Salmonella-suvun bakteereissa on noin 2 500 erilaista serotyyppiä. Monet serotyypeistä poikkeavat toisistaan taudinaiheutuskyvyn ja ympäristössä säilymisen suhteen. Salmonelloosi on Salmonella-sukuun kuuluvan suolistobakteerin aiheuttama tauti. Salmonellatartunta on tavallisimmin seurausta ulosteen saastuttaman elintarvikkeen nauttimisesta.
Salmonellan resistenssi ihmisissä
Ihmisistä eristettyjen salmonellojen resistenssiä on seurattu ja tulokset julkaistu Finres-julkaisuissa vuodesta 2013. Yleisintä resistenssi on ollut fluorokinoloneille. Vaikka kaikkien salmonellatartuntojen alkuperää ei tunneta, tiedetään, että ulkomailta saadut salmonellat ovat resistentimpiä kuin kotimaista alkuperää olevat kannat.
Salmonella elintarvikkeissa
Antibioottiherkkyyttä testataan säännöllisesti kotimaisista eläinperäisistä elintarvikkeista eristetyissä salmonelloissa. Ajoittain tähän on sisällytetty myös toimialan omavalvonnassa kerättyjen salmonellojen antibioottiherkkyyden testaus. Kotimaisista eläinperäisistä elintarvikkeista salmonelloja eristetään erittäin harvoin ja ne ovat olleet herkkiä testatuille antibiooteille.
Salmonella eläimissä
Eläimistä eristettyjen salmonellojen antibioottiherkkyyttä on tutkittu Suomessa vuodesta 1983 lähtien.
Tuotantoeläimet
Suomessa salmonellan esiintyvyyttä on seurattu järjestelmällisesti naudoissa, sioissa ja siipikarjassa vuodesta 1995 osana salmonellaohjelmaa. Kaikkien salmonellaohjelmassa eristettyjen salmonellakantojen antibioottiherkkyys testataan. Lisäksi tuotantotilan salmonellasaneerauksen aikana tilalta eristetyn salmonellakannan antibioottiherkkyyttä seurataan testaamalla herkkyys vähintään kerran vuodessa. Koska salmonellalöydökset tuotantoeläimissä ovat Suomessa vähäisiä, on herkkyysmäärityksiin päätyvien kantojen määrä pieni.Tutkittuja kantoja oli vuoteen 2017 asti vuosittain noin 20–30. Vuodesta 2018 alkaen tutkittujen kantojen määrä on ollut noin 35–60. Eniten salmonellalöydöksiä on tehty naudoista.
Vuonna 2009 eläimistä testattiin poikkeuksellinen määrä kantoja sika- ja siipikarjatiloilla esiintyneen S. Tennessee -epidemian takia. Rehun välityksellä tiloille levinnyt kanta oli herkkä kaikille testatuille antibiooteille.
Resistenssiä on todettu eniten naudoilta eristetyillä salmonellakannoilla. Vuonna 2007 todettiin Suomessa harvinainen, streptomysiinille, sulfalle ja tetrasykliinille resistentti S. Typhimurium FT NST -tartunta kuudessa nautakarjassa. Tartunta oli lähtöisin vasikoita tuottavalta tilalta, josta se levisi kasvatukseen myytyjen vasikoiden sekä niihin liittyvien kontaktien välityksellä. Nautojen salmonellakannoissa on esiintynyt myös muita moniresistenttejä muotoja (eli resistenssiä vähintään kolmelle eri antibioottiryhmälle). 2010- ja 2020-luvuilla moniresistenttejä S. Typhimurium -kantoja on todettu eri nautatiloilla; nämä löydökset ovat tyypillisesti olleet resistenttejä ainakin ampisilliinille, sulfonamideille, tetrasykliinille ja trimetropriimille. Vuosina 2018 ja 2021 naudoilla on todettu moniresistenttiä S. Kentucky ST198 -kantaa, joka oli resistentti ampisilliinille, fluorokinoloneille, gentamisiinille, sulfonamideille ja tetrasykliineille. Tiloilta, joilta moniresistentti S. Kentucky todettiin vuonna 2021, oli todettu sama kantatyyppi myös vuonna 2018. S. Kentucky ST198 -kantatyyppiä on todettu Euroopassa yleisesti erityisesti siipikarjalla, mutta myös ihmisillä. Vuonna 2019 kahdessa vasikkakasvattamossa todettiin moniresistentti monofaasinen S. Typhimurium -kanta.
Muilla eläinlajeilla resistenttejä salmonellakantoja on Suomessa todettu vähemmän ja moniresistenttejä kantoja pääasiassa vain 2010-luvun loppupuolelta alkaen.
Siasta eristettiin vuonna 2012 S. Typhimurium -kanta, joka oli resistentti kolmannen polven kefalosporiineille ja jatkotutkimuksissa kannalla todettiin plasmidivälitteinen AmpC-geeni blaCMY-2. Vuonna 2019 yhdessä emakkosikalassa ja neljässä lihasikalassa todettiin moniresistentti monofaasinen S. Typhimurium -kanta. Vuosien 2020 ja 2022 välisenä aikana moniresistenttejä monofaasisia S. Typhimurium -kantoja on todettu vuosittain yhdellä tai kahdella sikatilalla, tilat ovat olleet joko samoja tai niihin liittyviä tiloja kuin ne, joilla kanta todettiin vuonna 2019.
Siipikarjasta salmonellakantoja todetaan harvoin ja kannat ovat olleet pääasiassa herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille. Moniresistenttejä salmonellakantoja on todettu broilereista vuosina 2019 (S. Bredeney) ja 2023 (S. Typhimurium).
Muut kotieläimet
Joinakin vuosina on selvitetty myös lemmikkielämistä (mm. kissa, koira, matelijat) eristettyjen salmonellojen resistenssiä. Kannat ovat pääosin olleet herkkiä tutkituille antibiooteille.
Salmonellakantojen resistenssin merkitys Suomessa
Suomesta eristettyjen salmonellojen antibioottiresistenssi on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa. Tuotantoeläimissä ja kotimaisissa elintarvikkeissa todetuista salmonelloista suurin osa on ollut herkkiä kaikille testatuille antibiooteille. Moniresistenttejä salmonellakantoja on todettu useassa Euroopan maassa sekä ihmisillä että eläimillä, mutta Suomessa ne eivät ole yleisiä.