Kampylobakterioosi oli vuonna 2022 yleisin ja salmonelloosi toiseksi yleisin ihmisillä todettu zoonoosi niin Euroopassa kuin Suomessa. Euroopassa näiden yleisimpien elintarvikevälitteisten zoonoosien aiheuttamia tartuntoja todettiin vuonna 2022 yhtä paljon kuin edellisenä vuonna 2021, mutta enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna 2020. Koronapandemian ajatellaan yhä vaikuttaneen todettujen tartuntojen määrään, sillä vuonna 2022 tartuntoja todettiin edelleen selvästi vähemmän kuin vuosina 2018–2019. Salmonellabakteereista S. Enteritidis oli yleisin Euroopassa todettu ruokamyrkytysepidemioiden aiheuttaja. Suomessa S. Mbandaka aiheutti suurimman vuonna 2022 todetun elintarvikevälitteisen epidemian, jossa sairastui lähes 100 henkilöä.
Euroopassa kolmanneksi yleisin ihmisillä vuonna 2022 todettu zoonoosi oli yersinioosi. Yersinioosi liittyi usein huonosti kypsennetyn sianlihan tai vihannesten syömiseen. Suomessa kolmanneksi yleisimmin ihmisillä todettu zoonoosi vuonna 2022 oli kryptosporidioosi, jonka raportointi lisääntyi myös pandemiavuosien aikana. Euroopassa neljänneksi yleisin zoonoosi vuonna 2022 oli Shiga-toksiinia tuottavan Escherichia coli -bakteerin (STEC) aiheuttama tartunta ja viidenneksi yleisin oli Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama listerioosi. STEC-tartuntojen ja listerioosin ilmaantuvuus on, niin Suomessa kuin koko Euroopassa, pysynyt samalla tasolla vuosina 2018–2022.
Euroopassa elintarvikevälitteisiin epidemioihin liittyi vuonna 2022 enemmän kuolemantapauksia kuin yhdenkään edeltävän kymmenen vuoden aikana. Kuolemantapauksia raportoitiin yhteensä 64, joista suurin osa (28 tapausta) liittyi listerioosiepidemioihin. Kaikkiaan vuonna 2022 elintarvikevälitteisiä epidemioita todettiin Euroopassa 44 % enemmän kuin vuonna 2021. Suomessa epidemioita todettiin vastaavasti 13 % enemmän. Epidemioiden määrä kasvoi vuonna 2022 lähes koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Hallinta elintarviketuotantoeläimissä on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää zoonoosien aiheuttamaa tautitaakkaa ihmisillä
Yhdeksäntoista EU:n jäsenvaltiota ja Pohjois-Irlanti Yhdistyneestä kuningaskunnasta saavuttivat vuonna 2022 onnistuneesti kaikki asetetut tavoitteet salmonellan vähentämiseksi siipikarjassa. Tätä ennen enimmillään maita on ollut vuonna 2018, jolloin 14 jäsenvaltiota saavutti tavoitteen. Salmonellan esiintyvyys siipikarjalla EU:n alueella on pysynyt jokseenkin samana, lukuun ottamatta kalkkunoiden emoparvia. Tarkastelujakson (2010–2022) aikana salmonellapositiivisten kalkkunaemoparvien osuus nousi alle 1,5 %:sta vuonna 2016, yli 3,5 %:iin vuonna 2022.
Suomessa salmonellaa todettiin vuonna 2022 kahdessa siipikarjan pitopaikassa: S. Typhimurium todettiin kahdessa samassa pitopaikassa kasvatetussa tuotantopolven broileriparvessa ja S. Enteritidis todettiin pienimuotoisen toiminnan puitteissa kasvatetuissa munintakanoissa. Emoparvissa tai kalkkunoissa salmonellaa ei todettu.
Ulostenäytteiden perusteella Suomessa todettujen uusien salmonellatartuntojen ilmaantuvuus naudoilla nelinkertaistui vuosien 2017 ja 2018 välillä, minkä jälkeen ilmaantuvuus on pysynyt korkeammalla tasolla. Vuonna 2022 naudoilla todettiin uusia salmonellatartuntoja yhteensä kahdessakymmenessäkolmessa pitopaikassa. Myös sioilla uusien salmonellatartuntojen ilmaantuvuustrendi on yleisesti ottaen ollut nouseva vuoden 2017 jälkeen, mutta ilmaantuvuustaso on vuosittain vaihdellut. Vuonna 2022 uusia salmonellatartuntoja sioilla todettiin kahdessa pitopaikassa, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Salmonellan esiintyminen teuraseläimillä ja lihassa säilyi kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaisessa tavoitteessa (alle 1 % teuraseläimissä, alle 0,5 % lihassa). Salmonellabakteeria todettiin vuonna 2022 teurastamoissa ja liha-alan laitoksissa vähän; bakteeria todettiin 0,3 %:ssa satunnaisnäytteenotolla ja 0,1 %:ssa kohdennetulla näytteenotolla tutkituista sian imusolmukkeista, sekä 0,3 %:ssa kohdennetulla näytteenotolla tutkituista naudan imusolmukkeista. Lisäksi salmonellaa todettiin yhdessä sianruhossa (0,04 % tutkituista). Lihassa ei todettu salmonellaa.
