Nautojen ehdot (eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusehdot 2025)

Versiohistoria Tulosta
Julkaisupäivä: 10. joulukuuta 2024

↵  Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusehdot 2025 sisällysluettelo

Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumuksen hakemisesta on kerrottu Eläinten hyvinvointikorvauksen hakuehdoissa. Tähän osioon on koottu eläinten hyvinvointikorvauksen nautoja koskevat ehdot.

1 Määritelmät

Näissä sitoumusehdoissa tarkoitetaan:

  1. naudalla maidon, lihan tai muiden elintarvikkeiden tai vuodan tuottamiseksi taikka muuta vastaavaa tarkoitusta varten pidettävää nautaeläintä lukuun ottamatta Belgian Blue – rotuisia nautoja ja vesipuhveleita.
  2. vasikalla alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa
  3. ulkoroduilla nautaeläimiä, jotka kuuluvat Ylämaankarja-, Biisoni-, Galloway- tai Texas longhorn- rotuun.
  4. laitumella  nurmi- tai rehukasveja kasvavaa aluetta, jolta tuotantoeläimet saavat merkittävän osan ravinnontarpeestaan.
  5. kasvattamolla vähintään kolmiseinäistä rakennusta, jossa on eläinten hoito ja ruokinta ja jossa eläimet ovat suurimman osan ajastaan. 

Eläinten hyvinvointikorvauksen nautojen eläinryhmät:

  • Alle 6 kk vasikat 
  • Vähintään 6 kk - 2 v naaraspuoliset naudat
  • Vähintään 6 kk - 2 v naaraspuoliset naudat, ulkorodut
  • Yli 2 v naaraspuoliset naudat
  • Yli 2 v naaraspuoliset naudat, ulkorodut
  • Vähintään 6 kk - 18 kk urospuoliset naudat
  • Vähintään 6 kk - 18 kk urospuoliset naudat, ulkorodut
  • Yli 18 kk - 24 kk urospuoliset naudat
  • Yli 18 kk - 24 kk urospuoliset naudat, ulkorodut
  • Yli 2 v urospuoliset naudat
  • Yli 2 v urospuoliset naudat, ulkorodut

2 Yleisiä sitoumusta koskevia ehtoja

Hakijalla on oltava hallinnassaan keskimäärin vuoden aikana vähintään 15 eläinyksikköä nautoja. Eläinmäärä voi hetkellisesti olla alle 15 eläinyksikköä, jos vuosikeskiarvo on vähintään 15 eläinyksikköä. Vähimmäiseläinmäärän täyttymistä ei tarkastella toimenpiteittäin. Nautojen tulee olla hakijan hallinnassa joka päivä poikkeuksena eläinerien vaihdosta johtuva tilapäinen tauko. 

Valittujen toimenpiteiden ehtojen toteuttaminen on aloitettava 1.1.2025 ja ehtoja on noudatettava 31.12.2025 asti. Sitoumus koskee kaikkia hakijan nautoja.

Hakemukselle ilmoitettujen eläinten on oltava hakijan hallinnassa ja rekisteröity hakijan tilatunnukselle nautarekisterissä.

Hakija ei voi valita sellaista toimenpidettä, jota tilalla ei voida toteuttaa kaikissa rakennuksissa, joissa on toimenpiteeseen kuuluvia eläimiä. Valitun toimenpiteen ehtoja on toteutettava myös tilan ulkopuolelle sijoitetuille eläimille, jos eläimet ovat rekisteröity maatilalle nautarekisterissä.

3 Nautojen tunnistaminen ja rekisteröinti

Eläinten hyvinvointikorvauksen edellytyksenä on eläinten tunnistamisen- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen: Nautojen tulee olla rekisteröidyissä pitopaikoissa ja eläintietojen ajan tasalla nautarekisterissä. Tarkempia ohjeita nautojen tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on annettu Eläintukien hakuoppaassa sekä osoitteessa ruokavirasto.fi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/.

4 Nautojen toimenpiteiden korvaustasot

Eläinten hyvinvointikorvauksen määrä (€/ey) perustuu toimenpiteen tilalle aiheuttamiin laskennallisiin kustannuksiin tai tulonmenetyksiin.

