiden aiheuttajien esiintyvyydestä ja seurannasta Suomessa löytyy Zoonoosikeskuksen sivuilta.
Lisätietoja:
Eläintaudit Suomessa 2021 (pdf) Ruokavirasto
Elintarviketurvallisuus Suomessa 2021 (pdf) Ruokavirasto
Zoonoosit Zoonoosikeskus
Zoonoosien seurannasta eläimillä:
Riikka Holopainen
Eläinterveystutkimuksen yksikönjohtaja
Ruokavirasto
puhelin 050 439 3974
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Elintarvikkeiden mikrobiologisista vaaroista:
Annukka Markkula
Elintarvikemikrobiologian jaostopäällikkö
Ruokavirasto
puhelin 050 564 6175
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi