↵ Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusehdot 2024 sisällysluettelo
Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumuksen hakemisesta on kerrottu Eläinten hyvinvointikorvauksen hakuehdoissa. Tähän osioon on koottu eläinten hyvinvointikorvauksen siipikarjaa koskevat ehdot.
1 Määritelmät
Näissä sitoumusehdoissa tarkoitetaan:
- siipikarjalla munivia kanoja ja näiden emoja sekä lihantuotantoon kasvatettavia broilereita ja kalkkunoita;
- munivalla kanalla vähintään 16 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon tai kulutukseen;
- broilerilla lihantuotantoa varten jalostettua noin 40 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa sekä luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848 mukaisesti harjoitettavassa tuotannossa yli 81 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa;
Eläinten hyvinvointikorvauksen siipikarjan eläinryhmät:
- Munivat kanat (sisältäen munivien kanojen emolinnut)
- Broilerit
- Kalkkunat
- Teurastettavat broilerit
- Teurastettavat kalkkunat
2 Yleisiä sitoumusta koskevia ehtoja
Siipikarjan, josta korvausta haetaan, tulee olla hakijan hallinnassa joka päivä poikkeuksena eläinerien vaihdosta johtuva tilapäinen tauko.
Valittujen toimenpiteiden ehtojen toteuttaminen on aloitettava 1.1.2024 ja ehtoja on noudatettava 31.12.2024 asti.
Hakija ei voi valita sellaista toimenpidettä, jota tilalla ei voida toteuttaa kaikissa rakennuksissa, joissa on toimenpiteeseen kuuluvaa siipikarjaa.
3 Sitoumukseen vaadittavat vähimmäiseläinmäärät
Eläinten hyvinvointikorvauksen hakijalla on oltava hallinnassaan keskimäärin vuoden aikana vähintään taulukon 1 mukainen eläinmäärä sitä eläinlajia, josta haet korvausta. Vähimmäiseläinmäärän täyttymistä ei tarkastella toimenpiteittäin.
Taulukko 1. Sitoumuksen vähimmäiseläinmäärät
|
Eläinlaji |
Vaaditut eläinyksiköt (ey) |
|
Broilerit |
60 (8572 kpl) |
|
Munivat kanat |
14 (1000 kpl) |
|
Kalkkunat |
60 (2000 kpl) |
4 Siipikarjan rekisteröintivaatimukset
Eläinten hyvinvointikorvauksen edellytyksenä on eläinten tunnistus- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen. Tuen ehtona on, että siipikarjan on oltava rekisteröidyssä ja tukihakemuksella ilmoitetussa pitopaikassa. Tarkempia ohjeita siipikarjan rekisteröintivaatimuksista on annettu Eläintukien hakuoppaassa sekä osoitteessa ruokavirasto.fi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi.Tukihakemuksella on ilmoitettava siipikarjan pitopaikkatunnus.
5 Toimenpiteiden korvaustasot
Eläinten hyvinvointikorvauksen määrä (€/ey) perustuu toimenpiteen tilalle aiheuttamiin laskennallisiin kustannuksiin tai tulonmenetyksiin.
Taulukko 2. Tilakohtaiset toimenpiteet siipikarjatilalle
|
Siipikarjan toimenpiteet |
Korvaus € / ey |
|
Siipikarjan hyvinvointisuunnitelma |
9 |
|
Siipikarjan olosuhteiden parantaminen |
27 |
6 Korvauksen määräytyminen ja maksaminen
Eläinten hyvinvointikorvaus maksetaan eläinryhmittäin laskettujen eläinyksiköiden perusteella.
Sitoumuksen hakemisen yhteydessä hakija ilmoittaa siipikarjan keskimääräisen eläinmäärän. Toteutuneet eläinmäärät on ilmoitettava eläinmääräilmoituksessa 4.2.2025 mennessä Vipu-palvelussa. Korvaus maksetaan kuitenkin korkeintaan sitoumuksen hakemisen yhteydessä haetun eläinmäärän mukaan.
Eläinyksikköjen määrän laskennassa käytetään pidetyn eläinkirjanpidon mukaista kunkin kalenterikuukauden ensimmäisen päivän todellista eläinryhmittäistä määrää. Broilereiden laskennassa käytetään kuitenkin kunkin kalenterikuukauden ensimmäisen ja viidennen päivän välistä korkeinta vähintään yhden vuorokauden ajan pidettyä todellista eläinmäärää. Määrää laskettaessa jätetään keskimääräisten eläinyksikkömäärien laskennasta pois ne kuusi kuukautta, jolloin eläinryhmän eläinmäärä on ollut pienin.
Siipikarjan olosuhteiden parantaminen -toimenpiteessä teurastetun siipikarjan haettavana määränä ilmoitetaan kaikkien vuoden aikana teurastamolle vietävien eläinten yhteismäärä (ei keskiarvo). Toteutunut teurastetun siipikarjan puolivuosittaiset määrät on ilmoitettava eläinmääräilmoituksessa 4.2.2025 mennessä Vipu-palvelussa. Korvaus maksetaan kuitenkin korkeintaan sitoumuksen hakemisen yhteydessä haetun eläinmäärän mukaan.
Siipikarjan olosuhteiden parantaminen - toimenpiteestä korvauksen maksussa tarkastellaan erikseen alkuvuotta (1.1–30.6) ja loppuvuotta (1.7.-31.12) tukiehtojen täyttymisen osalta ja maksetaan siltä osin kuin tukiehdot ovat täyttyneet (alkuvuonna teurastetut eläimet ja/tai loppuvuonna teurastetut eläimet).
Broilerit: Hyväksytyt eläimet kpl x 0,007 ey x 27 € / 6,5 (keskimääräinen erien määrä)
Kalkkunat: Hyväksytyt eläimet kpl x 0,03 ey x 27 € / 2,5 (keskimääräinen erien määrä)
Korvaus lasketaan taulukossa 2 olevien toimenpiteiden euromäärien ja taulukossa 3 esitettyjen eläinyksikkökertoimien perusteella. Vuoden 2024 hyvinvointikorvaus maksetaan yhdessä erässä. Hakijalle maksettavan hyvinvointikorvauksen määrän sitoumusvuodelta on oltava vähintään 100 euroa, jotta korvaus voidaan maksaa.
Taulukko 3. Eläinmäärät muutetaan eläinyksiköiksi taulukon kertoimien mukaisesti.
|
Eläinlaji |
Eläinyksikköä (ey) |
|
Munivat kanat |
0,014 |
|
Broilerit |
0,007 |
|
Kalkkunat |
0,03 |
Korvauksen maksun toimenpidekohtainen eläinyksikkömäärä lasketaan ainoastaan toimenpiteeseen kuuluvista eläimistä. Vähimmäiseläinmäärän täyttymistä ei tarkastella toimenpiteittäin.
7 Tilakohtaiset toimenpiteet siipikarjatilalle
Siipikarjatilan valittavat toimenpiteet:
- Siipikarjan hyvinvointisuunnitelma (pakollinen kaikille siipikarjatoimenpiteitä hakeville)
- Siipikarjan olosuhteiden parantaminen
Tukiehtojen lisäksi sinun on noudatettava peruslainsäädännön vähimmäisvaatimuksia.
7.1 Siipikarjan hyvinvointisuunnitelma -toimenpide
Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikella siipikarjalla.
Hakijalla on oltava kokonaisvaltainen siipikarjan hyvinvointisuunnitelma sitoumuskauden alusta lähtien. Hyvinvointisuunnitelma on vuosittainen toiminnan hallinta- ja kehittämissuunnitelma, joka sisältää tilakohtaisia toimia siipikarjan hyvinvoinnista, terveydenhoidosta ja bioturvallisuudesta.
Hyvinvointisuunnitelman tekemiseen voit käyttää Ruokaviraston mallipohjia, jotka voit ladata osoitteesta ruokavirasto.fi/hyvinvointisuunnitelmat.
Hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattava maatilan olosuhteet ja tuotantotapa huomioon ottaen:
- pitopaikan olosuhteet
- eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi sekä muu ruokinnan toteuttaminen
- tautisuojaus
- hyvinvoinnin parantaminen
- mahdolliset havainnot ja kehittämistarpeet.
Tautisuojaukseen (kaksinkertainen tautisulku) kuuluu kaksi kertaa kenkien vaihto eri alueilla, suojavarusteet, käsien pesu ja kuivaus kertakäyttöpyyhkeisiin (=paperipyyhe tai kangaspyyhe, joka pestään joka käytön jälkeen). Jos rakennuksessa on useampi osasto, jokaisella osastolla on käytettävä sille osastolle tarkoitettuja kenkiä. Lue lisää Eläinten terveys (ETT) -ohjeesta ett.fi/siipikarja/tilatason-tautisuojaus.
Ruokinnassa käytettävästä viljasta on analysoitava valkuainen. Analysointi on tehtävä ruokintasuunnitelman vaihtuessa, jos viljaerä vaihtuu. Jos käytetään tehdasvalmisteista rehua, jossa käytettävän viljan analysointi on jo rehun valmistaja tehnyt, tätä viljaa ei tarvitse analysoida uudelleen. Valkuaisanalyysin tulos tulee olla ruokintasuunnitelman osana.
Hyvinvointisuunnitelman toimittaminen
Palauta siipikarjan hyvinvointisuunnitelma, eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi Vipu-palvelussa tukihaun aikana. Jos et palauta hyvinvointisuunnitelmaa tukihakuaikana, sinulle ei makseta siipikarjasta eläinten hyvinvointikorvausta.
Toimenpiteen korvausperusteena ovat suunnitelman tekemiseen käytetty aika ja ruokinnan suunnitteluun liittyvät kustannukset.
7.2 Siipikarjan olosuhteiden parantaminen -toimenpiteen ehdot
Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikilla munivilla kanoilla ja niiden emoilla, broilereilla ja kalkkunoilla. Toimenpidettä ei voi valita, jos tilalla on tuotantoa virikehäkeissä.
Siipikarjan hyvinvoinnin edistämiseksi hakijan on huolehdittava jatkuvasti:
- siipikarjan hyvinvoinnin tarkemmasta seurannasta
- kasvattamon lämmityksestä
- ilmanvaihdosta
- kosteudesta
- muista olosuhteista.
Broilerit:
- Kasvattamossa on oltava kaikkien lintujen käytössä virikkeitä, tasoja, ramppeja tai orsia. Hakijan on tehtävä kirjallinen kuvaus, mitä toimenpiteitä olosuhteiden parantamiseksi tehdään ja mitä virikkeitä tilalla on käytössä.
- Broilerien puolivuosittaisissa teuraseräraporteissa vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen prosenttiosuus ei saa ylittää yhtä prosenttia ja jalkapohja-tulehdusarvioinnin tuloksen on oltava alle 30 pistettä. Jos jalkapohjatulehdusarvioinnin tulos on alle 25 pistettä, vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen osuutta ei huomioida.
Kalkkunat:
- Kasvattamossa on oltava kaikkien lintujen käytössä virikkeitä, tasoja, ramppeja tai orsia. Hakijan on tehtävä kirjallinen kuvaus, mitä toimenpiteitä olosuhteiden parantamiseksi tehdään ja mitä virikkeitä tilalla on käytössä.
- Kalkkunoiden lihantarkastuksessa ilmapussintulehdusten kokoruhohylkäysprosenttiosuuden puolivuosittaisten arvojen on oltava alle kaksi prosenttia.
Munivat kanat:
- Kasvattamossa on oltava kaikkien lintujen käytössä virikkeitä, tasoja, ramppeja tai orsia. Hakijan on tehtävä kirjallinen kuvaus, mitä toimenpiteitä olosuhteiden parantamiseksi tehdään ja mitä virikkeitä tilalla on käytössä.
- Kanalan ilman viikkokohtainen ammoniakkipitoisuusarvo tulee avokanalassa olla alle 18 ppm. Kanalan ilman ammoniakkipitoisuus on kirjattava.
Teuraseräraporttien toimittaminen (broilerit ja kalkkunat)
- Puolivuosittaiset teuraseräraportit sitoumusvuodelta on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 4.2.2025 mennessä eläinmääräilmoituksen liitteinä. Raporteista tulee näkyä teurastamolle tuotujen eläinten määrä ja tukiehtojen mukaiset (hylätyt eläimet) määrät. Raportit tulee säilyttää sitoumusvuoden ajan sekä neljä seuraavaa vuotta. Kirjanpito ja asiakirjojen säilytys ovat korvauksen toimenpiteen ehtona.
Toimenpiteen korvausperusteena on kasvattamon pito-olosuhteiden parantamisesta aiheutuva lisätyö.
8 Eläinten hyvinvointikorvauksen vähimmäistasot toimenpiteittäin
Eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimusten lisäksi sinun on noudatettava alla lueteltuja eläinten hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksia.
Kaikkia siipikarjatiloja koskevat vähimmäistasot
Vaatimukset perustuvat seuraaviin säädöksiin muutoksineen: laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023 8§ 1 momentti, 20 § 1 – 3 momentti, 21 § 1 – 2 momentti, 23 §, 34 § 1 momentti, 36 § ja 37 §, , kanojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (673/2010) 6 § sekä 9 § 2 ja 3 mom., broilereiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (375/2011) 7 § ja 10 § 2 ja 5 mom. sekä kalkkunoiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (677/2010) 7 § sekä 10 § 1 ja 3 mom.
- Eläimillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon.
- Etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
- Eläinten fysiologiset tarpeet voidaan tyydyttää.
- Eläimille voidaan järjestää asianmukaiset pitopaikat.
- Eläinten sairastuessa tai vahingoittuessa niille voidaan antaa asianmukaista hoitoa.
- Eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
- Hoidossa olevan eläimen yleisestä hyvinvoinnista sekä puhtaudesta ja muusta sen tarvitsemasta kehonhoidosta on huolehdittava. Eläimen hoidossa on huolehdittava myös asianmukaisista toimista sairauksien ja eläinten vahingoittumisen ennalta ehkäisemiseksi.
- Jos eläimiä pidetään ryhmässä, ryhmän kokoonpanossa on otettava huomioon eläinten sosiaaliset suhteet, ikä, sukupuoli ja koko. Jos eläimet suhtautuvat vihamielisesti toisiinsa tai voivat muusta syystä vahingoittaa toisiaan, ne on pidettävä erillään toisistaan tai niillä on oltava mahdollisuus paeta ja piiloutua muilta eläimiltä.
- Eläinryhmiä yhdistettäessä ja tuotaessa uusia eläimiä ryhmään erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin.
- Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä tai muuta juotavaa. Ravinnon ja juotavan koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita.
-
Nisäkkäiden ja lintujen pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä:
1) vastasyntyneelle tai -kuoriutuneelle eläimelle;
2) eläimelle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava;
3) laajoilla alueilla luonnonmukaisissa olosuhteissa tarhattaville, luonnonvaraisiin eläinlajeihin kuuluville eläimille;
4) poroille silloin, kun saatavilla on rajoituksetta puhdasta lunta;
5) silloin, kun poikkeuksellisen vaikeat sääolosuhteet estävät sulan veden jatkuvan saatavilla pidon;
6) sellaisissa eläinten pysyvissä pitopaikoissa, joissa sulan veden jatkuva saatavilla pito on kohtuuttoman vaikea järjestää eläinten pitomuodosta ja sääolosuhteista johtuvista syistä.
- Jos hoidossa oleva eläin sairastuu tai vahingoittuu:
- sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa
- sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon
- se on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä
- sille on tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa.
- Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää.
- Eläimen pitopaikan on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen.
- Eläimen pitopaikka on pidettävä riittävän puhtaana, jotta eläimen hyvinvointi ei vaarannu. Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi tai, jos se ei ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka.
- Eläimen pysyvän pitopaikan on oltava riittävän tilava sekä muutoinkin rakenteiltaan ja varusteiltaan sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden sekä niiden olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen, jotka liittyvät liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin.
- Eläintä ei saa pitää jatkuvasti paikalleen kytkettynä eikä sen liikkumista saa jatkuvasti rajoittaa eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla. Uusia parsinavettoja ei saa rakentaa ja ottaa käyttöön.
- Ryhmässä pidettävän eläimen on voitava väistää toista eläintä. Pitopaikan ruokinta- ja juottolaitteet on suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava siten, että eläinten välisestä kilpailusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa eläinten hyvinvoinnille.
- Eläimellä on oltava käytettävissä sopiva lepopaikka.
- Jos kanoilla on mahdollisuus päästä ulos, eläinsuojasta ulos johtavan kulkureitin on oltava kanoille turvallinen. Ulkotarhan aitojen on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään kanojen vahingoittuminen.
- Ulkotarhan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon kanojen lukumäärä ja tarhan pohjan laatu. Tarhan pohjan on oltava sellainen, että se voidaan pitää kuivana. Ulkotarhassa ei saa olla rakenteita tai esineitä, jotka saattavat vahingoittaa lintuja. Kanoilla on tarvittaessa oltava ulkona sopivia säänsuojia.
- Kanojen saatavilla on oltava riittävästi rehua sekä jatkuvasti juomavettä. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia.
- Jos broilereilla on mahdollisuus päästä ulos, kasvatusosastosta ulos johtavan kulkureitin on oltava broilereille turvallinen. Ulkotarhan aitojen on oltava broilereille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään broilereiden vahingoittuminen.
- Ulkotarhan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon broilereiden lukumäärä ja tarhan pohjan laatu. Tarhan pohjan on oltava sellainen, että se voidaan pitää kuivana. Ulkotarhassa ei saa olla rakenteita tai esineitä, jotka saattavat vahingoittaa broilereita. Broilereilla on tarvittaessa oltava ulkona sopivia säänsuojia.
- Broilereiden saatavilla on oltava riittävästi rehua joko jatkuvasti tai annosruokintana. Juomavettä on oltava saatavilla jatkuvasti. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia.
- Ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.
Siipikarjan hyvinvointisuunnitelma
Laki eläinten hyvinvoinnista 35 § 1,3 ja 4 momentit,, kanojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 § 1 mom. ja broilereiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 § 1 mom.
- Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia.
- Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.
- Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua.
- Jos eläinten hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, laitteistossa on oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
- Kanoille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.
- Broilereille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua. Broilereiden ruokinnassa ja ravinnon koostumuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota nivel- ja luustovaurioiden ehkäisemiseen.
Siipikarjan olosuhteiden parantaminen
Laki eläinten hyvinvoinnista 35 § 1 momentti ja 86 § 2 momentti, broilereiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 § 3 mom., 4 § 1, 2 ja 6 mom. ja 16 §, kalkkunoiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 § 1–3 mom. sekä kanojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 § 1 mom., 12 § 4–6 mom., 13 § 1 ja 2 mom. ja 14§.
- Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia. Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.
- Broilereiden ja sikojen pito-olosuhteiden tai muiden vastaavien tekijöiden vaikutus eläinten hyvinvointiin arvioidaan lihantarkastuksen löydösten perusteella sekä muun teurastamolla saatavilla olevan tiedon perusteella (eläinten hyvinvointiarvio).
- Kasvatusosastot, välineet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita broilereita eivätkä vaaranna niiden terveyttä tai hyvinvointia. Kuolleet broilerit on poistettava kasvatusosastosta päivittäin. Kaikki tilat, laitteet ja välineet, joiden kanssa broilerit ovat kosketuksissa, on puhdistettava ja desinfioitava kauttaaltaan aina, kun tila tyhjennetään ja ennen kuin uusi broilerierä tuodaan sisään. Tyhjennyksen jälkeen kaikki käytetty pehku on poistettava ja puhdas pehku on levitettävä tilalle. Kasvatusosastossa on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta.
- Kasvatusosaston ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, lämpötila, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Ilmanvaihtoon on tarvittaessa yhdistettävä lämmitysjärjestelmä sopivan lämpötilan ylläpitämiseksi ja liiallisen kosteuden poistamiseksi.
- Jos eläinten hyvinvointi ja terveys on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, kasvatusosastossa on oltava mahdollisuus eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän häiriöiden aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on tällöin oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
- Kaikkien broilereiden on päästävä jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta sopivan kuivaa ja kuohkeaa.
Eläinsuojelulain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu tarkastuseläinlääkärin ilmoitus on tehtävä, jos parven jalkapohjatulehdusarvioinnin tulos ylittää 80 pistettä tai jos parven kumulatiivinen päiväkohtainen kuolleisuusaste on yli prosenttiluvun, joka saadaan liitteen kohdan 5 mukaisesta laskentakaavasta. - Pitopaikassa on oltava kalkkunoille sopiva sisustus ja varustus sekä sellaista materiaalia, jonka avulla kalkkunat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten esimerkiksi kylpemistä hiekassa tai pehkussa, sukimista tai muuta kehon hoitamista.
- Kalkkunaa saadaan pitää vain lattiakasvatusjärjestelmässä. Kalkkunoiden pitopaikan lattian on oltava niille sopivasta materiaalista sekä sellainen, että se ei vahingoita kalkkunoita eikä vaaranna niiden terveyttä tai hyvinvointia. Pitopaikan lattian on oltava kiinteäpohjainen lukuun ottamatta juomalaitteiden välittömässä läheisyydessä olevaa lattiaa, joka voi olla roiskeveden poistamiseksi viemäröityä, sekä kalkkunaemojen pesien edessä niiden puhtaanapitämiseksi olevaa ritilää. Pitopaikan lattialla on oltava riittävästi asianmukaista pehkua, joka on pidettävä sopivan kuivana.
- Samassa tilassa pidettävän kalkkunaryhmän koon on oltava sopivassa suhteessa lintujen ikään, kokoon, sukupuoleen ja käytettävissä olevaan tilaan. Kalkkunoiden on pitopaikassa pystyttävä seisomaan normaalissa asennossa, kääntymään, räpyttelemään, sukimaan, toteuttamaan kalkkunoille tyypillisiä sosiaalisia käyttäytymismuotoja ja pakenemaan muita kalkkunoita. Kalkkunoiden makuualueen on oltava riittävän tilava siten, että kalkkunat mahtuvat samanaikaisesti makuulle.
- Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville kanoille sopiva.
- Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nokkimista ja kuopimista varten.
- Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munintaa varten. Jokaista alkavaa seitsemän kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi pesätila. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää kohden vähintään neliömetri.
- Kanalassa on oltava tarkoituksenmukaisia orsia, joiden pituuden lintua kohden on oltava vähintään 15 senttimetriä. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaisia, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä saa olla teräviä kulmia.
- Jos kanalassa on vähintään 350 munivaa kanaa, kanaa kohden on oltava vähintään 250 neliösenttimetriä pehkulla varustettua aluetta, ja vähintään yhden kolmasosan lattian pinta-alasta on oltava varustettu pehkulla.
- Orsia ei saa sijoittaa pehkujen yläpuolelle, ja orsien välisen vaakasuoran etäisyyden toisistaan on oltava vähintään 30 senttimetriä sekä etäisyyden seinästä vähintään 20 senttimetriä.
- Kanalassa, jossa pidetään emoja, on neljää tai viittä emoa kohden oltava vähintään yksi pesä. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on jokaista alkavaa 100 emon ryhmää kohden oltava vähintään neliömetri.
Sinua voi kiinnosta myös