Taulukko 1: Tilakohtaiset toimenpiteet nautatilalle.

Nautojen toimenpiteet

Korvaus € / ey

Nautojen hyvinvointisuunnitelma

18

Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 

344

Urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen

135

Nuorkarjan laidunnus

67

Emo- ja lypsylehmien laidunnus

67

Nautojen ulkoilu

33

Nautojen poikima-, hoito ja sairaskarsinat

23

5 Korvauksen määräytyminen ja maksaminen

Hyvinvointikorvaus maksetaan nautatiloille toimenpidekohtaisesti nautarekisteristä kertyvien tukikelpoisuuspäivien perusteella laskettavan eläinryhmittäisen eläinmäärän perusteella.

Korvauksen määrä

Korvaus lasketaan taulukossa 1 olevien toimenpiteiden euromäärien ja taulukossa 2 esitettyjen eläinyksikkökertoimien perusteella. Vuoden 2025 hyvinvointikorvaus maksetaan kahdessa erässä. Hakijalle maksettavan hyvinvointikorvauksen määrän sitoumusvuodelta on oltava vähintään 100 euroa, jotta korvaus voidaan maksaa.

Taulukko 2. Eläinmäärät muutetaan eläinyksiköiksi taulukon kertoimien mukaisesti.

Eläinlaji

Eläinyksikköä (ey)

Yli 2-vuotiaat naudat

1,0

Vähintään 6 kk ja enintään 2 vuoden ikäiset naudat

0,6

Alle 6 kuukauden ikäiset naudat

0,4

Korvauksen maksun toimenpidekohtainen eläinyksikkömäärä lasketaan ainoastaan toimenpiteeseen kuuluvista eläimistä.

6 Tilakohtaiset toimenpiteet nautatilalle

Nautatila voi valita yhden tai useamman seuraavista toimenpiteistä:

  • Nautojen hyvinvointisuunnitelma (pakollinen kaikille nautatoimenpiteitä hakeville)
  • Vasikoiden olosuhteiden parantaminen
  • Urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen
  • Nuorkarjan laidunnus
  • Emo- ja lypsylehmien laidunnus
  • Nautojen ulkoilu
  • Nautojen poikima-, hoito- ja sairaskarsinat

Sitoumusehtojen lisäksi sinun on noudatettava peruslainsäädännön vähimmäisvaatimuksia.

6.1 Nautojen hyvinvointisuunnitelma -toimenpide

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikilla naudoilla.

Hakijalla on oltava kokonaisvaltainen nautojen hyvinvointisuunnitelma sitoumuskauden alusta lähtien. Hyvinvointisuunnitelma on vuosittainen toiminnan hallinta- ja kehittämissuunnitelma, joka sisältää tilakohtaisia toimia nautojen hyvinvoinnista, terveydenhoidosta ja bioturvallisuudesta.

Hyvinvointisuunnitelman tekemiseen voit käyttää Ruokaviraston mallipohjia, jotka voit ladata osoitteesta ruokavirasto.fi/hyvinvointisuunnitelmat.

Hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattava maatilan olosuhteet ja tuotantotapa huomioon ottaen:

  • pitopaikan olosuhteet
  • varautuminen häiriötilanteisiin
  • tuotannon toteuttaminen
  • eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ruokintasuunnitelma ja karkearehun rehuanalyysi sekä ilmastoystävällisen ruokinnan toteuttaminen (esim. karkearehun osuus, väkirehun lisäaineet, kasviöljyt)
  • tautisuojaus
  • hyvinvoinnin parantaminen
  • mahdolliset havainnot ja kehittämistarpeet.

Lisäksi tilalla on oltava koko vuoden ajan kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ruokintasuunnitelma. Ruokintasuunnitelman on perustuttava pääasiallisen karkearehun (pois lukien laidun ja olki) rehuanalyysiin ja siinä on oltava huomioituna eläimen kasvuvaihe, tuotostaso ja tuotantokauden vaihe. Säilörehun analyysi voi olla raaka-ainenäytteestä tai valmiista rehusta. Korjuuajan arviointiin liittyvä näyte ei anna riittävää kuvaa rehuarvoista.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat suunnitelman tekemiseen käytetty aika ja ruokinnan suunnitteluun liittyvät kustannukset.

Hyvinvointisuunnitelman toimittaminen

Palauta nautojen hyvinvointisuunnitelma, eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi Vipu-palvelussa tukihaun aikana. Jos et palauta hyvinvointisuunnitelmaa tukihakuaikana, sinulle ei makseta naudoista eläinten hyvinvointikorvausta.

6.2 Vasikoiden olosuhteiden parantaminen -toimenpiteen ehdot

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava kaikilla tilan alle kuuden kuukauden ikäisillä naudoilla.

Karsina

  • Vasikoille on tarjolla runsaasti kuivitettu, kiinteäpohjainen ja pehmeä makuualue.
  • Ryhmäkarsinassa tilaa 2,25 neliömetriä vasikkaa kohden.
  • Jos yksi vasikka on emän kanssa, tilaa on oltava kymmenen neliömetriä. Tähän pinta-alaan saa sisältyä makuualue, vasikkapiilot sekä lantakäytävät. Jos vasikoita on enemmän kuin yksi, tilavaatimus kymmenen neliömetrin lisäksi on 2,25 neliömetriä vasikkaa kohden. Jos samassa ryhmässä on mukana vähintään kuuden kuukauden ikäisiä nautoja, niille vaaditaan kymmenen neliömetriä tilaa nautaa kohden.
  • Jos eläimet ovat ulkona esim. laitumella, myös niille tulee löytyä ehtojen mukaiset alat rakennuksista. Esimerkiksi jos keväällä tilan kaikki 60 emolehmää poikivat, 60 x 10 m2 on löydyttävä rakennuksista.
  • Vähintään kuukauden ikäisiä vieroitettuja vasikoita on pidettävä ryhmäkarsinoissa, jos ryhmästä erottamiseen ei ole eläinlääketieteellistä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä.

Ternimaito ja juottaminen

  • Maatilalla on aina oltava syntyvälle vasikalle pakastettua ternimaitoa, ternimaitokorviketta tai täydennysrehua, joka sisältää ternimaitoa tai naudan immunoglobuliinia.
  • Ternimaidon laatu (vasta-aineet, Brix-arvo) on mitattava ennen pakastamista.
  • Pakastetun ternimaidon laadusta on pidettävä kirjaa (mittaustulos, päivämäärä). Jos käytät ostettavaa tuotetta, säilytä ostotosite.
  • Vasikan on saatava maito tai maitojuoma imemällä nisästä tai tutista koko juottokauden ajan.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat lisätilan määrä, kuivitus ja lisätyö.

6.3 Urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen -toimenpiteen ehdot

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava tilan kaikilla vähintään kuuden kuukauden ja enintään 18 kuukauden ikäisillä urospuolisilla naudoilla.

  • Jokaista nautaa kohden pinta-alaa on oltava lämminkasvattamossa vähintään 3,5 neliömetriä ja kylmäkasvattamossa vähintään 5,5 neliömetriä.
  • Makuualuetta on oltava vähintään puolet eläinkohtaisesta vähimmäispinta-alasta.  
  • Makuualue on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä tai rakolattiakarsinoissa makuualueella on käytettävä rakolattiapehmikkeitä, kumitettuja palkkeja tai muita vastaavia lattiaa pehmentäviä rakenteita.
  • Urospuolista nautaa ei saa pitää kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä.
  • Eri sukupuolta olevia yli kahdeksan kuukauden ikäisiä nautoja, lukuun ottamatta merkkaussonneja, siitossonneja ja härkiä, ei saa pitää samassa karsinassa. Ylämaankarjalla ikäraja on kymmenen kuukautta.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat lisätyö ja tulonmenetykset, kun eläinmäärää joudutaan vähentämään.

6.4 Nuorkarjan laidunnus -toimenpideen ehdot

  • Toimenpiteeseen kuuluvat naudat on päästettävä laitumelle vähintään 90 päivänä vuodessa. 
  • Laidunnuksesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenee, mitkä eläinryhmät ovat milloinkin olleet ulkona. 

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava tilan kaikilla vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisillä naaraspuolisilla naudoilla, pois lukien läpi vuoden ulkona kasvatettavat naudat, joista korvausta ei makseta.