Siipikarjaa pidetään Campylobacter jejuni -bakteerien tärkeimpänä varantona. C. jejuni on ihmisille yleisimmin tautia aiheuttava kampylobakteerilaji. Kampylobakteerien esiintyvyyttä siipikarjalla ei seurata EU:ssa yhtenevästi, mutta eri maiden Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) toimittamien tietojen perusteella Euroopassa tutkituista broilereista noin 18 %:lla todettiin kampylobakteeria vuonna 2022. Suomessa tutkituista broilerieristä kampylobakteereja esiintyi kesäkaudella reilussa neljässä prosentissa ja talvikaudella alle puolessa prosentissa. Tulokset ovat aiempien vuosien tasoa.
Broilereiden ruhoista kampylobakteerit tutkitaan kaikille EU-maille yhteisen tutkimusvaatimuksen mukaisesti. Tulosten mukaan, vuonna 2022 EU-maissa viranomaisten tutkimista broilereiden niskanahkanäytteistä noin 19 %:ssa kampylobakteerien määrä ylitti 1000 pmy/g kriteerin rajan. Vastaavasti EU-maissa toimijoiden tutkimista niskanahkanäytteistä 17 %:ssa kampylobakteerien määrä ylitti kriteerin rajan. Suomessa toimijoiden tutkimissa broilereiden niskanahkanäytteissä yhdessäkään ei todettu kriteerin ylittävää pitoisuutta kampylobakteereja.
Monia Euroopassa todettuja zoonoosin aiheuttajia ei esiinny eläimillä Suomessa
Ihmisillä EU:ssa todetut brusellatartunnat vähenivät tasaisesti vuosien 2018–2022 välillä. Mycobacterium bovis tai M. caprae -tartunnat puolestaan lisääntyivät 2021 ja 2022 aikana. Vuonna 2022 näiden mykobakteerien aiheuttamia tartuntoja todettiin ihmisillä jo enemmän kuin vuonna 2019. Suomessa ihmisillä on 2010-luvulla todettu vain yksittäisiä ulkomailla saatuja brusella- ja M. bovis -tartuntoja. Ihmisten M. caprae -tartuntoja ei ole Suomessa todettu. Brusellaa esiintyy tuotantoeläimillä etenkin eteläisen Euroopan maissa. Nautatuberkuloosia (M. bovis tai M. caprae) esiintyi eläimillä EU-maissa vuonna 2022 hieman edellisvuotta vähemmän. Ihmiselle sairautta aiheuttavaa brusellaa ja nautatuberkuloosia ei esiinny tuotantoeläimillä Suomessa.
Vuonna 2022 EU:ssa ihmisillä todettiin reilu 1 100 Länsi-Niilin virustartuntaa, useammin tartuntoja on todettu vain vuonna 2018 (yli 1 600 tapausta). Vuonna 2022 EFSA:lle raportoitiin 431 linnusta ja 166 hevoseläimestä, joilla oli todettu Länsi-Niilin virustartunta. Verrattuna vuoteen 2021, linnuilla todettiin 295 % ja hevoseläimillä 351 % enemmän tartuntoja. Länsi-Niilin virusta todettiin maantieteellisesti aikaisempaa laajemmalta alueelta, kun tartuntoja todettiin myös Ranskan Atlantin puoleisella rannikolla, Saksan pohjoisosissa ja Italian eteläosissa. Aikaisempaa suuremmat tartuntamäärät ja viruksen leviäminen uusille alueille ovat mahdollisesti seurausta hyttysille entistä suotuisammista ilmasto-olosuhteista. Suomessa Länsi-Niilin virustartuntoja ei ole todettu.
