Eläimille käytettävien antibioottien kokonaismyynti vuonna 2023 säilyi alhaisella tasolla, selviää tuoreesta Ruokaviraston, Fimean ja Helsingin yliopiston yhteisestä Finres-Vet-raportista. Eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien zoonoottisten salmonella- ja kampylobakteerien resistenssi oli pääosin vähäistä. Eläimille tautia aiheuttavilla bakteereilla resistenssiä todettiin vaihtelevasti.
Vuoden 2022 ennätysalhaisen myynnin jälkeen eläimille käytettävien antibioottien myynti kasvoi hieman vuonna 2023. Eniten lisääntyi tetrasykliinien ja sulfonamidi-trimetopriimi-valmisteiden myynti. Edelleen lähes kolme neljäsosaa käytetyistä antibiooteista annosteltiin eläinyksilöille ja vain neljännes eläinryhmille. EU:n yhteistuloksissa tilanne on päinvastainen, sillä jopa 85 % eläinten antibiooteista annostellaan ryhmälääkityksinä. Yksilölääkinnän suosiminen on tärkeää, koska ryhmälääkityksessä riski resistenttien bakteerikantojen kehittymiselle on suurempi.
Salmonellabakteerien resistenssi vähäistä, kampylobakteereilla resistenssiä enemmän sioissa
Resistenssiseurantaohjelmassa tutkittiin yhteensä 44 tuotantoeläimistä peräisin olevaa salmonellakantaa. Tutkittujen kantojen määrä on alhainen, koska kansallisen salmonellavalvontaohjelman tavoitteen mukaisesti salmonellan esiintyvyys tuotantoeläimissä säilyi myös vuonna 2023 alle 1 %:ssa. Valtaosa kannoista oli naudoista ja sioista, ja suurin osa oli herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille. Broilereiden kansallisessa kampylobakteerivalvontaohjelmassa eristetyillä kampylobakteereilla tilanne oli vastaavan kaltainen, kun tutkituista kannoista 95 % oli herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille.
Sioista eristetyillä Campylobacter coli -bakteereilla antibioottiresistenssi on ollut yleisempää. Kaikista tutkituista kannoista 72 % oli täysin herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille, ja suurin osa resistenteistä kannoista oli vastustuskykyisiä siprofloksasiinille. Resistenttien kantojen osuus oli kuitenkin pienempi kuin vuonna 2021.
Suomalaisessa naudan- ja sianlihassa ei todettu ESBL-bakteereja
Kolmannen polven kefalosporiineille resistenttejä eli ESBL-Escherichia coli -bakteereja sekä karbapeneemeille resistenttejä E. coli -kantoja seulottiin sioista sekä sian- ja naudanlihasta. Teurastamoissa otetuissa sikojen umpisuolinäytteissä ESBL-bakteereja todettiin 6,3 %. Kotimaisesta vähittäismyynnin lihasta ei näitä kantoja löytynyt lainkaan. Karbapeneemeille resistenttejä E. coli -kantoja on havaittu tuotantoeläimissä ja lihassa viime vuosina joissain Euroopan maissa. Suomessa niitä ei kuitenkaan ole todettu tuotantoeläimistä tai lihasta. Karbapeneemit kuuluvat ns. viimesijaisiin antibiootteihin, joita käytetään vaikeiden moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon ihmisillä ja joiden käyttö eläimillä on kielletty.
Sioista eristettiin myös nk. indikaattori-E. coli -bakteereja, joiden ajatellaan kuvastavan eläinten suolistomikrobiston yleisimpiä resistenssipiirteitä. Vuonna 2023 täysin herkkien indikaattoribakteereiden osuus laski 78 %:sta 69 %:iin vuoteen 2021 verrattuna. Tämä oli seurausta erityisesti ampisilliinille vastustuskykyisten kantojen osuuden kasvusta. Euroopan mittakaavassa täysin herkkien bakteerien osuus on edelleen erittäin hyvällä tasolla.
Eläimille sairauksia aiheuttavien bakteerien resistenssissä suurta vaihtelua
Nautojen ja sikojen hengitystietulehduksia aiheuttavilla bakteereilla resistenssiä havaittiin yleisesti ottaen vähän. Sioille ripulia aiheuttavalla enterotoksigeenisellä E. colilla resistenssi usealle eri antibioottiryhmälle on ollut pitkään yleistä. Vuonna 2023 näytteitä lähetettiin Ruokavirastoon niin vähän, ettei niiden perusteella pysty tekemään päätelmiä tilanteen kehityksestä. Tämä koski myös monia muita tuotantoelämille tautia aiheuttavia bakteereita. Ajantasaisten antibioottien käyttösuositusten ylläpitämiseksi olisi tärkeää, että kantoja tutkittaisiin mahdollisimman laajasti.
Koirien metisilliiniresistenttien Staphylococcus pseudintermedius (MRSP) -kantojen osuus väheni alle 4 %:iin edellisvuoden 5 %:sta. Tutkitut S. pseudintermedius -kannat olivat kuitenkin suurelta osin vastustuskykyisiä penisilliinille, ja myös tetrasykliineille, erytromysiinille ja klindamysiinille vastustuskykyisten kantojen osuus lisääntyi.
Linkki tiivistelmään (pdf)
Linkki raporttiin (pdf)
Fimean uutinen eläinten antibioottien kulutuksesta Fimean sivuilta.
Lue lisää antibioottiresistenssin seurannasta eläimissä ja elintarvikkeissa Zoonoosikeskuksen ja Ruokaviraston internet-sivuilta.
Lisätietoja antibioottiresistenssin seurannasta:
Marie Verkola, erikoistutkija, Ruokavirasto, p. 050 467 3967, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lisätietoja antibioottien kulutuksesta:
Katariina Kivilahti-Mäntylä, eläinlääkäri, Fimea, p. 029 522 3354, etunimi.sukunimi@fimea.fi