Et voi valita toimenpidettä, jos tilalla on luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumus naudoista.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat laiduntamiseen liittyvä lisätyö.

6.5 Emo- ja lypsylehmien laidunnus -toimenpiteen ehdot

  • Toimenpiteeseen kuuluvat naudat on päästettävä laitumelle vähintään 90 päivänä. 
  • Laidunnuksesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenee, mitkä eläinryhmät ovat milloinkin olleet ulkona. 

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava tilan kaikilla yli kahden vuoden ikäisillä naaraspuolisilla naudoilla, pois lukien läpi vuoden ulkona kasvatettavat naudat, joista korvausta ei makseta.

Et voi valita toimenpidettä, jos tilalla on luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumus naudoista.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat laiduntamiseen liittyvä lisätyö.

6.6 Nautojen ulkoilu -toimenpiteen ehdot

  • Toimenpiteeseen kuuluvat naudat on päästettävä ulkoilemaan vähintään 120 päivän aikana.
  • Ulkoilusta on pidettävä kirjaa, josta ilmenee, mitkä eläinryhmät ovat milloinkin olleet ulkona.

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava tilan kaikilla vähintään kuuden kuukauden ikäisillä naudoilla, pois lukien läpi vuoden ulkona kasvatettavat naudat, joista korvausta ei makseta.

Et voi valita toimenpidettä, jos tilalla on luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumus naudoista. Jos olet valinnut lisäksi laidunnustoimenpiteen, eläinten pitää toteuttaa ehtoja 90 päivää (laidunnus) + 120 päivää (ulkoilu).

Toimenpiteen korvausperusteena ovat ulkoiluun liittyvä lisätyö.

6.7 Nautojen poikima-, hoito- ja sairaskarsinat -toimenpiteen ehdot

Toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikilla naudoilla.

Poikimattomat naudat

  • Jokaista alkavaa poikimatonta 50 naudan ryhmää kohti on oltava vähintään yksi kiinteä tai osista koottavissa oleva erillinen karsina tai muu vastaava tila sairastunutta, hoidettavaa tai poikivaa nautaa varten.
  • Ryhmä- tai yksilökarsinassa enintään 12 kuukauden ikäisillä naudoilla on oltava tilaa vähintään kuusi neliömetriä eläintä kohden ja yli 12 kuukauden ikäisillä naudoilla tilaa on oltava vähintään yhdeksän neliömetriä eläintä kohden.

Poikineet lypsylehmät ja emolehmät

  • Poikineilla lypsylehmillä ja emolehmillä on oltava jokaista alkavaa 20 eläimen ryhmää kohden vähintään yksi kiinteä tai osista koottavissa oleva erillinen karsina tai muu vastaava tila sairastunutta, hoidettavaa tai poikivaa eläintä varten.
  • Ryhmä- tai yksilökarsinassa pinta-alan on oltava vähintään yhdeksän neliömetriä eläintä kohden.
  • Lypsylehmien koneellinen lypsäminen on oltava mahdollista.

Karsina

  • Ryhmäkarsinoissa eläinten erilleen aitaamiseen on varauduttava.
  • Makuualueen on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä.
  • Yli kuuden kuukauden ikäisillä naudoilla voidaan käyttää myös rakolattiakarsinoita, jos niissä on makuualueella rakolattiapehmikkeitä, kumitettuja palkkeja tai muita vastaavia lattiaa pehmentäviä rakenteita.

Esimerkki 1

Tilalla on 70 poikinutta lypsylehmää, 40 kpl alle 12 kuukauden ikäistä nautaa ja 40 kpl vähintään 12 kuukauden ikäistä poikimatonta nautaa.

→ lypsylehmien karsinoiden määrä (70 lehmää):
1 karsina /alkava 20 eläintä = 4 karsinaa = 4 x 9 m2 = 36 m2 karsinatilaa

→ muiden nautojen määrä (yht. 80 nautaa):
1 karsina /alkava 50 eläintä = 2 karsinaa, joista toinen 6 m2 ja toinen 9 m2 eli yhteensä 15 m2 

Karsinatilaa tarvitaan yhteensä 36 m2+ 15 m2 = 51 m2

Esimerkki 2

Tilalla on 21 poikinutta lypsylehmää, 20 kpl alle 12 kuukauden ikäistä nautaa ja 60 kpl vähintään 12 kuukauden ikäistä poikimatonta nautaa.