Vuonna 2022 EU:ssa ei todettu rabiesta ihmisillä. Sen sijaan eläimillä todettiin yhteensä 71 kotoperäistä rabiestartuntaa, tapauksia esiintyi Puolassa, Romaniassa, Unkarissa ja Slovakiassa. Unkarissa ja Slovakiassa rabiesta ei tätä ennen ollut havaittu useaan vuoteen. Vuonna 2022 Ranskassa todettiin rabies laittomasti maahantuodulla koiralla. Suomessa rabieksen varalta tutkittiin vuonna 2022 luonnonvaraisia supikoiria, kettuja ja lepakkoja, sekä tautiepäilyn vuoksi 10 kissa ja 21 koiraa. Raivotautia ei niillä todettu. Ukrainalaisten pakolaisten mukana Suomeen vuoden 2022 aikana saapuneilta koirilta, kissoilta ja freteiltä tutkitut rokotevasta-aineet osoittivat, että 73 %:lla koirista ja 58 %:lla kissoista oli Suomeen saapuessaan riittävä rokotesuoja tartuntaa vastaan.
Luonnonvaraiset eläimet ovat myös Suomessa varanto useammalle zoonoosin aiheuttajalle
Yli 70 % ihmisillä Euroopassa ilmoitetuista Francisella tularensis –(jänisrutto) bakteeritartunnoista vuonna 2022 oli todettu Suomessa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa. Jänisruttotapauksia väestöön nähden oli eniten Ruotsissa ja Suomessa. Eläimillä jänisruttoa ilmoitettiin vuonna 2022 todetun kolmessa Euroopan maassa. Eniten havaintoja tehtiin jäniksistä, joista lähes 10 %:lla todettiin F. tularensis -bakteeritartunta. Suomessa tartuntaa todettiin jäniksillä ja rusakoilla vuonna 2022 vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Todetut tapaukset liittyivät vanhastaan tunnetuille esiintymäalueille, lisäksi jänisruttoa todettiin rusakossa myös Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Kystista ekinokokkoosia ihmisillä aiheuttavaa Echinococcus granulosus sensu lato –loista todettiin Euroopassa vuonna 2022 kolmellatoista eri eläinlajilla. Loista todettiin alle 1 %:lla EU:ssa tutkituista vuohista, naudoista ja sioista. Euroopan maista E. granulosus -loislöydöksiä tuotantoeläimillä raportoi eniten Italia ja Espanja. E. canadensis -loista, jonka väli-isäntiä ovat hirvieläimet ja pääisäntä susi tai koira, on esiintynyt viime vuosina laajalti Suomessa. Vuonna 2022 loista todettiin 6 %:ssa susista, mikä on vähemmän kuin kahtena edellisvuonna. Poroissa todettiin yhdeksän tartuntaa, kaikki poronhoitoalueen itäosista. Loistartunta todettiin myös kahdella hirvellä Pohjois-Karjalassa ja yhdellä metsäpeuralla Kainuussa.
Suomessa oravilla todettiin runsaasti kryptosporidioosia myös vuonna 2022. Tapauksia esiintyi laajemmin eri puolilta maata kuin aiemmin. Oravilla todetut Cryptosporidium chipmunk genotype I ja C. parvum voivat aiheuttaa ihmiselle taudin.
Euroopassa koettiin kaikkien aikojen laajin lintuinfluenssaepidemia lokakuusta 2021 syyskuuhun 2022. Lintuinfluenssaa todettiin Euroopassa luonnonvaraisilla linnuilla poikkeuksellisesti myös kesän 2022 aikana, eikä epidemia laantunut ennen seuraavan epidemiakauden alkua syksyllä 2022. Myös Suomessa tapauksia luonnonvaraisilla linnuilla todettiin runsaasti tammi-syyskuu 2022 aikana, mutta loppuvuonna tapauksia ei enää todettu. Linnuilla todettiin vallitsevana korkeapatogeeninen H5N1 -virustyyppi.
Tiedot perustuvat Euroopan unionin yhteinen terveys 2022 zoonoosiraporttiin, sekä Tartuntataudit Suomessa 2022 ja Eläintaudit Suomessa 2022 - raportteihin.
Lisätietoja:
- The European Union One Health 2022 Zoonoses report EFSAn ja ECDC:n yhteisjulkaisu
- Tartuntataudit Suomessa 2022 THL:n julkaisu
- Eläintaudit Suomessa 2022 Ruokaviraston julkaisu
- Elintarviketurvallisuus Suomessa 2022 Ruokaviraston julkaisu
- Zoonoosit Zoonoosikeskus
Tartuntataudeista ihmisillä:
Ruska Rimhanen-Finne
Epidemiologieläinlääkäri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puhelin 029 524 8942
etunimi.sukunimi@thl.fi
Zoonoosien seurannasta eläimillä:
Riikka Holopainen
Eläinterveystutkimuksen yksikönjohtaja
Ruokavirasto
puhelin 050 439 3974
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Elintarvikkeiden mikrobiologisista vaaroista:
Annukka Markkula
Elintarvikemikrobiologian jaostopäällikkö
Ruokavirasto
puhelin 050 564 6175
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi