Trikinelloosin aiheuttavat Trikinella -suvun sukkulamatojen toukat. Trikiinit eli trikinellat ovat lihaa syövien nisäkkäiden loisia, joita esiintyy lähes kaikkialla maailmassa. Trikinellatartunnan saanut eläin tai ihminen kantaa tartuntakykyisiä toukkia lihaksissaan vuosia tartunnan jälkeen. Luonnossa trikinellat leviävät, kun lihaa syövät eläimet pyydystävät toisiaan tai syövät raatoja. Trikinellojen toukat aikuistuvat isäntäeläimen suolistossa. Aikuismuotojen tuottamat toukat kulkeutuvat suolistosta veriteitse elimistön eri osiin, ensisijaisesti poikkijuovaisiin lihaksiin, mutta joskus myös esimerkiksi sydämeen ja keskushermostoon. Lihassolussa toukat kiertyvät spiraalille ja niiden ympärille muodostuu kapseli. Nämä kapseloituneet toukat voivat säilyä tartuntakykyisinä useita kuukausia, jopa vuosia.
Trikinelloja tunnetaan useita eri lajeja, joista T. nativa, T. spiralis, T. britovi ja T. pseudospiralis esiintyvät Euroopassa ja myös Suomessa. Yleisimmät lajit Suomessa ovat T. nativa ja T. spiralis.
Trikinelloosi ihmisissä
Ihminen saa trikiinitartunnan syötyään huonosti kypsennettyä, trikinellan tartuntakykyisiä toukkia sisältävää sian, karhun tai muun eläimen lihaa tai lihatuotetta. Syömisen jälkeen trikiinin toukat vapautuvat suolistossa ja kypsyvät aikuisiksi madoiksi. Naarasmatojen synnyttämät toukat hakeutuvat poikkijuovaiseen lihakseen, minne ne kapseloituvat. Oireiden vaikeusaste riippuu toukkien määrästä. Tartunta voi olla oireeton.
Viimeinen Suomessa tavattu trikinelloositapaus ihmisillä oli 1970-luvulla. Tartunta oli saatu karhunlihasta.
Trikinellat elintarvikkeissa
Trikinellaloisen pääsy elintarvikkeisiin estetään teurastettavien eläinten lihantarkastuksen yhteydessä. Hevosen- ja villisianlihasta peräisin oleva trikinelloosi on aiheuttanut ihmisillä useita epidemioita esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Suomessa kaikki teurastettavat eläimet, jotka ovat mahdollisia trikinellojen isäntäeläimiä tutkitaan trikinellatartunnan varalta. Näitä eläinlajeja ovat sika, villisika, hevonen, karhu, hylkeet ja mäyrä ja muut lihaa syövät riistaeläimet. Trikinellaloista kantavan eläimen ruho ja elimet hävitetään. Lihan pakastaminen ei tuhoa kaikkien lajien kuten T. nativan toukkia, sen sijaan lihan kuumentaminen tappaa kaikenlajiset trikinellat.
Trikinelloosi eläimissä
Trikinellat ovat lihaa syövien nisäkkäiden loisia ja niillä on useita isäntäeläinlajeja. Eläimillä tartunta on useimmiten oireeton tai lieväoireinen.
Trikinellojen esiintyvyyden seuranta perustuu tutkimuksiin koti- ja riistaeläinten lihantarkastuksen yhteydessä. Lisäksi trikinellatartuntojen esiintyvyyttä seurataan luonnonvaraisissa eläimissä. Lihantarkastuksessa trikinellan varalta on 2000-luvulla tutkittu keskimäärin 1250 teurashevosta vuosittain. Hevosissa ei ole Suomessa koskaan todettu trikinellatartuntaa.
Tartuntojen määrä sioilla on 2000-luvulla voimakkaasti vähentynyt. Vuodesta 2005 lähtien on todettu vain yksittäinen trikinellapositiivinen sika vuosina 2010 ja 2021.
Kuva: Trikinellaloisen esiintyvyyden seuranta teurastetuissa sioissa vuodesta 2000 (pdf)
Vielä 1990-luvulla trikinellatartuntoja todettiin muutamalla sikatilalla vuosittain ja eniten löydöksiä tehtiin vuonna 1996. Trikinellapositiivisten sikojen määrä yksittäisellä tuotantotilalla vaihteli muutamasta eläimestä jopa yli sataan yksilöön. Vuosina 2000–2010 trikinellaloisen tartuttamiksi todettiin yhteensä 58 sikaa, jotka olivat lähtöisin seitsemältä eri tilalta. Muutoksen 2000-luvulla oletetaan johtuvan sikatalouden rakennemuutoksesta, jonka seurauksena tartunnoille alttiimmat sikatilat ovat vähentyneet. Teurassioilla ei todettu trikinella vasta-aineita vuosina 2012–2013 tehdyssä tutkimuksessa.
Kuva: Trikinellaloisen esiintyvyyden seuranta Suomessa teurassioissa ja sikatiloilla vuodesta 1954 (pdf)
Trikinellatartuntoja on todettu myös tarhatuissa ja luonnonvaraisissa villisioissa sekä karhuissa. Trikinellaloisen varalta tutkitaan vuosittain muutama sata villisikaa (2000-luvulla keskimäärin 680/vuosi), joista suurin osa on ollut tarhattuja ja vain 4–21 luonnonvaraisia. Tutkituista villisioista on vuosittain todettu 0–5 trikinellatartunta. Trikinellaloisten varalta vuosittain tutkittujen karhujen lukumäärä on vaihdelllut 30–115 välillä.
Luonnonvaraisten lihaa syövien nisäkkäiden trikinellatartunnat ovat Suomessa melko yleisiä. Ilveksillä, susilla, supikoirilla ja ketuilla, esiintyvyys on korkea.
Kuva: Trikinellaloisen varalta Suomessa tutkitut luonnonvaraiset eläimet vuodesta 1995 (pdf)
Vuodesta 2007 alkaen hylkeitä (hallia ja norppia) on tutkittu järjestelmällisemmin trikinellaloisen varalta. Ensimmäinen trikinellalöydös tehtiin Pohjanlahdelta 2010 metsästetystä harmaahylkeestä. Hallin lihassa todettiin T. nativa. T. nativa on yleisin Suomessa luonnonvaraisissa eläimissä todettu trikinellalaji.