→ lypsylehmien karsinoiden määrä (21 lehmää):
1 karsina /alkava 20 eläintä = 2 karsinaa = 2 x 9 m2 = 18 m2 karsinatilaa

→  muiden nautojen määrä (yht. 80 nautaa):
1 karsina /alkava 50 eläintä = 2 karsinaa, joista molemmat 9 m2 = 18 m2 

Karsinatilaa tarvitaan yhteensä 36 m2

Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivikkeet, lisätyö ja tulonmenetykset eläinmäärää vähennettäessä.

7 Eläinten hyvinvointikorvauksen vähimmäistasot toimenpiteittäin

Eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimusten lisäksi sinun on noudatettava alla lueteltuja eläinten hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksia.

Kaikkia nautatiloja koskevat vähimmäisvaatimukset

Vaatimukset perustuvat seuraaviin säädöksiin muutoksineen: laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023 8§ 1 momentti, 20 § 1–3 momentti, 21 § 1–2 momentti, 23 §, 34 § 1 momentti, 36 § ja 37 §, valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 592/2010 6 § 3 ja 4 momentti, 10 § sekä 13 § 2 ja 3 momentti.

  • Eläimillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
  • Eläinten fysiologiset tarpeet voidaan tyydyttää.
  • Eläimille voidaan järjestää asianmukaiset pitopaikat.
  • Eläinten sairastuessa tai vahingoittuessa niille voidaan antaa asianmukaista hoitoa.
  • Eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
  • Hoidossa olevan eläimen yleisestä hyvinvoinnista sekä puhtaudesta ja muusta sen tarvitsemasta kehonhoidosta on huolehdittava. Eläimen hoidossa on huolehdittava myös asianmukaisista toimista sairauksien ja eläinten vahingoittumisen ennalta ehkäisemiseksi.
  • Jos eläimiä pidetään ryhmässä, ryhmän kokoonpanossa on otettava huomioon eläinten sosiaaliset suhteet, ikä, sukupuoli ja koko. Jos eläimet suhtautuvat vihamielisesti toisiinsa tai voivat muusta syystä vahingoittaa toisiaan, ne on pidettävä erillään toisistaan tai niillä on oltava mahdollisuus paeta ja piiloutua muilta eläimiltä.
  • Eläinryhmiä yhdistettäessä ja tuotaessa uusia eläimiä ryhmään erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin.
  • Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä tai muuta juotavaa. Ravinnon ja juotavan koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita.
  • Nisäkkäiden ja lintujen pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä:
    1. vastasyntyneelle tai -kuoriutuneelle eläimelle
    2. eläimelle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava
    3. laajoilla alueilla luonnonmukaisissa olosuhteissa tarhattaville, luonnonvaraisiin eläinlajeihin kuuluville eläimille
    4. poroille silloin, kun saatavilla on rajoituksetta puhdasta lunta
    5. silloin, kun poikkeuksellisen vaikeat sääolosuhteet estävät sulan veden jatkuvan saatavilla pidon
    6. sellaisissa eläinten pysyvissä pitopaikoissa, joissa sulan veden jatkuva saatavilla pito on kohtuuttoman vaikea järjestää eläinten pitomuodosta ja sääolosuhteista johtuvista syistä.
  • Jos hoidossa oleva eläin sairastuu tai vahingoittuu:
    1. sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa
    2. sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon
    3. se on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä
    4. sille on tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa.
  • Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää.
  • Eläimen pitopaikan on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen.
  • Eläimen pitopaikka on pidettävä riittävän puhtaana, jotta eläimen hyvinvointi ei vaarannu.
  • Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi tai, jos se ei ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka.
  • Eläimen pysyvän pitopaikan on oltava riittävän tilava sekä muutoinkin rakenteiltaan ja varusteiltaan sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden sekä niiden olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen, jotka liittyvät liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin.
  • Eläintä ei saa pitää jatkuvasti paikalleen kytkettynä eikä sen liikkumista saa jatkuvasti rajoittaa eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla. Uusia parsinavettoja ei saa rakentaa ja ottaa käyttöön. Tätä ei sovelleta tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevaan navettaan, jossa pidetään maidontuotantoa varten lehmiä tai hiehoja. Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevaan navettaan sovelletaan muiden nautojen kuin maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen osalta 37 §:n 2 momentissa säädettyä paikalleen kytkemisen kieltoa 1 päivästä tammikuuta 2028. Vasikoiden osalta kieltoa kuitenkin sovelletaan tämän lain tultua voimaan.
  • Ryhmässä pidettävän eläimen on voitava väistää toista eläintä. Pitopaikan ruokinta- ja juottolaitteet on suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava siten, että eläinten välisestä kilpailusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa eläinten hyvinvoinnille.
  • Eläimellä on oltava käytettävissä sopiva lepopaikka.
  • Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Mikäli pihatossa käytetään sellaisia juoma-astioita tai juottolaitteita, joista useampi nauta voi juoda samanaikaisesti, on juomapaikkojen määrän vastattava edellä tarkoitettua juoma-astioiden tai juottolaitteiden määrää.
  • Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä.
  • Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- ja juoma-astiat.
  • Juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä, jollei muutoin pystytä varmistamaan juomaveden sulana ja sopivan lämpöisenä pysymistä.
  • Eläinsuojasta ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava naudoille turvallisia ja sellaisia, että naudat eivät tarpeettomasti likaannu minään vuodenaikana.
  • Ulkotarhassa ja laitumella olevilla naudoilla on oltava mahdollisuus päästä riittävään suojaan epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Jos naudat eivät pääse vapaasti siirtymään suojaan, nautojen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että naudat pääsevät suojaan epäsuotuisilta sääolosuhteilta.
  • Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava naudoille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään nautojen vahingoittuminen ja karkaaminen. Sähköistetyt aidat on rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu naudoille tarpeetonta kärsimystä.
  • Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan kyseessä olevan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen asianmukainen suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Suojassa on oltava kuivitettu makuualue, johon kaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtä aikaa makuulle. Kuivikkeita on vaihdettava tai lisättävä tarpeeksi usein ja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy riittävän kuivana eikä pääse jäätymään.
  • Vasikka on ruokittava ja juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Kuumalla säällä kaikkien vasikoiden saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä.
  • Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.
  • Vasikan rehussa on oltava riittävästi rautaa siten, että vasikan veren keskimääräinen hemoglobiinipitoisuus on vähintään 4,5 millimoolia litrassa verta.
  • Vasikan on saatava kahden viikon iästä alkaen päivittäin korsirehua. Korsirehun määrää on lisättävä siten, että kahdeksan viikon ikäiselle vasikalle annetaan vähintään 50 grammaa ja 20 viikon ikäiselle vasikalle vähintään 250 grammaa korsirehua päivittäin.

