Listerioosi on Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama tartuntatauti. Listeria monocytogenes (yleisemmin listeria) esiintyy yleisesti ympäristössä ja se kestää poikkeuksellisen vaativiakin ympäristöolosuhteita. Listeria on yleinen maaperässä, kasveissa sekä yhdyskunta- ja maatalousjätevesissä.
Listeria monocytogenes -bakteereissa on useita kantatyyppejä (geno- ja serotyyppejä). Listeria kantatyypin määrittäminen on olennaista muun muassa tartuntalähdettä selvitettäessä.
Listerioosi ihmisissä
Listerioosi on Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama tulehdussairaus. Listeriatartunta saadaan tavallisimmin saastuneen elintarvikkeen välityksellä. Tartunnan lähteinä voivat toimia pitkään kylmässä säilytettävät tuotteet kuten tyhjiöpakatut kalatuotteet. Listeria voi myös tarttua suoraan sairaasta eläimestä esimerkiksi eläimen hoitajaan.
2000-luvulla listerian aiheuttamia infektiota on Suomessa ilmoitettu vuosittainen 20–45. Listerioositapaukset näyttävät hieman yleistyneen 2000-luvun alusta ja 2010-luvulla niitä on ollut vuosittain 44–93. Raskauteen liittyviä tapauksia on esiintynyt 0–2 tapausta vuodessa.
Kuva: Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut listerioositapaukset vuodesta 2000 (pdf)
Listeriat elintarvikkeissa
Listeria monocytogenes -bakteeria saattaa esiintyä niin kasviksissa kuin maito-, liha- ja kalatuotteissakin. Elintarviketuotannon ja elintarvikkeiden säilytyksen kannalta erityisen ongelmallista on, että listeria pystyy lisääntymään myös jääkaappilämpötiloissa. Listeria tuhoutuu pastörointilämpötilassa (72°C). Vaikka elintarvikkeita pidetään merkittävimpänä listeriatartunnan lähteenä, yhteyttä tiettyyn elintarvikkeeseen on yleensä vaikea jäljittää, koska listerioosin itämisaika voi olla pitkä.
Suomessa on tutkittu riskielintarvikkeista erityisesti tyhjiöpakattuja, kylmäsavustettuja ja graavisuolattuja kalatuotteita, koska niissä on esiintynyt listeriaa ja koska niistä ja listerioosipotilaista on vuosittain, toistuvasti todettu keskenään identtisiä L. monocytogenes -bakteerin genotyyppejä. Muista riskielintarvikkeista ei listeriaa ole Suomessa juurikaan todettu.
Taulukko: Listeria monocytogenes -bakteerin esiintyminen eräissä Suomessa tutkituissa elintarvikkeissa (pdf)
Tyhjiöpakatut kalastustuotteet
Tyhjiöpakattuja, kylmäsavustettuja ja graavisuolattuja kalatuotteita on otannalla tutkittu toistuvasti noin neljän vuoden välein. Tuoteryhmän kalatuotteissa on toistuvasti osoitettu olevan L. monocytogenes –bakteeria ja vaikuttaisi siltä, että listerian esiintyminen näissä tuotteissa on hieman yleistynyt 2000-luvun lopulla. Löydösten bakteerimäärät ovat kuitenkin pääasiassa olleet alhaisia, esimerkiksi 2008–2009 selvityksessä vain 0,5 % listerialöydöksistä ylitti elintarvikkeille asetetun niin kutsutun mikrobikriteeriraja-arvon 100pmy/g.
Kuva: Kansalliset L. monocytogenes -bakteerin esiintyvyysselvitykset kalatuotteista (pdf)
Listerioosi eläimissä
Listerioosia eli Listeria monocytogenes-bakteerin aiheuttamia tautitapauksia todetaan harvoin eläimillä.
Listerioosiin voivat sairastua kaikki tasalämpöiset eläimet. Märehtijöiden tartuntalähde on yleensä huonolaatuinen säilörehu. Tavallisesti tartunta on oireeton, mutta toisinaan listeria aiheuttaa muun muassa abortteja, silmä-, aivo- ja aivokalvontulehduksia. Abortteja voi esiintyä kaikilla nisäkkäillä, tyypillisimmin lampailla, vuohilla ja naudoilla. Aivolisteria on tavallisin aikuisilla märehtijöillä, satunnaisesti sitä todetaan muillakin eläinlajeilla. Useiden eläinlajien nuorille yksilöille listeria voi aiheuttaa yleisinfektion. Listerioosia tavataan myös luonnonvaraisissa eläimissä, erityisesti jäniksissä.
Ruokavirastoan kuolinsyyn varalta tutkittaviksi lähetetyistä eläimistä listeriatartuntoja on todettu satunnaisesti naudoissa ja lampaissa sekä luonnonvaraisissa eläimissä. Esimerkiksi vuonna 2010 listerioosi todettiin kuudella lampaalla ja yhdellä vuohella.
Listerian merkitys Suomessa
Listerioosi on ollut Suomessa neljänneksi yleisin elintarvikkeista saatu tartunta 2000-luvulla. Valtaosa tartunnoista on kotimaassa saatuja. Suomessa riskielintarvikkeiksi on todettu erityisesti tyhjiöpakatut, kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalatuotteet. Kotieläimet eivät ole merkittävä ihmisten tartunnanlähde.