Nautojen hyvinvointisuunnitelma

Laki eläinten hyvinvoinnista 35 § 1, 3, 4 momentit sekä valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 5 §:n 1 momentti ja 13 § 1 momentti.

  • Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia.
  • Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.
  • Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua.
  • Jos eläinten hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, laitteistossa on oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
  • Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville eläimille sopiva.
  • Naudalle annettavan rehun on oltava ravintoainekoostumukseltaan sille sopivaa.

Vasikoiden olosuhteiden parantaminen

Laki eläinten hyvinvoinnista 121 § 2 momentti, Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 7 § ja 12 § 3 momentti

  • Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevaan navettaan sovelletaan muiden nautojen kuin maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen osalta 37 §:n 2 momentissa säädettyä paikalleen kytkemisen kieltoa 1 päivästä tammikuuta 2028. Vasikoiden osalta kieltoa kuitenkin sovelletaan tämän lain tultua voimaan.
  • Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvin kuivitettu makuupaikka.
  • Yli kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä. Jos alle kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan.
  • Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät.
  • Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.
  • Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoiden käytettävissä olevan tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle.
  • Karsinassa on oltava tilaa jokaista alle 150 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,5 neliömetriä, vähintään 150 kilogramman mutta alle 220 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 neliömetriä ja vähintään 220 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 neliömetriä.
  • Vasikkaa ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti enintään tunnin ajan eläimen ruokkimisen tai muun hoitamisen ajan.

Nautojen poikima-, hoito- ja sairaskarsinat

Laki eläinten hyvinvoinnista 7 § 1 momentti ja 38 § 1 momentti sekä nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 § 1 momentti ja 11 §.

  • Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa kotieläintä tai muuta ihmisen hoidossa olevaa eläintä on joko itse autettava tai ilmoitettava eläimestä sen omistajalle tai pitäjälle taikka valvontaviranomaiselle.
  • Pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet sekä tarvittaessa tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten.
  • Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa nautojen makuualue on kuivitettava.
  • Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tiineyden loppuvaiheessa, poikimisen aikana ja kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.
  • Vasikat sekä kytkettyinä pidettävät naudat on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä.
  • Nauta on tarkastettava yksilöllisesti, jos se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. Eläinten sorkat on tarkastettava riittävän usein ja hoidettava tarvittaessa.
  • Nautaryhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uusia eläimiä karjaan on erityistä huomiota kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin.
  • Eläimet on totutettava kylmäkasvatukseen vähitellen, eikä kylmään tottumattomia eläimiä saa siirtää lämpimästä pitopaikasta suoraan kylmäkasvatukseen kylmänä vuodenaikana.

Urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 § 1 momentti ja 121 § 2 momentti sekä nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 § 1momentti.

  • Eläimen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitta. Samassa pitopaikassa pidettävillä eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon.
  • Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevaan navettaan sovelletaan muiden nautojen kuin maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen osalta 37 §:n 2 momentissa säädettyä paikalleen kytkemisen kieltoa 1 päivästä tammikuuta 2028. Vasikoiden osalta kieltoa kuitenkin sovelletaan tämän lain tultua voimaan.
  • Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa nautojen makuualue on kuivitettava.

Nuorkarjan laidunnus

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 §, 2 momentti ja 35 § 1 momentti, Nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 17 § 1 momentti.

  • Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
  • Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia. Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.
  • Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään
    kytkettyinä, tulee päästää laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan
    vähintään 60 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä
    syyskuuta sekä vähintään 30 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy 30 päivänä huhtikuuta. 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua jaloitteluvaatimusta ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy 30 päivänä huhtikuuta, sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä lokakuuta 2024.
  • Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä siellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin aina vähintään 50 neliömetriä.

Nautojen ulkoilu

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 §, 2 momentti, nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetus 17 § 1 momentti.

  • Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
  • Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään
    kytkettyinä, tulee päästää laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan
    vähintään 60 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä
    syyskuuta sekä vähintään 30 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy 30 päivänä huhtikuuta. 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua jaloitteluvaatimusta ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy 30 päivänä huhtikuuta, sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä lokakuuta 2024.
  • Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä siellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin aina vähintään 50 neliömetriä.

Emo- ja lypsylehmien laidunnus

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 §, 2 momentti ja 35 § 1 momentti, nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 17 § 1 momentti.

  • Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
  • Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia. Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.
  • Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään
    kytkettyinä, tulee päästää laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan
    vähintään 60 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä
    syyskuuta sekä vähintään 30 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy 30 päivänä huhtikuuta. 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua jaloitteluvaatimusta ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy 30 päivänä huhtikuuta, sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä lokakuuta 2024.
  • Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä siellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin aina vähintään 50 neliömetriä.

Sinua voi kiinnosta myös

Usein kysyttyä eläinten hyvinvointikorvauksesta
Usein kysyttyä eläinten hyvinvointikorvauksesta
Nautojen hyvinvointikorvaus ja toimenpiteet Kaikkia nautatiloja koskevat vähimmäisvaatimukset Emo- ja lypsylehmien laidunnus Hyvinvointisuunnitelma Nuorkarjan laidunnus Nautojen ulkoilu Nautojen…
Lisää aiheesta
Eläinten hyvinvointisuunnitelmat
Eläinten hyvinvointisuunnitelmat
Kuvaa hyvinvointisuunnitelmassa tilallasi toteutettavat eläintuotannon toimenpiteet. Voit käyttää suunnitelman laatimisessa apuna mallipohjia.  Lähetä hyvinvointisuunnitelma eläinten…
Lisää aiheesta